Käyttäjän MaalaisSeppo kirjoittamat vastaukset
-
Mitä ko perimättömyystieto on peräisin?
Muutama vuosi sitten ruiskutin koivuntaimiin väkevän chilin ja veden seosta. Sideaineeksi hieman valkoista lateksimaalia. Vaikea sanoa tepsikö. Pahempia vaurioita ei ole ilmennyt. Hirviä kylläkin.
Hyvä, että EU:tukia tulee ko hankkeisiin. Voisiko Visa valaistaa, miksi siirtoyhtiöt eivät ole perineet siirtomaksuja datakeskuksilta täysimääräisesti?
En oli tiennytkään, etteivät datakeskukset ole juurikaan maksaneet sähköstään siirtomaksuja. Ovatko siirtoyhtiöt ja Fingrid olleet hölmöjä? Mitä etua niille on ollut ko järjestelystä?
Huonolta näyttää Suomen talouden nousu. Taitaa upota vain syvemmälle. Parempi siis aloittaa itsensä turvaamisesta.
Metsä vaikuttaa hyvältä turvaamiskeinolta. Ilmastonmuutos tietysti uhkaa, mutta siihen auttaa, kun ei päästä kuusikoita vanhoiksi.
Omaisuusvero uhkaa, joten käteisvaroja pitäisi haalia. Ison lompakon voisi hankkia varalle.
Kirveellä tekee pilkettä yhtä nopeasti kuin edullisella hydraulihalkojalla. Pilkekoneen (katkoo ja halkoo) vuokraamista olen harkinnut. Melko edullista, mutta kun huomattava osa puista on niin järeää, ettei mene koneesta läpi. Pilkkominen on kuitenkin vain osa työstä. Vähintään sama aika menee pinoamiseen ja varastointiin.
Puukuski valikoi pilttopuikseni järeämpiä, vähäoksaisia lehtipuupöllejä. Tuo paluukuormassa pihaan. Halkeavat helposti kirveellä ja syntyy siistiä, vähäroskaista tavaraa.
En usko, että ainakaan karsitun energiapuun hinta merkittävästi laskee.
Alkukesä on ollut kylmä, eli energiapuutakin on kulunut hieman normaalia enemmän. Osa karsitusta rankapuusta siirtynee kuitupuuksi koska kuidun hinta on hyvä.
Omat energiapuuni haettiin eilen. Pari viikkoa aiemmin kuin viime vuonna. Pientä hankintaa voisi askaroida ensi talvena. Ehkä osan voisi tehdä kuitupuuksi.
Omien polttopuiden suhteen tavoitteena on 3-vuoden varasto. Täyttynee parissa viikossa. N 9 kiintoa kirvellä pilkottuna muiden askareiden lomassa. Niistä 3 on kyllä vanhoja. Vielä yksi kiinto olisi pilkottava.
Tolopainen synkistelee. Energiahan on halpenemassa. Talouskasvu on kylläkin päättynyt jo 2008. Samassa vaiheessa lähti sähkön kulutus laskuun. Eli sähkön kulutus korreloi hyvin talouskasvuun. Jos kasvu käynnistyy, nousee sähkön kulutuskin ja hinta. Hinta pienellä viipeellä, koska kasvun käynnistymisen vaatima investointivaihe ei kuluta paljoa sähköä.
Sähköstä voi olla pitkään ylitarjontaa. Voi olla, ettei SSAB:n hiilivapaan teräksen tuotantosuunnitelma toteudu lähitulevaisuudessa. Pohjois-Ruotsista pukannee vielä pikään halpaa sähköä Suomeen.
Tolopaisen linjoilla. Voidaan karkeasti arvioida, että Valtio ottaa velkaa 3% kansantuotteeseen suhteutettuna ja sillä saadaan aikaan 1% kansantuotteen kasvu, joka menee Valtion velan korkoihin. Tämä systeemi ei voi kauaa enää jatkua. Suunnitemataloutemme on tulossa tiensä päähän.
Yksi konstihan lisätä kotimaista kulutusta on kysellä, mitä rahoja pankkeihin talletetaan. Nostaa kynnystä tallettaa rahojaan pankkeihin ja näin kulutusta.