Käyttäjän MaalaisSeppo kirjoittamat vastaukset
-
Visalla on halpaa 6c/kk. Ei kata edes laskutuskuluja.
Ilman ostoahan ovat suomalaiset kokeilleet Saksassa. Huonosti kävi. Siitä opittiin, että tuskin sitä myydäkään kannattaa.
Paskapaperia ei siis kannata tehdä vientiin, kun siinä on paljon ilmaa. Sellu on tiiviimpää, joten siihen kannattaa panostaa. Kartonkikin voi Suomessakin kannattaa. Ei sisällä paljoa ilmaa. Työvoimakulut suhteessa painoon melko pienet. Kiinassa kartongin teko tietysti kannattaa paremmin. Suora kytkös Temun pakkaamoihin.
Ei tänne muukalaisia haluta. Ei maahanmuutajia edes niihin töihin joita kantasuomalaiset eivät halua tehdä. Ei uusia tehtaita, koska ne käyttävät meidän sähköt. Eikä tuulivoimaloita jauhamaan meidän tuulesta meille sähköä.
Ei ihme, että meillä menee huonosti. Hyvä puoli siinä on, että olemme saaneet sen aikaan ihan itse. Olkaamme siitä ylpeitä.
Kmo:n ajatukset olivat pinnalla, kun sähkölämmitys aikoinaan lisääntyi voimakkaasti. Eli onko järkevää käyttää pisimmälle jalostettua energiamuotoa rakennusten lämmitykseen?
Rakennusten sähkölämmitys ei paljoa työllistä, eikä synnytä vientuloja. Datakeskukset selvästi enemmän.
Rakennusten sähkön tarve täällä on todennäköisesti alhaisempi kuin monessa muussa maassa. Monessa maassa talot ovat hataria, ikkunat yksinkertaisia jne. Myös jäähdytyksen sähkön kulutus lisääntyy.
Täällä rakennusten lämmitys aiheuttaa talvella kulutuspiikin, joka vielä voimistuu, kun jotkut kaukolämpöyhtiöt siirtyvät sähkökattiloihin. Datakeskukset käyttävät sähköä melko tasaisesti ja ennakoidusti. Eivät siis aiheuta kulutuspiikkiä. Sähköyhtiöiden asiakkaiden valiojoukkoa. Elämme markkinataloudessa eikä siinä marmatus auta.
Datakeskusten sijoittumiseen vaikuttavat sähkön hinta, hukkalämmön hyödyntämismahdollisuus (kaukolämpö), tuotteen siirto ostajille (dataverkko) ja energian kulutus. Myös verotus.
Em tekijät ovat Suomessa varsin kilpailukykyisiä. Sähkön verotukseen on ehkä tulossa korotus, mutta hiljaista on. Budjettiriihessäkin taidettiin nostaa vain huoltovarmuusmaksua. Sähkön hinta tietysti nousee, kun kysyntä kasvaa, mutta todennäköisesti maltillisesti. On huomattava, että datakeskusten sähköenergian tarve on täällä, viileästä ilmastosta johtuen, alhaisempi kuin monessa muussa maassa.
Jatkuvan kasvatuksen metsien omistajillekaan ei hirvipaistia heru. Sinänsä hyvä, kun ei niiden metsissä ole hirville ruokaa.
Jovainin linjoilla. Vain vaihtotaseen ylijäämillä voidaan kääntää velkaantuminen laskuun. Pelkällä kulutuksen kasvulla upotaan pidemmän päälle vain syvemmälle suohon. Jos kulutus kasvaa, niin kasvaa myös tuonti ja alijäämä. Hetken voi helpottaa, mutta pitkässä juoksussa tilanne vain pahenee.
Muistinkin, että alkuvuodesta puukaupan yhteydessä ostaja teki ns mo puita ja ajoi ne tienvarteen ( ajomatka 300 m) n 60 kiintoa lähinnä haapaa. Veloitus aukolta 13€/m3 ja harvennukselta 20.5 €/m3. Myin ne energiapuuksi 46.5€/m3. Tein itse lisää 55 m3, joista kuski toi kotimatkallaan pihaan n 4 m3. Kaadoin pihamaalta lisää pari kuutioo ja nyt on vanhojen puiden kanssa n 3 vuoden puut.
Minulla hankintapuukuski tuo polttopuuni pitkänä pihaan palatessaan kotiinsa. Lisämatkaa tulee 100 m. Sisältyy taksaan.