Käyttäjän Maamies kirjoittamat vastaukset
-
Metsäpeurakanta on koko maalimassa arviolta 5000 yksilöä josta Suomessa 3000. Suomessa Kainuun kanta on viime aikoina supistunut petosaalistuksesta johtuen. Ns. suojeluporukka asettaa suden metsäpeuran edelle vaikka suden elinvoimaisuudessa ei ole laajasti katsoen mitään hätää. Metsäpeuran suojelussa meillä suomalaisilla on sensijaan todellinen vastuun kannon paikka.
Esitetyt metsästyalueet ovat pieni murto-osa maastamme, kuten viime talvenakin. Alueet eivät ole samoja. Vasta harvat sudet ovat kohdanneet jahtaavan metsästäjän. Ihmisarkuus palautuu susikantaan vähitellen kun aremmat yksiöt jäävät kantaa ylläpitämään.
Nuorena tein uraa myös myyjänä bensa-asemalla. Silloin tuntipalkalla sai bensiiniä selvästi vähemmän kuin tänäpäivänä ja autojen kulutus oli lähes kaksinkertainen nykykalustoon verrattuna, joten edullista ajelu on edelleen menneisiin aikoihin nähden.
Isomman oikeudella ja tilaajan neuvoilla niitä ympäristöselvityksiäkin tehdään. Seurasin erään tekeillä olevan ison tuulivoimahankkeen laajaa ympäristöselvitystä. Liito-oravan osalta alueelle ei sattunut yhtään havintoa. Merkillistä. Heti rajausalueen ulkopuolelta niitä malliksi kyllä löytyi.
Kuidut hankintana 35e/m3 + – erilaisia korjauksia , eräkoko, varastopaikka, bonusta ? takuuhintaa ? aikaisuuslisää?
Koko maassa on nyt tyyntä,tuulivoimantuotanto lähes nollassa. Neljännes sähköstä tuontitavaraa. Lisää vain datakeskuksia……
Timppa tiivistää hyvin. Toimin valinnoissa samalla tavalla.
Nuo euron-kahden FSC lisät katoavat tarjousten sekamelskaan. Mehtäukon mainitsema vitosen lisä alkais olla sellainen että sen huomaa ja se taso alkaisi jo kiinnostaa. Se korvaisi monasti jo metsänomistajan menetykset.
Toimioiden istutusketjuhinnat omalla seudulla näyttäis olevan 1200-1800€/ ha ,riippuen puulajista, istutustiheydestä , taimien koosta sekä kohteen hehtaareista. Joskus saatetaan puukaupan yhteydessä tehdä kovinkin edullisia viljelytarjouksia kytkykauppana puukaupaupan syntymiseen.
Kuten Runkopiikki jo aloitti, Suomen lunastuslait on aikanaan laadittu yhteisen hyvän saavuttamiseksi. Ettei kukaan ilkeämielinen voi estää mm. sähkövalon tai puhelinlangan saamista naapuriin. Nyt näillä samoilla pykäliä käytetään pönkittämään kansainvälisten suuryhtiöiden tuloksia.