Käyttäjän Makarov kirjoittamat vastaukset
-
Ei hirvenlihaa tarvi pitää kuin merisuolassa, pyyhkii liiat pois ja pistää uuniin niin hyvä tulee. Semmoista vähän ylikypsää niin hyvin maistuu.
Justiin tässä porsaan ulkofileetä ollaa uuniin laittamassa niin luulisin että maistuu.
Jos sen jk metsän kehitykseen laittaisi vaikka 50 vuotta niin nyt siellä kasvaisi hyvät pääosin jaksollisen kasvatuksen kautta syntyneet hyvä puustoiset metsät. Muutamia kertoja harventamalla saisi vielä suht. Hyvin tuloa mutta siitä pikku hiljaa tulokäyrä näyttäisi alaspäin ja 50 vuoden päästä oltaisiin tilanteessa jossa kasvaisi vajaatuottoinen huonosti taimettunut metsikkö. Siellä täällä saattaisi olla isompia lähinnä huonolaatuisia isompia puita. Kuten olen omista kokemuksista ja kokeiluista huomannut jk soveltuu hyvin oikeastaan ainoastaan reheville korpimaille tai joillekkin lehtomaisillemaille. Näillekkin tahtoo ajan kanssa käydä niin että kuusi on ainoa puulaji joka uusiutuu ja metsistä tulee yhden puulajin metsiä. Juuri niitä mistä nyt vouhkataan tasaikäisten metsien synniksi ja tietysti myös hiilinielut tulisi ajan kanssa romahtamaan jos siirryttäisiin laajemmalti jk:hon.
Joitakin jk:lla käsiteltyjä metsätiloja on kyllä ollut myynnissä mutta kiinnostus näitä kohtaan on ollut vähäistä. Jaksollisen puolella taas jopa taimikkovaltaisista tiloista on maksettu kovia hintoja, tämä johtuu yksinkertaisesti siitä että hyvällä taimikolla on edessä suht. Hyvä ja varma tulevaisuus. kun taas jk metsällä josta on hakattu suurin osa tukkipuista ja jäljelle on jäänyt muutamia taimia sekä siellä täällä lähinnä kuitukokoista puuta sisältävä metsikkö joista puolet ovat vielä huono laatuisia tulevaisuudesta ei tiedä kukaan. Ihmiset eivät ole valmiita maksamaan toiveista vaan varmasta tulevaisuudesta.
Kyllä siinä ei paljon hampaita naurata kun jk:ssa ei välttämättä taimia muodostukkaan, tai jos muodostuu muutamia kun kymmeniä vuosia odottelee. Korko on korkea mutta tulotaso tulevaisuudessa romahtaa ja jää pää vetävän käteen pitkässä juoksussa. Voinee myös kysyvän miksi jk hoidetut metsät jos ne kerran ovat niin loistavia eivät ole kysyttyjä metsätilamarkkinoilla, kun taas jaksollisista hyvin hoidetuista metsistä olemme valmiita maksamaan reippaasti. Tuntuisi että ihmiset olisi jk metsistä kiinnostuneita kun ei tarvitse metsän eteen tehdä mitään muuta kuin ottaa sieltä rahaa ilman kuluja kiinnostaisi mutta ehkä olemme vain tyhmiä ja liian ahkeria.
Eikö 400i ois kevyempi ja tehojas myös
Jk hoito toki perustuu parhaimpien puiden kasvattamiseen mutta se valinta täytyy tehdä siitä vähästä määrästä mita luonto antaa. Viljellyssä männikössä kun aloitat valinnan n.2000 kpl/ha tilanne on aivan toinen laadun suhteen. Itse olen harjoittanut ja kokeillut kumpaakin kasvatusmuotoa. Jk:ta siellä missä olen sen katsonut mahdolliseksi mutta pettynyt muutamia kertoja ja yhtenä syynä on juuri taimettumisen onnistuminen. Viljelyt ovat taas onniatuneen mainiosti ja niistä saa hyviä tulevaisuuden tukkimetsiä tehtyä, toki viljelyssäkään ei aivan 100% päästä mutta lähelle kumminkin.
Tuossa ylispuita poistellut moottorisahalla niin paljon ollut laatu ongelmaa. Isoissa ns. Tukkipuissa kuusissa järkiään joutuu kuiduttamaan tyvet huonon laadun takia. Puut vanhoja ja näkee että alussa hitaasti kasvaneet mutta sitä kautta tullut laatu vikaa niin ei tahdo viitsiä tukkia tehdä. Männyt isoja mutta oksikkaita saa pari tukkia mutta sitten pitää kuiduttaa oksasuuden takia. Vieressä kasvaa edellisen omistajan istuttama männikkö johon on tehty energiapuu harvennus+ neljä vuotta sitten minun toimesta normi alaharvennus. Laatu erinomainen vaikka maa on varsin rehevää ja kuusikin olisi passannut puulajiksi. Mutta tässä ei ole mitään ihmeellistä kun ajattelee että istutus on onnistunut ja hoitotyöt tehty ajallaan aina poistaen huonointa puuainesta parhaat jättäen. Vielä kerran männikön harvennutan niin vielä laatu sen kun paranee. Tämä jk:n parempi puun laatu on kyllä niin erikoinen myytti että ainakin itse metsätalouden harjoittajana on huomannut että jaksollisen laatu on erinomaista jk:hon verrattuna kun siellä on vara mistä valita, jk:ssa ei tätä etua ole vaan on valittava ne mitä sattuu tulemaan.
Onneksi itse on säästynyt turhalta vihreydeltä ja arvot perustanut aina realismiin.
Ainaki tuolle Stihlin Super uudelle ketjulle kannatti puruhammasta alentaa muttei viilaamisesta välttämättä olisi hyötyä ollut.
On minullakin aina varaketju mukana jos oikein pahasti kiveen tai vänkäriin sahaa niin saa metsässä vaihtaa, myös laippa kulkee vähintään autossa mukana ja varasaha tietysti jos entinen hyytyy.
Luetun ymmärtäminen ei ole Petkeleksen vahvimpia puolia ja ehkä laskupäässäkin olisi kehittämisen varaa. Sitten vielä kysyn että miten opetellaan viilaus erikseen metsässä kun vaikka kotona?