Käyttäjän mehänpoika kirjoittamat vastaukset
-
Gla on huomannut metsästäjien ”oman häntänsä noston”. Kertovat olevansa luonnonsuojelijoita parhaimmasta päästä. Todellisuus on aivan muuta.
Nyt tarkoitushakuisissa TV-uutisoinneissa ja dokumenteissaan on tarkoituksella pantu kuvaan joku nätti tyttö tai naispuolinen esiintyjä, jopa asiantuntijan rooliin. Sillä kalastellaan naisia hirvestysharrastuksen piiriin. Ilmeisesti varmistellaan oman harrastuksen asemaa. Onhan eduskunnassakin lähes puolet naisia.
Kunhan kuusikot alkavat ilmaston lämmetessä muuttumaan päästölähteiksi, tai yksipuolinen puusto vaikuttamaan entistä nopeampaan luontokatoon, voi ilmastopaneeli ja Eduskunta joutua käsittelemään myös toteutettua hirvieläinpolitiikkaa ja sen seurauksia.
On hyvin masentavaa lukea ”suorittavan portaan” vastauksia taimikon hoidosta nykyisen hirvipolitiikan vallitessa esim. kuusen ja männyn taimikoiden osalta. Rauduskoivusekoitusta hänenkin mielestä pitäisi molempiin saada, mutta onnistuuko se hänen opeillaan, epäilen voimakkaasti. On runsaasti omakohtaisia kokemuksia useiden vuosikymmenten ajalta.
Jos vaikka parimetriseen kuusi- tai mäntytaimikkoon jätetään samanmittaisia luontaisia ra-ko taimia sopiviin kohtiin, niin yleensä niille käy huonosti hirvien käsittelyssä. Hirvellä on silmät päässä, ja sillä on hyvä suunnistustaito maittavien koivun latvojen kimppuun. Vielä 4 metriset koivut voivat taittua helposti ainakin paksun lumen aikaan.
Männyntaimikossa koivut voivat paremmin säästyä talvella, sillä mänty ja männyn kuori ovat hirville koivua halutumpaa ruokaa. Kesällä tapahtuu enemmän koivujen taittelu ja riipiminen.
Näistä ei ole viisasta väitellä enempää, koska suuret hirvipolitiikan aiheuttamat vahingot ovat jo tapahtuneet, eli metsien melko nopea kuusettuminen hirvisyönnösten aiheuttaman virheellisen taimivalinnan johdosta. Ei missään nimessä kuusta olisi pitänyt istuttaa, vaan käyttää voimavarat hirvipolitiikan muuttamiseen.
Jo pitkään olisi ollut näissä olosuhteissa parempi pelkkä uudistusalojen tarkoituksen mukainen muokkaus ja ra-ko luontaisen taimiaineksen varmistaminen kylvöllä. Aika olisi näyttänyt mitä tulee. Jalostettuja ra-ko taimia harva on uskaltanut kokeilla.
Koivu olisi paras puulaji ilmaston lämmetessä., Koivun kasvu kiihtyy, ehkäisee luontokatoa ja sitoo hyvin hiilidioksidia. Valitettavasti moni istuttaa muokkausjälkeen varmuudeksi kuusen taimet. Kaikki tällainen hullu työ hirvituhouhkan vuoksi?
”Suorittavan portaan” opeilla ei havupuun taimikoihin saa nykyisen hirvikannan ja politiikan vallitessa ollenkaan jäämään rauduskoivusekoitusta.
Jos hirvipolitiikkaa ei nopeasti muuteta, ja kuitenkin rauduskoivua halutaan sekapuuksi kuten metsänhoito-ohje edellyttää kuusentaimikon kohdalla, on ainoa mahdollisuus jättää etukasvuisia rauduskoivun taimia. Tietysti vain silloin jos niitä on suht tasaisesti hirviltä säästynyt. Ehkä vähintään 200 ra-ko tainta/hehtaari.
Männyntaimikkoon kuusenkasvumaille ei etukasvuisia ra-koivua pitäisi jättää. Mänty kärsii koivujen varjostuksesta enemmän kuin kuusi. Samanmittaisina mäntyjen joukossa ra-koivut olisivat ok, mutta harvoin nykyisin säästyvät hirviltä.
Hirvet siis ohjaavat metsiä enemmän tai vähemmän kuusivaltaisiksi tai kuusikoiksi. Kuusikoissa ovat tiedossa jo lähivuosikymmeninä ilmaston lämmetessä erilaisten tuhojen lisääntymiset.
Hirvikantaa tulisi harventaa voimakkaasti jo ennen vuoden vaihdetta. Huhupuheilta hirvien vähyydestä tulisi katkaista siivet ja käyttää myös Joulun alus hirvien vähentämiseen. Jo nyt tiedetään, että kuusentaimikoihin koivusekoituksen saanti on heikkoa. Vaurioitettuja tietysti olisi runsaasti.
Tomperille: Eivät hirvet ole hiilinieluja. Sitä vastoin hyvässä kasvukunnossa olevat metsät ovat sitä. Jos metsät esim. kuusettumisen vuoksi muuttuvat huonommin kasvaviksi, silloin metsän hiilidioksidin tarve (hiilinielu) pienenee.
Ilmaston edelleen lämmetessä puulajeistamme lähinnä kuusi alkaa mahdollisesti kärsiä monenlaisista tuhoista, myös kuivuudesta. Pahimmillaan se voi johtaa vanhempien kuusikoiden kuolemiin. Kituliaasti kasvavat kuusikot sitovat hiiltä vähemmän ja mahdollisten metsien kuolemien jälkeen niistä tulee enemmän päästölähteitä. Lähinnä tästä tulevaisuuden arvauksesta on otsikon sanoma: ”hirvet hotkivat hiilinielua”.
Kyllä hirvet ovat vähentäneet jo pitkään metsien hiilensidontaa taimikoita tuhoamalla. VMI12 mukaan yli 1/2 miljoonaa hehtaaria taimikoistamme on hirvien tuhoamaa tai vioittamaa niin, että taimikon laatu on huonontunut vähintään yhdellä. Tämä tilanne on säilynyt jo pitkään. Mielestäni ilmastopaneelin tikun nostamat turvemaan petoheitot hiilidioksidipäästöineen ovat tähän verrattuna vain rikka rokassa.
Jos liikahirvien vaikutuksesta syntyneet kuusikkometsämme joskus alkavat menettää kasvukykyään. On se ilmaston ja monimuotoisuuden kanalta todella iso juttu. Siinä ylitiheinä pidetyn hirvikannan mahdollistamat ”hyödyt” ovat todella olemattomat.
Arto, jopa yhteismetsässä yli 20 vuotta sitten paikallinen mhy joutui istuttamaan hirvituhon pelossa huomaamani n. 5 ha:n VT-kuvion (ent. ohut kitukuusikko) avohakkuun jälkeen kuusen taimilla. Totesin marjareissulla. En ole käynyt katsomassa sen jälkeen. Siitä ei hiilinielua juurikaan tullut!
Arto rohkaisee panemaan ”hirvenruokaa” uudistusalalle, jos maapohja sitä vaatisi. Aivan oikein, jos kaikki tekisivät samoin. Kun olisi 1-5 metrisiä männyntaimikoita (hirvenruokaa) istutettuna kuten 30-40 vuotta sitten, niin ehkä jonkinlaisesta metsästä olisi paremmin toiveita. Kun nykyisin talvinen hirvenruoka on jatkuvien hirvisyönnösten vuoksi vähentynyt, ovat hirvituhot jäljelle jääneissä männyntaimikoissa totaalisemmat.
Kuusen taimet kuitenkin lienee jo kasvatettu tilausten mukaisesti viime kesänä, joten tilanne jatkunee ja tulevaisuuden hiilipäästöt sen mukana.
Taimikot kuusettuu, kun muuta puulajia ei enemmälti uskalla istutella, olipa maapohja vaikka kuuselle sopimatonta. Jos sekapuuksi pyrkivä männyn tai koivun taimi menee hirville, niin tyhjä on silloin metsänomistajan tehdä vahinkoilmoitusta. Ilmoituksen teolla vain varmistaa arviointilaskun itsensä maksettavaksi. Eipä ihme, jos sen tähden hirvivahingoista vähemmän ilmoitellaan.
Toinen uusi keino metsästäjillä on saada hirvivahinkotilastot pienemmäksi, on uudehko metsänhoito-ohje, mikä mahdollistaa ns. jatkuvan kasvatuksen käytön hakkuissa uudistushakkuiden sijaan. Näin käsitellyillä hakkuualoilla harvemmin syntyy korvaukseen yltävää taimikon hirvituhoa edes ns. pienaukkoihin.
Molemmissa kuusivaltaisiin metsiin johtavissa hakkuumenetelmissä hiilinielu hupenee pitemmän päälle yksipuolisen puuston ja lämpenevän ilmaston aiheuttamien tuhojen vuoksi. Kuusikoista voi tulla nopeastikkin päästölähteitä. Se osaltaan vauhdittaa ilmastokriisiä. Myös monimuotoisuus siinä kärsii ja lajikato voimistuu.
Tarkoitatko suorittava huolenpidolla sitä, ettei kuusentaimet tukehdu hirvien riipimään rauduskoivun taimikkoon? Mielestäni sellaista on nykyinen metsän uudistaminen.
Ei kevääksi ole tilattu taimitarhoilta muuta kuin lähinnä kuusentaimia. Muita taimia ei enemmälti ole saatavilla.
Muutamia vuosikymmeniä sitten taimitarhoille tuli suuret tappiot, kun hirvituhojen pelossa jo kasvatetut rauduskoivun taimet eivät menneet kaupaksi. Ne piti ajaa kaatopaikalle.
Ilmeisesti hirvikanta ei ole romahtanut mihinkään. Aikaiseen tullut paksu lumi on jonkunlainen este metsästykselle laajoilla salomailla, missä ei teitä säännöllisesti aurata. Metsästys siis vaikeutuu. Näin ainakin Lapissa. Mielellään ei panna rahaa kiinni aurauskuluihin.
Toinen asia lienee se, kun paineet ilmastollisista ja luontokadosta johtuen lisäävät paineita hirvien vähentämiseksi, on taktisesti nyt viisasta kasvattaa kantaa.
