Käyttäjän mehänpoika kirjoittamat vastaukset
-
Epäuskottavaa selittelyä nimimerkki ”suorittava portaan” mielipiteet tämän otsikon alla. Hänelle haluaisin sanoa, että metsien taimikkotuhot ja maanteiden hirviturmat eivät ole hirvien syytä vaan liian vähän pyyntilupia hakeneiden hirviporukoiden eli lopulta metsästäjien itsensä aiheuttamia.
Todisteeksi käynee monet hirvivahinkotutkimustulokset joista selviää, että metsävahinkojen ja hirvikolareiden määrä korreloi melko tarkkaan hirvien määrän kanssa. Jos valtakunnassa olisi vain yksi hirvi, olisi hyvin epätodennäköistä että hirvivahinkoja ilmenisi.
Käytännössä hirviporukat hirvenpyyntilupia anoessaan määräävät taimikoiden hirvivahinkojen määrän ja kuolleiden ja loukkaantumisten määrän liikenteessä. Selittelyksi ei riitä, että vahingot ovat vähentyneet edelliseen tai muuhun vuoteen verrattuna.
Myös tänä päivänä merkitään metsänkäyttöilmoitukseen kuusenistutusketju uudistamisketjuksi nimenomaan odotettavissa olevia hirvivahinkoja peläten. Edullisin maapohjan mukainen puulajivalinta voisi kuitenkin olla joko mänty tai rauduskoivu.
Nykytilanne tällä hetkellä on todella surkea puulajivalinnan ja uudistamisketjun osalta. Kaikki yksinomaan hirviporukoiden syytä, kun heidän hirvikannan kurissapitolupauksiinsa ei ole ollut koskaan luottamista.
Suomen metsät jatkavat kuusettumistaan juurikäävästä ja kirjanpainajatuholaisesta huolimatta. Kuusi on myös ehkä arin puulajimme kovasti lisääntyneille myrskytuulille ja niiden seurannaistuhoille.
Vuosituhannen vaihteen hirvikannan karkaaminen kokonaan metsästäjien käsistä todistaa kiistatta sen, että metsästäjien suorittamaan hirvikannan säätelyyn ei ole ollenkaan luottamista. Silloinkin todisteltiin metsänomistajille, että hirvikanta on vakaa noin 100 000 hirveä talvikantana. Todellisuudessa hirvikanta päästettiin yli 1,5 kertaiseksi. Vieläpä Lapin vaikeasti uudistettavat männyn taimikotkin suurelta osin annettiin tuhoutua hirvien hampaissa.
Samanlainen hirvikannan huipun kehittely voi olla vaikka parhaillaan menossa. Onhan hirvilaskenta saman klikin hallussa kuin hirvien metsästyskin.
Hirvivahinkotilastot teillä ja metsissä todistavat sen, että hirvikanta on mitoitettava ratkaisevasti paljon alhaisemmalle tasolle kuin MMM:n hirvitiheyssuositukset. Alle 10 000 hirven talvikantaan tulee mitoittaa metsästäjien toiveet jo seuraavan jahtikauden tuloksena.
Metsälakia tarvitsee yhteiskunta siksi, että metsän raaka-ainepohja kehittyisi myönteisesti teollisuuden raaka-ainepohjana ja kansakunnan kaikenlaista hyvinvointian varten. Tämä periaate pitäisi pitää kirkkaana myös tulevan metsälain säädöksissä.
Valitettavasti valtionhallintoon on pesiytynyt itsekkäitä ja aivan toiseen suuntaan ohjaavia voimia, jotka omia tarkoitusperiään ja tutkimuslaitosten tarkoitushakuisia tutkimuksia käyttäen ovat jo pitkään pyrkineet muuttamaan myös yksityisten metsät metsästysmatkailun kohteiksi. Siitä ei ilmeisesti pitemmän päälle hyvää seuraa kansakunnallemme.
Selvää ohjeistusta metsätaimikoiden myyrätuhojen torjuntaan ei ehkä ole saatu aikaiseksi, mutta käytännön metsänomistajat osaavat jo melko hyvin selviytyä ohi myyrätuhoalttiin ajan. Yleensä käytetään hyväksi myyräkantojen luontaista vaihtelua, josta metla tutkijoineen on vuosittain tiedottanut.
Istutukset osataan myyrätuhoalttiilla alueella toteuttaa myyräkannan romahtamisen jälkeen. Moni suojelee myyrien luontaisia vihollisia, pienpetoja ja pöllöjä. Moni myös pyytää myyrät uudistettavilta alueilta vähiin loukkupyydyksillä.
Ehkä tärkeintä olisi saada taimikot syntymään tiheinä, jolloin myyrien vikuuttamat taimet eivät tekisi taimikosta heti vajaatuottoista. Harvoin luontaisesti syntyneissä taimikoissa syntyy mittavia myyrätuhoja.
Sienien ja metsämarjojen hyödyntäminen matkailussa olisi ihan kivan tuntuinen kehittämisidea, mutta maksavien asiakkaiden haaliminen ei oikein tahdo sattua huippuajankohtaan. Sienillä ja marjoilla kun on yleensä vain lyhytaikainen keräilysesonki.
Yllättäen sienet tai marjat onkin ehkä ehditty kerätä nenän edestä, tai sitten ne ovat ehtineet mädäntyä piloille. Ei sellaisten tuotteiden varaan voi enemmälti nykyistä enempää organisaatioita rakentaa.
Nimimerkki ”harrastelijan” esiintuoman metsästysmatkailun (hirvestys) tuomitsisin vastuuttomana metsänhoidon perusedellytyksiä vaarantavana touhuiluna. Se vai lisäisi hirvikantoja ja hirvivahinkoja metsätaimikoissa.
