Käyttäjän mehänpoika kirjoittamat vastaukset
-
Nyt on kulunut 7 kasvukautta ku-tainten istutuksesta, joten on tarpeen kertoa lisää tainten myöhäiskasvusta ja sen seurauksista.
Ilmiö on jatkunut kaikki nämä vuodet samalla tavalla. Sen olen pannut merkille, että keväällä latvakasvuja on tullut useampi vierekkäin arviolta 10%:tiin taimista. Pääranka, eli viimeinen edellisen vuoden kasvain, oli kuivunut parista prosentista. Nyt taimet ovat keskimäärin 4 metrisiä, joten ylimääräisiä latvoja ei ylety enää leikkaamaan pois.
Epäilen, että ilmaston lämpenemisellä on ollut alentavaa vaikutusta ainakin tulevaisuuden tukkipuutuotoksen määrään ja laatuun. Lisäkasvu mättäissä on ollut hyvä, lähes metri vuodessa. Parhaat taimet olivat kasvaneet pituutta silmävaraisesti arvioiden 4 metriä viimeisen 3 vuoden aikana. Maapohja viljava, ja booriakin ovat taimet saaneet.
Mielestäni tulevasta kuusikosta tulee hyväkasvuinen, mutta haaroittuneisuutta ja poikaoksia tulee normaalia enemmän, mikä alentaa tulevaisuuden tuottoa. Ilmastonmuutosko on lisäämässä kuusentainten latvojen haaroittumisia istutusten jälkeisinä vuosina?
Nykyisellään jo vuosikymmeniä pidetty hirvipolitiikka on vaikuttanut hiilidioksidipäästöjä lisäävästi pitkälle tulevaisuuteen.
Hirvipolitiikasta johtuvaa metsiemme kuusettumista ei muutamassa vuosikymmenessä saada käännetyksi päästöjä vähentävään suuntaan, sillä valtaosa viime vuosikymmeninä perustetuista kuusikoista on vielä suhteellisen nuoria, joko nuoria kasvatusmetsiä tai taimikoita.
Vihreiden tavoitteena on hallitusohjelmassa ensisijaisena ilmastomuutoksen hillitseminen päästöjä vähentämällä. Hallitusohjelman mukaan Suomen tulisi olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä.
MMM:n toimialaan kuuluvien hirvivahinkojen vähentäminen, ja siten myös seurausvahinkojen päästöjen minimoiminen, olisivat hallitukselle erittäin halpa ilmastoteko, sekä yhteiskunnalle metsien tuottoa ja verotuloja lisäävä toimenpide.
Ilmeisesti näitä tärkeimpiä taloutta ja ilmastohyötyjä lisääviä asioita ei budjettiriihessä vieläkään käsitellä. Ehkäpä asiat ovat meillä vielä hyvin?
Minusta tuntuu siltä, että jatkuvan kasvatuksen salliminen metsän käsittelymuotona jaksollisen kasvatuksen vaihtoehtona on MMM:n hirvestystä harrastavien päättäjien aikaansaannosta. Ehkä kuvitellaan, että taimikoiden hirvivahinkojen vähentyessä voitaisiin hirvikantoja lisätä vielä nykyisestä.
Ei varmaan ymmärretä, että jaksollinen kasvatus jää kuitenkin valtamenetelmäksi, jolloin paineet hirvieläinten tihutöistä taimikoihin kohdistuisivat entistä pienemmille pinta-aloille. Silloin kuusettuminen jatkuisi viljelyn kautta entistä tehokkaammin. Tästä johtuen metsien hiilensidonta olisi entistä heikompaa. Tämä olisi seurausta tuhojen lisääntymisestä.
Korjasin viestiä sivulta 2/4. Tarkoitin metsästyslakia enkä metsälakia.
Metsästyslain 3 luku, Metsästyksen harjoittaminen: 20 § Yleiset vaatimukset:
”Metsästystä on kestävän käytön periaatteiden mukaisesti ja siten, että riistakannat eivät vaarannu, luontoa ei tarpeettomasti vahingoiteta, riistakantaa ei vaaranneta eikä eläimille tuoteta tarpeetonta kärsimystä.”
”Riistakantojen tuoton jatkuvuus on pyrittävä turvaamaan tarkoituksenmukaisella riistanhoidolla.”
”Metsästys ei saa aiheuttaa vaaraa tai vahinkoa ilmiselle tai toisen omaisuudelle.”
– Ensimmäisessä kohdassa on maininta, että ”luontoa ei tarpeettomasti vahingoiteta”: Tämä ei mielestäni huomioi nykyisen hirvikannan aiheuttamaa metsien kuusettumisesta johtuvaa luontokatoa, sen turjuntaa, eikä ilmastomuutokseen sopeutumista.
– Toisessa kohdassa tuoton jatkuvuudesta ja tarkoituksenmukaisesta riistanhoidosta: Vahinkoa tuottavaa hirvieläinkantaa on supistettava edellisen kohdan vaatimusten mukaiseksi, ja sen ruokkiminen on kiellettyä.
– Kolmannessa kohdassa vahingon aiheuttaminen metsänomistajan omaisuudelle: Tämä täkeimpänä tulee nostaa yleisten vaatimusten kärkeen. Ei ollenkaan riitä, että hirvien aiheuttamasta taimikkovahingosta on mahdollisuus hakea korvaus.
Metsänomistaja puuntuottajana haluaa kasvattaa metsässään puuta mahdollisimman vähällä vaivalla sekä runsaasti, teollisuuden ja omiin tarpeisiinsa, ei hirvien ravinnoksi. Hirvenmetsästystä toteutetaan pelkästään harrastuspohjalta metsänomistajan etu huomioiden.
En lähtisi entisiä turvesoita taimettamaan tuhkalannituksen avulla. Jo lannoituskin tulee kalliiksi, mutta taimikon hoito puuntuotantokuntoon tulee maksamaan rutkasti enemmän. Sitten voipi tulla ”valtion karja” ja tärvelee suuren osan hoidettua taimikkoa.
Eipä siitä hyvää puuntuotantoaluetta välttämättä tullutkaan. Tulipahan jonkinlainen huono hiilinielu. Nåin voi käydä myös turvemaiden peltoheittojen metsityksissä. Rahaa palaa ja paljon.
Tärkeintä on kuitenkin, että turvemaan pelto tai ent. turvetuotantoalue saatiin muutettua metsämaaksi? Ilmasto kiittää?
”Metsämaan hiilinieluja voidaan tutkimuksen mukaan vahvistaa kolmella tavalla: nielun trendiä vahvistamalla, hakkuiden nieluvaikutusta pienentämällä tai hakkuita vähentämällä. Trendin vahvistamiseen liittyviä toimenpiteitä ovat mm. metsäkadon hillitseminen, maaperän hiilen vapautumisen hidastaminen erityisesti turvemailla ja lyhyellä aikavälillä lannoittaminen. …”
Mitähän Suomen olosuhteissa ovat tutkimuksessa mainitut ”metsäkadot”? Sisältyykö siihen metsämaan ottaminen muuhun käyttöön, esim rakennusmaaksi ja pysyväisluontoiset metsätuhot kuten hirvivahingot? Hirvielämethän pitävät käytännössä noin 200 000 hehtaaria jatkuvasti metsätalouskäytön ulkopuolella (VMI:n mukaan).
Valkohäntäpeura on ”haitallinen vieraslaji” kuten lupiini nyt, lainsuojaton. Lupajärjestelmä tällaiseen on turha. Joskus vuosikymmeniä sitten karhun sai ampua laillisena metsästysaikana kunhan vain oli riittävän järeä ase ja sille kantolupa. Ei tarvittu mitään metsästysoikeuksia alueelle.
Myös hirvi on haitalliseksi karsottava nykyisessä pyyntiluvilla säädellyssä muodossaan, haitallisen runsas. Heikentää hiilinieluja ja vaikeuttaa ilmastonmuutokseen sopeumisessa.
