Käyttäjän mehänpoika kirjoittamat vastaukset
-
Avohakkuiden vaikutuksista mykorritsa-sienten tilanteeseen ei meillä ole tarvetta tutkia. Onhan avohakkuita laajemmin käytetty metsiemme uudistamisessa jo ainakin 50-60 vuotta, eikä ko. sienien puutoksia ole tähän mennessä havaittu tai edes epäilty.
Pitäisikin MMM:tä vaatia suuntaamaan varoja käytettäväksi ensi tilassa ilmastomuutoksen aiheuttaman muutoksen tutkimukseen metsien monimuotoisuudessa ja lajien uhanalaisuudessa, sienet mukaan lukien.
Nykyisin ilman tutkimuksia oletetaan, että nämä luetellut negatiiviset asiat olisivat seurausta ihmisen toiminnasta metsien hakkuussa ja hoidossa. Näinhän ei asia välttämättä ole vaikka tämän ketjun avaaja, risuparta, sitä epäilee. Jo pitkälle edennyt ilmastonmuutos voi olla perimmäinen syy myös monimuotoisuuden hupenemiseen.
Edellisen valossa lisätutkimusta kaipaa vanhojen metsien suojelun sekä hakkuiden rajoittamisen merkitys hiilensidonnan kannalta. Onhan valmista tutkimusnäyttöä siitä, että hyvin kasvava ja hoidettu metsä sitoo parhaiten ilmakehän hiiltä.
Siis ilmastonmuutos on syyllinen talven koviin pakkasiin meillä, sekä myös lajikatoon (hömötiainen ym). Ei toisin päin!
Ranelle ja muillekkin: Kyllä Aarteen kolumnisti Petri Kortesjärvi ymmärtää kirjoittaa niinkuin asia kaiken järjen mukaan on. Siitä esimakua löytyy tästä samasta viestiketjusta sivulta 766 viestistä 8/10.
Muistaakseni siinä asia on aivan toisinpäin kuin mitä ilmastopaneelit ilman tutkittua tietoa yrittävät syöttää metsämiesten tajuntaan. Esim. Kortesjärven mukaan ilmastonmuutos on nimenomaan sellainen tekijä, mikä on uhka metsien monimuotoisuudelle ja lajikadolle. Ei toisinpäin!
Taimitarhoille on syntynyt suuret tappiot hirvituhojen pelon vuoksi. Nytkin kevääksi halutaan suurelta osin vain kuusen taimia, vaikka metsänomistaja tietää kuusen riskit ilmaston lämmetessä edelleen. Näin metsänomistaja haluaa välttyä ylimääräisistä taimikon täydentämisistä ja turhista taimikon jatkohoidon kustannuksista. Metsityksen tuotto, jos sitä tulee, jää muille. Laki velvoittaa aikaansaamaan vain hyväksyttävän taimikon. Aita jää matalammaksi käyttämällä kuusen taimia. Tätä on tehty hammasta purren jo vuosikymmeniä.
Nytkin jalostettuja männyn ja rauduskoivun taimia voi jäädä keväällä kaatopaikkatavaraksi, ja samalla kuusentaimista on pulaa. Ylivuotinen taimitarhataimi on soveltumaton metsänviljelyyn. Myös jalostushyöty ja männyn ja rauduskoivun osalta jää nykyisellä hirvien pyyntilupapolitiikalla metsänomistajilta ja kansantaloudelta saamatta. Hirviseurueiden lupauksiin pienemmistä hirvitiheyksistä ei ole uskottu enää vuosikymmeniin.
AARRE-lehti
””Kortesjärvi: Suomalaisen metsän ekosysteemi ei tarvitse lisäsuojelua. Metsäluonto ei ole romahtamassa.
Keskustelussa luontokato nostetaan ilmastomuutoksen rinnalle yhtä hälyttäväksi uhkaksi, joka pitää ratkaista nopeasti. Annetaan mielikuva, että monimuotoisuuden heikkeneminen voi johtaa ekosysteemin romahtamiseen. Kirjoittaa Aarteen kolumnisti Petri Kortesjärvi.
Suomalaisen metsän ekosysteemi ei tarvitse lisäsuojelua romahtamisen estämiseksi yksinkertaisesti siksi, että romahdusta ei ole tulossa, ei ainakaan metsätalouden seurauksena.
Ilmastonmuutos sen sijaan on konkreettinen uhka paitsi metsätaloudelle, myös metsäluonnon monimuotoisuudelle.
Hakkuiden vähentäminen ja aktiivisesta metsänhoidosta toipuminen eivät ole tehokkaita keinoja parantaa metsiemme kykyä sopeutua ilmastomuutokseen, päinvastoin. Tärkeintä on kuitenkin jatkaa metsätaloutta niin, että metsät pysyvät mahdollisimman hyväkasvuisina ja terveinä.””
– Kaikki edellinen on lainattua tekstiä, johon kannattaa tutustua AARRE-lehden sivuilta. Jos Kortesjärvi puhuu asiaa, niin…
– – – – Luontopaneleissa pitäisikin keskittyä enemmän ilmastomuutoksen torjuntaan muilla keinoilla, kuin metsien lisäsuojelulla ja hakkuiden rajoittamisella.
Esim. lähinnä liian runsaan hirvikannan aiheuttama etelä-Suomen metsien jo pitkään jatkunut kuusettuminen johtaa, ilmaston edelleen lämmetessä, lisääntyviin hyönteis- ym. tuhoihin. Myös metsien lisäkasvu heikkenee ja metsistä kehittyy enemmän päästölähteitä. Se heikentää metsien monimuotoisuutta ja kiihdyttää ilmastonmuutosta entisestään.