Käyttäjän mehänpoika kirjoittamat vastaukset
-
Tehokkaasta heinäämisestä voi olla apua myös talvella lumen alla tuhojaan tekevien myyrien ravinnon valinnassa. Nimittäin paljon kesän aikana valoa saaneiden taimien tyvien kuoret voivat kelvata huonommin myyrien ravinnoksi, koska valoa saanut kuori on kitkerämpi, kuten valossa ollut porkkanan yläpääkin on.
Heinäämisestä voi näin olla apua myös hybridihaavan uudistamisessa. Ovathan taimien tyviosien suojaksi kehitellyt muovisuojat hyvin hankalia ja kalliitakin.
Voimakkaasti korkeaa heinää ym. kasvavat uudistusalat kannattaa heinätä vaikka viikatteella 2-3 kertaa kesässä. Työ tulisi tehdä aina silloin, kun taimia ei vielä tarvitse etsiä heinän seasta. Silloin heinäys on nopeampaa ja taimen tulevan kesän kasvua ajatellen palkitsevinta.
Esim. kesän valossa kasvanut havupuun taimi kehittää voimakkaan latvasilmun, josta riippuu seuraavan kesän vuosikasvun pituus. Hyvä tulos edellyttää tietenkin, että taimien ei anneta hautaantua pitkän heinän alle tulevanakaan kesänä. Näin taimet pääsevät rehevilläkin aloilla nopeasti heinikosta eroon.
Koska porotalouden ja hirvenmetsästyksen vaikuttavuus on poro- ja hirvikolareiden muodossa liikentelle jopa useita kertoja todellisia hyötyjä suurempaa, tulisi ottaa harkintaan niiden oikeampi vastuutaho.
Esim. liikenneministeriö olisi oikeampi taho määrittämään tarkoituksenmukaisemmat porojen ja hirvien määrät. Ne voisivat muodostua alhaisemmalle tasolle, johon myös autoilijat ja metsänomistajat voisivat tyytyä. Onhan liikenneviranomaisten tavoitteena pitää liikenneturmien määrä mahdollisimman lähellä nollaa.
MMM:llä olisi riittävästi työtä pienriistakantojen ja niiden metsästyksen kehittämisessä, jotka se on hirvien vuoksi lyönyt laimin.
Ensiksi tulisi hirvieläimet säätää vahinkoeläiminä pois riistaeläinten luettelosta ja välittömästi. Se olisi kaikkien kannalta oikea ratkaisu.
Lait tulisi säätää sellaisiksi, että porot ja hirvet olisi pidettvä aitauksissa niitä hyötyvien omilla mailla. Silloin ne olisivat poissa vaarantamasta liikenneturvallisuutta teillä, sekä hankaloittamasta niistä hyötymättömien metsänomistajien taimikoiden perustamista ja hoitoa metsissä.
Kun hirviä olisi vain aitauksissa, hyötyisi autoilija vakuutusmaksuissa, metsänomistaja lisääntyvissä metsätuloissa sekä valtiovalta lisääntyvien verotulojen muodossa.
Eihän esim. hirvenlihasta koidu valtiolle mainittavasti verotuloja. Koko sirkuksesta on vaan pelkkää haittaa ja vahinkoa.
Tappiollista on myös ylitiheiden porokantojen ylläpito, kun huomioidaan myös menetykset.
Maapohja on mätästetty. Hakattu puusto oli mäntyä, osa koivua, jossa taimikkovaiheessa oli ollut hirvituhoa.
Nykyisin metsänomistaja on hirvituhojen pelossa pakotettu istuttamaan avohakatut alueet kuusikoiksi, vaikka kuusi on taimikkovaiheessa altis keväthalloille, ja tulevaisuudessa kuusi voi olla huono markkinoitava teollisuudelle. Laajat kuusikot ovat vielä alltiita metsäpaloille sekä sieni- ja hyönteistuhoille
Ammatti Raivooja voi olla oikeassakin, toivottavasti!
Hurjalta näyttävät kesän 2016 vuosikavaimet, joiden sivusilmuista on puskenut heinäkuun aikana 5 cm sivuoksat tiheästi koko kasvaimen pituudelle ja latva senkuin jatkaa venymistään helakan vihreänä.
Toisissa taimissa tapahtui jo puutuminen kesäkuun lopulla tai heinäkuun alussa. Niihin on nyt muodostumassa uusi vuosikiehkura, jonka kasvainten pituus elokuun alussa on noin 5 cm.
Luonnontaimissa oi ole nähtävillä vuosikasvaimissa mitään poikkeavaa.
Mielestäni taimitarhoilla taimien kasvatuksessa on kysymys eri asiasta. Nykyisin metsänviljelyssä käytetään enimmäkseen 1-vuotisia kennokuusentaimia. Ne on kasvatettu ehkä typpilannoituksen avulla 20-30 cm pitkiksi.
Niistä puuttuvat varsinaiset sivuoksat, jotka tulevat vasta istutuksen jälkeisenä kesänä säteittäin latvasilmu vierestä. Muut pienet runkosilmut eivät kasvata varsinaisia oksia vaan hienoa karisevaa haippua.
Mielestäni ei ole ollenkaan normaalia, että karuhkoon pohjamaata sisältyvään mättääseenkin istutetut kuusentaimet ottavat yli 50 %:sesti uuden latvakiehkuran samana kesänä. Myös sivuoksien kärjet tekevät lyhyen kasvun heinäkuun aikana.
Aika näyttää, oliko tästä hyötyä vai haittaa. Selviääkö esim. vähemmällä heinimisellä.
