Käyttäjän mehänpoika kirjoittamat vastaukset
-
Gla 6.1.2015:
##Hakkuumäärien oleessa jatkuvasti vuotuista kasvua alempana oli muut seikat tärkeämpiä.Tuon jälkeen kvartaalista on tuskin kuukautta kulunut, miten mahtaa olla muuttunut yleinen mielipideilmasto.##
– ”muut seikat” käsitti mm. hirvenmetsästyksen ja sen turvaamisen sekä mahdollisimman runsaat hirvisaaliit. Tämä on ollut hyvin pitkään ristiriidassa järkevän ja kustannustehokkaan puuntuotannon kanssa.
– Tämän keskusteluavauksen pohjana oleva metsäuutinen käsitteli metsien monikäytön turvaamista. Tätä edistäessään metsäbiotalouden professori Jyrki Kangas pitää (ehdottaa) puuntuotannon lisäämistä keinona sovittaa yhteen metsän eri käyttömuodot.
– Nyt on suurin huoli puun riittävyydestä tulevaisuudessa.
– Mielestäni metsän ”muut käyttömuodot”, kuin hirvestys, eivät ole enemmälti ristiriidassa puuntuotannon kanssa. Vieläpä puuntuotannon lisääminenkin on suurelta osaltaan kiinni harjoitetusta hirvipolitiikasta.
Olen jo aiemmin ilmoittanut, että pidän kyseistä luonnonvarakeskuksen tekemää kyselytutkimusta kaikilta osiltaan tavoitteellisena, sekä alkuaan MMM:n aloitteesta ja toiveista lähteneenä.
Tällä hetkellä ministeriö tarvitsee hirvikannan salassa tapahtuvan lisäämisen tueksi juuri tällaisia tutkimuslaitoksen nimissä tehtyjä tutkimuksia ja niiden tuloksia. Näin hirvikannan sopuisa lisääminen mahdollistaisi paremmin ulkomaille suunnatut kaupalliset hirvijahdit myös Etelä-Suomen yksityismetsissä.
Kyselytutkimuksia voi tehdä hyvin monella tavalla. Esim. metsästäjien informaatoin varassa olevat etä-metsänomistajat vastaavat eri tavalla kuin omilla palstoillaan töitä tekevät metsänomistajat. Siksi pohjatieto olisi tarpeen.
Jo tämänkin keskustelupalsta kertoo, että hirvimiehet vähättelevät taimikoiden hirvituhoja. Hirvikolareiden osalta he väittävät kolareiden syyksi autoilijoiden ylinopeutta, ei ylisuusta hirvikantaa. Myös hirvien määrää he pitävät liian pienenä tai sopivana. Tällainen informaatio on yksipuolista ja johtaa harhaan kyselytutkimuksissa.
Vuosituhannen vaihteen tienoilla ”viralliseksi” hirvikannaksi ilmoitettiin 100 000 hirveä, toisena vuonna ”vähän yli” 100 000 hirveä. Järkikäteen voitiin laskea näinä vuosina ollut todellinen hirvien talvikanta. Se oli ollut enimmillään vähän yli 140 000. Viime vuosina ryhdyttiinkin käyttämään näitä lukuja. Tänä päivänä kerrotaan, että hirvikanta on esim. nyt vain puolet vuosituhannen huipusta.
Nykyisin ilmoitetaan hirvien talvikannaksi 82 000 hirveä. Kun vuosituhannen vaihteessa heittoa oli ollut noin 40 000 hirveä, voi nykyinen hirvikanta ihan hyvin olla yli 100 000 hirveä. Mielestäni nyt ei pitäisi kenenkään valehdella, että hirvikanta olisi enemmälti pienentynyt. Ainakin hirvikolaritilastot osoittavat, että hirvikanta on voimakkaassa kasvussa. Todellista talvikataa voidaan nyt vain arvailla.
Metsuri motokuski:
””Nuo ylläolevat vastaajat ovat sellaisia ”jääriä”, ettei niille kelpaavaa hirvitutkimusta saa aikaiseksi kukaan.””– Kaikki hirvitutkimukset voisi pelkästään säästösyistä lopettaa, kun ensin leikattaisiin hirvikannat liikenteen ja metsänhoidon vaatimiin mittoihin. Siihen pääsemiseksi pitää ensin luopua pyyntiluvista ja joutavista hirvikannan rakenteen seuraamisista.
Kaikilla metsästysseurojen alueilla tulisi tulevaisuudessa metsästää hirvet pois ilman säästösuunnitelmia. Tämä olisi tarpeen ennakointina ehkäisemään tulevaisuuden metsästysseurojen ”ukkoutumisien” seurauksia.
Myös hirvenmetsästäjien pitäisi ymmärtää, että yhteiskunnankin kannalta ”kuollut hirvi on paras hirvi.” Valtaosa hirvimiehistäkin lienee samaa mieltä.
Tämäkin tutkimus on jatkoa sarjassa ”tarkoitushakuiset hirvitutkimukset”.
Ei ilmeisesti edes maanteiden hirvikolaritilastoja oltu liitetty tehdyn kyselytutkimuksen mukaan. Sekin olisi vaikuttanut metsänomistajien mielipiteisiin. Entä VMI:n hirvivahinkokartoituksen tilastot. Niissä olisi metsänomistajilla riittänyt ihmettelemistä, ainakin kun vertailupohjaksi olisi pantu vuotuiset Tapion metsänhoitotilastot.
Ihmettelen, että kaikenlaisiin tutkimuksiin se MMM pyrkiikin suuntaamaan valtion rahoitusta. Tarkoitusenmukaisen hirvikannan koon mitoittamiseksi olisi ollut tärkeämpää tutkia hirvien todelliset hyödyt sekä haitat metsänomistajille ja yhteiskuntataloudelle. Tutkimus tietenkin puolueettomasti, ottaen huomioon metsänhoito yritysmäisenä teollisuuden raaka-aineen tuottamisena ja hirvenmetsästys harrastuksena.
Vastaan kysymykseen näin: Hyvin moni jo nykyisin, mutta mahdollisuus olisi lisätä määrä jopa sata-kertaiseksi. Tähän tarvitaan muutamia toimia. Ensiksi pitäisi luoda paremmat metsänhoidon edellytykset, että myös motivaatio metsänhoitoon saataisiin palautettua.
Välttämättömänä toimena pitäisi ensitilassa metsästäjäjärjestöt suojelijoineen ampua kuuhun. No, se ei ole mahdollista, joten helpompi ja inhimillisempi vaihtoehto olisi säätää pakkolaki metsästäjäjärjestöjen lakkauttamiseksi tuotantoelämälle sekä yhteiskunnalle vahingollisena ja vaarallisena.
Eihän metsien uudistamisen kannalta ole mitään järkeä ylläpitää sellaisia harrastuksia, joiden toimien vuoksi ei voida käyttää maapohjan vaatimusten mukaista puulajia metsien uudistamisessa. Maantieliikenteen osalla samat järjestöt ylläpitävät hirvikolariautomaattia ja kauhua ihmisten turvallisuudesta. Metsänhoidosta ja maantieliikenteestä on tehty onnenkauppaa. Mielestäni tämä ei ole oikein.
Metsästäjälehdenkin tulisi keskittyä suojelemaan koko metsäluontoa, että kaikilla lajeilla olisi elämisen mahdollisuus. Runsaisiin saaliisiin keskittymällä metsäluonto kuusettuu ja köyhtyy.
Myös käynnissä oleva ilmastonmuutos on ihmisen aiheuttamaa. Liikenne ja fossiilisten polttoaineiden käyttö ym.
Myös metsästäjien käsissä olevilla asioilla voidaan jo ennalta ehkäistä ilmaston muutoksen haitallisia vaikutuksia puuntuotannolle. Esim. hirvikannan voimakas supistaminen metsien kuusettumisen hillitsemiseksi olisi avain tähän.
Metsuri motokuskille!
– Vastaappa sivulla 8 viestini 4 kahteen kysymykseen ennenkuin keksit joutavia ajatuksia puun ylituotannosta ja jumiutumisesta metsiin.Kysymykset:
Onko kuusikoiden lisääminen hirvikantoja korkealla pitämällä hyvää luonnonhoitua?
Onko kuusimetsä hyvä elinympäristä metsäkanalinnuille tai muulle riistalle?
