Käyttäjän mehänpoika kirjoittamat vastaukset
-
Suorittava porras kyseli ”riistapuskista” sivulla 8 viestissä 10:
– Mielestäni noinkin pitkän kuusentaimikon reunassa kasvaneisiin männyntaimiin tehty ”leimaus” kertoo vahvasti kohonneesta hirvikannasta alueella. Muutenhan männyntaimet olisivat tulleet syödyiksi jo hyvin pieninä.– Olemattomina hirvivahinkoina esille pannuilla kuvilla on tuskin minkäänlaista todisteluarvoa. Suomi on laajametsäinen maa, ja sieltä saa vaikka minkälaisia sopiviin tilateisiin soveltuvia valokuvia. Jonkinlaista aivopesun yritystä tuokin!
Metsuri motokuski:
””Onpas outoa. Mehänpoika velvoittaa muita tekemään ”likaisen työn” kun itse ei näe siihen tarvetta.””– Kyllä näkee kovan tarpeen ilmoittaa typeryydestä!
Vähän taustaa: Puukauppakartellissa UPM ilmoitti syyllistyneensä yhteistyöhön puutavaratarjousten hinnoittelussa StoraEnson ja Metsä Group:n kanssa. UPM vältti näin joutumisensa syytettyjen penkille ja vältti suuret sakot. Vapautus perustui kilpailulakiin, mikä kieltää yhteistoiminnan tarjousten hinnoittelussa, mutta pajastamalla syyllisyytensä välttyy seuraamuksilta. Tässä rikoksessa ei kukaan loukkaantunut, mutta jotkut menetti ja jotkut enkä voitti.Saman sisältöisesti liian vähäisten pyyntilupien anomisen seurauksista johtuvista hirviturmien ja metsäomaisuusvahinkojen aiheutumisista ilmoittaminen kuuluisi vahinkojen aiheuttajille, eli hirviporukoille ja riistakeskuksille, ainakin kun nyt tiedätte syy- ja seuraussuhteet.
Valitettavasti meillä Suomessa perustuslaki ei ole tähän mennessä toiminut hirvenpyyntilupiin liittyvissä asioissa. Eihän sitä tiedä milloin voimasusteet muuttuvat. Valtiontalouden kestävyysvaje voi panna asiat oikeaan arvojärjestykseen. Silloin oma ilmianto voisi olla eduksi, eli likaisen työn tekijä voisi vapautua vastuusta.
Arto:
””Ei sitä voi hirven syyksi laittaa, jos maanomistaja tekee virheen, eli laittaa väärän puun väärään paikkaan:””– En ole hirveä pitänyt syyllisenä hirvituhoihin metsissä tai teillä. Pidän syntyneen vahingon aiheuttajana liian tiheän hirvikannan ylläpitäjiä, hirviporukoita ja riistakeskuksia. Liian vähäisestä pyyntilupien anomisesta on ollut kysymys, koska pyyntiluvista ei ole vielä haluttu luopua.
Maanomistajillekkin sattuu virheitä, mutta Tapion vuositilastojen mukainen kuusenistutuksen lisääntyminen, ja männynistutuksen olematopn määrä Etelä-Suomessa, ei voi olla metsänomistajan virhe. Se on metsästäjäjärjestöjen aikaansaannosta tuottaessaan metsänomistajien huolella hoitamissaan taimikoissa hirvenlihaa.
Metsuri motokuski:
””Täällä se jaksaa AC:n ja Jessen kanssa räksyttää samasta asiasta. Tekemättä mitään konkreettista väittämiensä eteen.””– Aika konkreettista olen pyrkinyt tekemään väittämieni eteen. Olen esittänyt mm. hirvenpyyntiluvista luopumista hirvikannan alentamiseksi. Teidän tehtävänä on viedä asia eteenpäin, koska hirviporukat ovat riistakeskusten ohella vastuussa hirvikolareissa luokkaantuneista ja metsille hirvisyönnöksistä koituneista menetyksistä.
Sipilän hallityuksen informointi yhteiskunnalle aiheuttamistanne vahingoista ja menetyksistä ovat myös teidän kontollanne.
Tämä Antonin ansiokas keskusteluketju on ohjattu sivun 4 viestin 3 jälkeen sivuraitelle. Liekkö muutamien keskustelijoiden motiivina samat asiat kuin Metsästäjä-lehteen kirjoituksia värkänneillä?
Metsästäjä-lehti 6/2015, kuten kaikki muutkin ko. lehden jo aiemmin ilmestyneet numerot, suorittaa ja ovat suorittaneet lukijoiden aivopesua. Nytkin KIRI-kamanjaa markkinoidaan ja tiedotetaan lähinnä metsäkanalintujen elinolosuteiden parantamiseen tähtäävillä toimilla metsässä, jotka toivotaan lisäävän metsästysmahdollisuuksia tulevaisuudessa. Todellisuudessa turvataan vain hirvenmetsästyksen tulevaisuutta.
Metsälehden aivopesuartikkelissa ei kuitenkaan kerrota mitään korkealla pidetyn hirvikannan aiheuttamasta meneillään olevasta metsien kuusettumisesta, mikä aiheuttaa metsäluonnon köyhtymistä sekä ongelmia ja menetyksiä puuntuotannolle. Tämä on vaikuttanut monen metsänomistajan metsähoitotoimiin siten, että riista-sanan alla markkinoidut metsänhoitotoimet on mielellään unohdettu.
Metsästäjälehden aivopesussa on tapahtunut radikalisoitumista. Siitä osoituksena eräs laajapohjainen ”jättiseminaari”, joka tähtää suurriistan lisäämiseen hyvinvointipalvelun kehittämiseksi. Myös LUVA-luonnonvarat ry:n perustaminen Meton, Agronomien liiton ja Metsäalan yrittäjien kattojärjestöksi tähdännee samaan lopputulokseen:
– Riista, mukaanlukien vahinkoja ja tuhoisia hirvikolareita aiheuttava hirvi, luettaisiin yhtä tärkeiksi luonnonvaroiksi kuin metsänomistajien tuottama tärkeä teollisuuden raaka-aine eli puu.
Suorittavan portaan ”tarinat” menevät jatkuvasti tilastoihin, joiden mukaan metsissä on paljon taimikonhoitorästejä. Hän ei näytä vieläkään ymmärtävän, että taimikonhoitorästeihin ja työn lykkäämiseen myöhemmälle ajalle vaikuttaa hänen suosimansa runsas hirvikanta taimikkotuhoineen.
Lisäksi VMI:n yli miljoonan hehtaarin hirvivahingot näkyvät suurelta osalta rästihehtaareina tilastoissa. Myös metsänomistajien motiivi taimikoittensa hoitoon on hirvituhojen pelon vuoksi vähentynyt.
Kaikki Suomen metsissä olisi hyvin ilman Metsästäjä-lehden aivopesemiä koheltajia järjestöineen.
Anton kiinnitti huomion mielenkiintoiseen asiaan strategiassa:
””…turvaten samalla luonnon ekosysteemien toimintaedellytykset.””– Haulla ”ekosysteemi ja evoluutio” löytyy seuraavaa:
””eliöyhteisö + eloton luonto = ekosysteemiEliöyhteisö
– Muodostuu metsän kaikkien lajien kuten puiden, sammalten, kasvien, hirvien ja muiden eliöiden populaatioistaEloton luonto
– Valo, vesi, lämpö, maa- ja kallioperänravinteet, sekä ilman kaasut ovat tärkeitäelottoman luonnon ympäristötekijöitä””– Metsäluonnon ekosysteemien toiminta on muuttunut ylitiheänä pidetyn hirvikannan (pyyntilupiin sidotun metsästyksen) vaikutuksesta siten, että Suomen metsät ovat muuttumassa enemmän kuusikoiksi.
Ekosysteemien toimntaedellytykset ovat ilmeisesti tulleet turvatuiksi, mutta ihmisten tarpeiden kannalta ekosysteemi on muuttunut jo pitkään huonompaan suuntaan. Metsäluonto on yksipuolistunut ja köyhtynyt.
Paneeleissa pitäisi biotalousstrategian edistämisen ohella huomioida nykyinen talousmetsien monimuotoisuuden köyhtyminen sekä runsaan hirvikannan aiheuttamat menetykset puuntuotannolle sekä talouselämälle. Sitä eivät kaupalliset hirvestysjahdit pysty kompensoimaan.
Istutusvirhettä tai paljasjuurisen männyntaimen ”koukkujuuristoa” pidetään ehkä liikaakin syynä männyn taimen tyvimutkaan. Sitä se onkin, jos istutusala on valmisteltu muokkauksen osalta puutteellisesti.
Ainakin paljasjuurinen männyntaimi vaatii juuriston hyvän muodostumisen kannalta katsottuna hyvin kuohkean ja ilmavan kasvualustan. Juuriston hyvä kehittyminen takaa sen, että taimi pysyy hyvin pystyssä eikä tyvimutkia pääse syntymään.
Metsästysorganisaatioissa tiedotetaan pelkästään esim. metsojen ja koppeloiden tai muiden kanlintujen elinolosuhteiden parantamisesta. Tosiasiassa tarkoituksena on hirvieläinten määrän lisääminen sellaiseksi, että kaupalliset jahdit olisivat tulevaisuudessa arkipäivää
Tätä tavoitetta olisi tukemassa julkisuuteen toitotettu ennakkotieto hirviporukoiden ukkoutumisesta ja käymisestä harvalukuiseksi. Kaupalliset jahdit olisivat tulevaisuudessa muka välttämättömiä hirvieläikantojen pitämiseksi ”kohtuullisella tasolla”. Metsästäjät olisi nähtävä metsänomistajille äärimmäisen tärkeitä ja hyödyllisiä, josta jonkun tahon kuuluisi heille jopa maksaa vaivan näöstään?
