Käyttäjän mehänpoika kirjoittamat vastaukset
-
Kyllä näyttää siltä, että juuri Suomesta ollaan kehittelemässä hirvestyssafari-maata. Esim. hirvikannan pitäminen itsepäiseksi suunnattomia vahinkoja aiheuttavalla korkealla tasolla kertoo tulevasta muutoksesta myös yksityismetsissä.
Jos kuka ei tulevaisuudessa suostu riistapainotteiseen metsänhoitoon, jää mm. ilman yhteiskunnan KEMERA-varoista myönnettäviä tukia, ja puiden markkinointikin voi vaikeutua. MMM ja teollisuus kun ovat jo sitoutuneet tähän hallituksen kärkihankkeeseen.
Tästä aiheesta löytyy haulla ”biotalous, kestävää kasvua biotaloudesta” oikein opetustehtäviin valmistettu kalvosarja. Sen sivulla 8 on otsikon, ”Biotalous Suomessa numeroina”, euromääräiset tuotokset, arvonlisäykset, työlliset ja vienti-luvut. Näitä kaikkia on ilmeisesti haluttu esittää vertailupohjaksi suuren arvonlisäyksen ja työllistävyyden omaavien biotalouden palvelujen rinnalle, joissa on kuviteltu olevan muita parempaa kasvupotentiaalia.
Saman kalvosarjan 12-sivulla kohdassa 2. ”Biotalouden uusi liiketoiminta”, lukee mm: ”-kasvatetaan biotalouden pääomarahoitusta ja innovaatiopanostuksia” (mm. KEMERA-varoista).
– Kun nämä panostukset tulevat ”tuntemattomaan” uuteen liiketoimintaan ja monelta taholta (mm. eri ministeriöistä), on mielestäni Suomen lisävelkaantuminen taattu. Myös yksityismetsien hoitton suunnattavat KEMERA-avustukset vähenevät entisestään.
– Kukaan ei tunnu kantavan enemmälti huolta maanteiden liikenneturvallisuudesta ja puuntuotannon kestävyydestä.Hirvisyönnösten aiheuttamat tyvimutkat istutusmänniköissä ovat yleisiä mutta merkitykseltään ehkä vähäisempiä kuin kuoren syönnistä runkoihin hitaasti kyljestyvät korot. Nekin paljastuvat vasta joskus sahoilla. Siis sellupuuta tulee sahoille hirvituhoaloilta jo nyt ja tulevaisuudessa.
Ehkä pahin hirvien aiheuttama menetys syntyy silloin, kun hirvet syövät männyntaimikon vuodesta toiseen ”hivuttamalla”. Silloin syntyy enemmän tai vähemmän aukkoisuutta ja lisäksi runkoihin kaikki mahdolliset piilevät viat. Kun latvusto ei ”sulkeudu” jo taimiasteelta lähtien, syntyy runkoihin voimakasta oksaisuutta, kun viereisten puiden varjostus alaoksille on puutteellista. Näin valtaosa järeästäkin männystä päätyy selluksi.
Lenkuratyvet ovat hyvin harvoin hirvien aiheuttamia. Nykyisin tällaista pääsee harvemmin tapahtumaan, kun paljasjuurisista taimista on valtaosin luovuttu. Valitettavasti männyn istutukset hirvien vuoksi ovat nykyisin hyvin vähissä. Tämä on ollut lisäämässä kuusentaimikoiden hallatuhoja ja latvanvaihdoksia, joista on murheita nyt ja tulevaisuudessa motohakkuissa ja sahoilla.
Takavuosina kun mäntyä enemmän istutettiin, oli istutuksen motiivina istuttaa heinettyvälle maapohjalle tuottoisa ja keväthallaa kestävä puulaji. Koivukuitupuu oli silloin heikosti markkinoitavissa, joten jäljelle jäi mänty. Tottakai karummat maapojat kylvettiin tai uudistettiin luontaisesti männylle.
Timpan kuvat olivat hyvin tarkoituksenhakuisia, joilla ei ole minkäänlaista todisteluarvoa.
Timppa! Eikös 10 vuoden kuluttua hirvien muuttoliike Venäjän puolella oleville hyville ruokamaille tapahtuisi Suomesta päin, eikä tänne päin?
Aiemmista viesteistäsi sain kuvan, että mielestäsi hirvet siirtyvät hyvien ruokailumaiden houkuttelemina, ja siinä olisi syy hirvikantojen ennakoimattomalle kasvulle. Eikös silloin tyhjiö muodostu Suomen puolelle, kun hyvät ruokamaat ovat Venäjän puolella?
Timppa:
””Viisas varautuu kaikelaisiin olosuhteisiin.””– Jos Timpan ajatus olisi loogista, tulisi ”viisaan” metsästäjäorganisaation välttömästi ryhtyä anomaan lisälupia Karjalan kannaksen laajoilta avohakkuualueilta Suomen puolelle tulevien hirvien poistamiseksi
– Minä kuitenkin luulen, että Venäjän rajan tuntumaan hakatut aukot houkuttelevat hirviä Suomen puolelta sikäläisille paremmille ruokamaille. Jos tämä olisi enemmän totta, olisivat Timpan skenaariot jonninjoutavaa puuron ja vellin sekoitusta.
Ammatti Raivooja:
””Tällaisessä puun ylitarjontatilanteessahan niitä hirvensyömiä männiköitä ei edes tarvitse hakata selluteollisuuden…””– Kertoisitko Ammatti Raivooja, mistä olet saanut päähäsi, että Suomessa on puun ylitarjontatilanne? Minä olen huomannut lehtien palstoilta, että teollisuus alkaa olla huolissaan kotimaisen puuraaka-aineen riittävyydestä ja varsinkin puun saatavuudesta markkinoille.
Tuskin näitäkään uusia puunjalostuslaitos- tai laajennuspäätöksiä olisi tullut, jos teollisuus ei olisi ensi varmistanut puun riittävyyttä.
Jos hirviä ei olisi ollut haittaamassa puuntuotantoa, voisi teollisuutemme kapasiteetti ja kilpailukyky olla nykyistä paljon parempi. Silloin teollisuudella olisi ollut varaa maksaa parempaa hintaa puusta. Myös Oy Suomi Ab:llä olisi voinut mennä muutenkin paljon paremmin kuin nykyisin. Hirvi on vienyt kehitystä yksinomaan alaspäin.
Sekin pitäisi Ammatti Raivoojan ymmärtää, että metsistämme lähes kolmannes on jostain syystä jatkuvasti taloustoiminnan ulkopuolella. Ylituotannolla ei siten pitäisi enemmälti ratsastaa.
