Käyttäjän mehänpoika kirjoittamat vastaukset
-
Ei tilastojen ja tutkimusten mukaan Etelä-Ruotsissakaan ole männyn uudistamista lisätty, koska tulokset voivat jalostua pelkästään hirven lihaksi. Luottamus on ilmeisesti sielläkin mennyt hirvikannan kurissa pitäjiin eli metsästäjiin.
Luottamus kun on kerran menetetty, niin se yleensä on menetetty lopullisesti.
Taneli kirjoittaa asiaa. Riistametsätalous ja riistatiheikkö jo pelkkänä ajatuksena on kääntynyt monen metsänomistajan toimenpiteissä ajatusta vastaan. Nimittäin riista-sanan alle on piiloitettu metsän ylivoimaisesti pahin vahinkoeläin, hirvi.
Kun metsästyspiireissä hirveä pidetään tärkeinpänä riistaeläimenämme, voi olla, että riistametsätaloudella tarkoitetaan lähinnä hirvieläinten huomioimista eli hirvenlihan tuotannon lisäämiseen tähtääviä toimenpiteitä metsänhoitotöissä. Tällöin esim pienriistan suojaksi ja viihtymiseksi tarpeelliset riistatiheiköt voivat helposti mennä matalaksi muun raivauksen yhteydessä.
Kaikella riistalla on hyvät mahdollisuudet etsiä itselleen sopivat alueet metsistä, onhan esim. taimikoissa jatkuvasti hoidon tarpeita. Myös kasvatusmetsien pohjassa on yleensä enemmän tai vähemmän ennakkoraivaustarvetta, kuin myös uudistusaloille kehittyy ilman riistan huomioimistakin heinää ja vesaa riesaksi asti.
Sama kehitys männyn suhteen on käynnissä liikojen hirvien vuoksi myös Etelä-Suomessa. Nimimerkeistä Ammatti Raivooja, suorittava porras, n.merkki, Timppa, Metsuri motokuski ja Jätkä pätkät pitävät Ruotsin huolestuttavaa tilannetta vähemmän merkityksellisenä Suomea ajatellen. Timppa kuvittelee Suomen saavan jopa kilpailuetua moisesta tilanteesta.
– Mielestäni ainakin näiltä herroilta on järki sumentunut hirvenmetsästysviikonloppuja odotellessa. Heidän mielestään hirviä ei ole liikaa, ja valitukset ja ”änkytykset” ovat turhia. Hirvien määrä muka riippuu hyvistä ruokamaista.
– Pitäisi pitää mielessä VMI:n havainnoimien metsätaimikoiden hirvituhojen määrä, mikä viimeksi oli yli 1 miljoonaa hehtaaria, josta yli toinen puoli on alentanut taimikon laatua. Tuhojen määrä on ollut jatkuvasti kasvussa. Metsäkeskuksiin ilmoitetut hirvituhot eivät anna oikeaa kuvaa tilanteesta, sillä kaikki omistajaryhmät eivät ole korvausten piirissä, eikä kaikkia ymmärretä edes ilmoittaa.
– Hirvimiehiltä unohtuu hyvin usein hirvien aiheuttama riski maantieliikenteelle. Tilastojen mukaan se on paljon merkittävämpää kuin metsätaloudelle ja siitä yhteiskunnalle koitunut menetys, mikä MMM:llä on edelleen selvittämättä.
– Hirvikolareiden ja niissä loukkaantuneiden määrä on ollut viime vuosina kasvussa, lähennellen ennakkotietojen mukaan tänä vuonna 2000 määrää. Peurakolareiden määrä on yli 2-kertainen edelliseen verrattuna. Ko. kolareissa loukkaantuneiden määrä kohoaa yleensä samassa suhteessa, eli korreloi hirvien määrän kanssa.
Hirvituho johtuu liian tiheänä pidetystä hirvikannasta, eli hirviporukat ovat hakeneet liian vähän pyyntilupia tai riistakeskukukset ovat liian vähän niitä myöntäneet. Tästä johtuu, että hirvituhot ovat ihmisten aiheuttamia, EIVÄT LUONNONTUHOJA.
Normaalielämässä tuottamuksellinen vahinkojen aiheuttaminen omaisuudelle ja tuotantoelämälle on poliisiasia.
Jälleen höpö-puheita suorittavalta portaalta!
– Jos kaatoprosentti jää pieneksi, johtuu se enemmän metsästäjien säästölinjasta tulevia vuosia varten, eikä juuri ollenkaan metsästettävien hirvien määrästä alueella. Ainakin joulukuu halutaan pyhittää vaikka jänisjahdelle, että hirviä jäisi enemmän sikiämään.Suorittava porras:
””…hirvikanta vähenee edelleen 10 %:n vuosivauhtia , joten älähän aivan höpöjä kirjoittele”” (sivu 1, viesti 5)– Tässä esitän erään suorittavan portaan lähettämistä ”viisaista” kommenteista vuodelta 2013. Moni muukin hänen itseriittoinen hirvestykseen liittyvä tarina voi osoittautua tulevaisuudessa kuplaksi.
– Ainakin Mikko Tiirola tuntuu olevan tällä hetkellä hirvikannan kehetyksestä päinvastaista mieltä. Myös hirvikolaritilastot sen paljastavat. MTK:lta ja valtiovallalta tarvittaisiin nyt voimakkaita otteita.
Ei pidä pelätä sitä, että Eduskuntaan on tullut valituiksi enimmäkseen hirvenmetsästäjiä. Ehkä kuitenkin valtaosa naiskansanedustajista ei metsästä, ja järki on vielä tallella.
Tuollaiset Timpan ekstaasissa kirjoittamat tarinat omista kokemuksista hirvestykseen liittyen eivät juurikaan vie eteenpäin hirvikannan alentamiseen tähäävää mielipiteitten vaihtoa.
Aivan samanlaisia elämyksiä voi saada metsäluonnosta vaikka hirvikanta olisi alle 10 000 yksilöä. Esim. diki-kamera voisi olla asetta kevyempi ja miellyttävämpi kantaa. Tällöin kohdetta ei tarvitse laukaisun jälkeen edes suolistaa tai nylkeä
Tällaiseen tiheyteen metsästäminen on kokonaan niiden tahojen asia, mitkä hirvitilanteen ovat näin pahaksi jahdanneetkin. Ei nykytilanne ole mitenkään pakon sanelema juttu, vaan ihmisten toiminnan tulos. Onkohan lupia toimenpiteeseen edes kyselty?
