Käyttäjän mehänpoika kirjoittamat vastaukset
-
suorittava porras:
””Jos hirvikantaa halutaan alentaa ja vahinkoja vähentää ammutaan enemmän vasoja.””– Tämä vosi pitää paikkansa, jos hirvenmetsästys olisi säädetty vapaaksi pyyntiluvista. Rajallisten pyyntilupien puitteissa metsästettäessä vasojen ampuminen säästää mm. lisääntymiskykyisiä naaraita. Silloin hirvikannan ”alentaminen” ei ”haluttaessakaan” toimi. Näin menetellen esim. liikennevahinkoja aiheuttavia vasoja syntyy kesäkaudeksi entistä enemmän.
Tällaisiin osatotuuksiin tai valheisiin perustuvilla väitteillä pidetään hirvikanta itsepäisesti liian tiheänä. Voidaan sanoa, että tuottamuksellisia vahinkoja aiheuttava säädelty hirvenmetsästys ei ole koskaan toiminut yhteiskunnan etujen mukaisesti. Hirvikanta on jatkuvasti ollut liian tiheä.
Hirvikantaa on kylläkin välillä laskettu jossakin osassa maata, mutta sopivasti hirvilaskennoilla ja pyyntiluvilla kikkailun tuloksena hirvikanta on aika-ajoin räjähtänyt hallitsemattomaan kasvuun. Nyt näyttäisi olevan sellainen aika, vaikka suorittava porras on koko ajan ollut tarinoissaan toista mieltä kuten vuosituhannen vaihteessakin.
suorittavalle portaalle:
Ei rattijuoppojen aiheuttamia liikenneonnettomuuksia pitäisi vertailla tuottamuksellisiin hirvikolareihin. Rattijuoppous on yleensä alkoholismin aiheuttama sairaus, ja rattijuoppo kuuluisi ohjata katkaisuhoitoon.Ei suojatieonnettomuudetkaan ole tuottamuksellisia, kuten kaikki hirvieläinkolarit, joiden kannan runsautta on säädelty vuosittain anotuilla ja myönnetyillä pyyntiluvilla. Suojateillä sattuu vain vahinkoja.
Hirvieläinkolareiden tilastojen putsaamiseksi, eli hirvikantujen kohottamiseksi vahinkojen pienennyttyä, on hirvien vahingoista vastaavat tahot saaneet monta ihmisten elämää hankaloittavaa asiaa läpi valtakunnassa. On hirviaitaa, alikulkutunneleita, käsittämättömissä paikoissa olevia nopeusrajoituksia, keltaista muovinauhaa ym.
Kaikki tähtäävät loppupeleissä tilastojen putsaamiseen ja sitä kautta hirvikantojen voimistamiseen. Metsävahinkojen lisääntymisestä ei välitetä. Muka metsänhoitotason heikkeneminen on syy hirvivahinkoihin, vaikka selvästi motivaation heikkeneminen johtaa taimikonhoidon viivästymiseen.
Ikääntyminen ei mielestäni vähennä taimikoiden hoitoa. Eläkeläinen ainakin joutaa täysipäiväisesti pitämään taimikkonsa ja lastensa taimikot kunnossa.
jees h-valta:
””Henkilövahingot ovat sitten jo niin kallis ja murheellinen trageria että ettei sellaisiin millään yhteiskunnalla ole varaa näin turhan uhan kuin hirvieläimien tähden.””Olen täysin samaa mieltä nimimerkin kanssa! Hirviä voi tietysti vähän olla, mutta, kun pyyntiluvilla ja metsästyskäytännöillä pyritään joka vuosi metsänomistajien ja Mtk:n toiveiden vastaisesti maksimoimaan tulevien vuosien pyyntiluvat ja niiden pohjalta toteutuvat hirvien kaadot, on tästäkin syystä velkaantuneen yhteiskunnan velvollisuus muuttaa hirvikannan säätely toimivaksi. Tämä asia oli sivuutettu liian köykäisesti uusitussa hirvikannan hoitosuunnitelmassa.
Pyyntiluvilla säädelty hirvenmetsästys on aiheuttanut vastuun jokaisesta hirvikolarista riistakeskuksille ja metsästysseuroille. Se että myös hirvikolarit, kuten taimikkotuhotkin, ovat jossain salaseurassa luokiteltu ”luonnontuhoksi”, ei poista riistakeskuksilta ja hirviporukoilta vastuuta selvässä asiassa.
Tässä asiassa ei demokratia ole toiminut. Eduskunnassa voisi joku oppositiopuolue tehdä välikysymyksen maassamme harjoitetusta vahingollisesta hirvipolitiikasta.
Olen Korpituvan Tanelin, pihkatapin ja MJO:n kannalla. Nyt olisi vielä reilu kuukausi kokeilla nykyistä ”pyyntilupiin perustuvaa hirvikannan säätelujärjestelmää”. Epäilen sen toimivuutta tänä syksynä, vaikka MMM:n päättäjillä on hyvin tiedossa valtiontalouden kestävysvaje sekä vuotuiset hirvien aiheuttavat tappiot valtiontaloudelle.
VTV:n hirvitarkastus 100/2005 mukaan hirvistä johtuvat yhtyeiskuntataloudelliset kustannukset vaihtelevat vuosittain 135 000 000 eurosta 170 000 000 euroon. Tällä hetkellä voidaan liikkua VTV:n haarukan yläreunoilla, koska hirvivahingot esim. metsissä ovat jatkuneet jo kohta 50 vuotta sekä vuotuinen hirvikolarien määrä on ollut nousussa jo useita vuosia peräkkäin.
Yhteiskunnan sekä metsänomistajien kannalta pahin este tarkoituksenmukaiselle hirvikannan säätelylleon ollut joskus 1970-luvulla tapahtunut ”kova vääntö”, jonka tuloksena hirvipolitiikasta vastaava taho ja metsästäjät saivat metsätaimikoiden hirvituhot säädetyiksi ”luonnontuhoiksi”. Vaikka miltä kantilta asiaa tarkastelee, on taimikon hirvituho liian korkealla pidetyn hirvikannan aiheuttama. Sen on mahdollistanut jo ennakkoon haettavat ja hyväksytyt liian vähäiset pyyntiluvat sekä vielä vasapainotteinen metsästyssuositus.
Tämä ”luonnontuho”-säädös tulisi MTK:n tai jonkun muun tahon saada metsänomistajin oikeuturvan parantamiseksi uuteen tarkasteluun. Tämän säädöksen turvin on jo liian pitkään harjoitettu hirvenlihan tuotantoa metsänomistajien huolella hoitamissaan taimikoissa. Maa- ja metsätalousministeri on koulutukseltaan metsänhoitaja, joten hänen pitäisi ymmärtää taimikoiden merkitys, ja ylisukupolvisuus puuntuotannossa.
Suorittavalle portaalle:
Tuon vastuuttoman ennakkoasenteesi hirvikannan tehokkaammasta mitoittamisesta voit jättää jo taaksesi! Kehitys kulkee omaa rataansa, etkä sinä yksin voi sille mitään.Kerroit jo vuosi sitten panevasi metsästyaseesi naftaliiniin. Tavallisesti mies pitää sanansa.
jonkulainen:
””Elkää vääristelkö Tiirolan puheita. Tässä livenä aamun uutisista: http://areena.yle.fi/1-302068?auto play=true”” (27.10.2015)– Mielestäni tässä asiassa ei ole vääristellyt kukaan. Tiirola on uutisoinut monelle taholle vähän eri tavoin, vaikkakin samasta aiheesta.
Esim. Karjalaisessa 23.10.2015 lukee näin:
””HIRVIKANTA KÄÄNTYNYT VAHVAAN KASVUUN
Muutaman tasaisen vuoden jälkeen hirvikanta on kääntynyt vahvaan kasvuun monilla alueilla Suomessa, sanoo Maa- ja metsätaloustuottajien Keskusliitto (MTK). MTK perustaa väitteensä eri puolelta maata tulleisiin tietoihin ja lisääntyneisiin liikennevahinkoihin.
MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtajan Mikko Tiirolan mukaan on tärkeää, että metsästäjät kantavat vastuunsa ja lupapankkien hirviluvat käytetään täysimääräisesti sekä kohdennetaan erityisesti hirvien talvilaidunalueille.
Poliisi suosittelee tähän aikaan vuodesta olemaan erityisen tarkkaavainen liikenteessä.””– Tässä aiemmassa uutisoinnissa on asiaa paljon enemmän kuin radion uutispätkässä.
– Suorittavalle portaalle! Kannatko sinä vastuusi, kuten Tiirola neuvoo?
ostaamyy:
””Mielestäni hirvikeskustelun paikka on metsäpolitiikan osastolla sillä metsänhoitajana hirveä ei voi pitää.””– Voi se niinkin olla, mutta ylitiheänä pidetty hirvikanta vaikuttaa niin suuresti metsien uudistamiseen puulajivalinnasta lähtien, että yhtähyvin sen paikka on Metsänhoito-osiossakin. Ainakaan yli 2 hirveä/1000 ha kannan ongelmat eivät mielestäni sovellu Monikäyttö-osioon ruodittavaksi.
Jos hirvenmetsästykseen ei saada tolkkua, että kanta vakiintuisi selvästi alle 2kpl/1000 ha, olisi mielestäni tarpeen harkita hirvenmetsästyksen erottamista erilleen muusta vähemmän vahinkoja aiheuttavasta metsästyksestä sekä samalla myös riista-nimikkeen suojista. Nykyisten pyyntilupien vuoksi hirvien aiheuttama metsätaimikkotuhokaan ei ole ”luonnon aiheuttama tuho” vaan selvästi hirviseurueiden ja riistakeskusten aiheuttama.
Rane:
””Löytyykö sitä faktaa, ”mehänpoika”?””Sivun 1 viestissä 1 kerroin, että ”periaatteessa” hirvimiesten makkaratulilla valitaan Mtk:n puheenjohtajakin.
Kun Mtk:n piiri-puheenjohtajatkin käsitellään ensin hirviporuykoissa, ja sitten nämä piirin puheenjohtajat ja hallituklset valitsevat kärkimiehiä Mtk:n johtoon. Eikö se silloin ole periaatteessa ”oman” mieluisen miehen asettamista vastuulliseen tehtävään? Periaatteessa!
Hirviporukoissa on yleensä toimineet puheenjohtajina suuria metsäomaisuuksia hallitsevat Mtk-laiset. Nykyisin tuskin enää niin kattavasti joutavat hirvestystä harrastamaan.
