Käyttäjän mehänpoika kirjoittamat vastaukset
-
Timppa:
””Tuo VTV:n kannanotto kyllä täyttä puppua.””– VTV:n kannanotto oli perustunut liikenneviranomaisten pitkän ajanjakson hirvikolaritilastoihin, riistantutkimuslaitoksen hirvikanta- ja hirvenmetsästystilastoihin ja arvioon hirvien hyödyistä sekä metsäntutkimuslaitoksen arvioon hirvivahinkojen taloudellisista merkityksestä.
Ilmeisesti myös metsästysseurojen jäsenten käsitykset nykyisestä hirvikannan säätelyjärjestelmästä ovat ”täyttä puppua”. Ovathan ko. jäsenet periaatteessa samaa kööriä.
Timpan kannattaisi tutustua vielä kertaalleen VTV:n tiivistelmän ”Hirvikannan säätelyjäörjestelmä”-sivuille 7-9.
Timppa:
””En kyllä ymmärrä miksi metsästyskäytäntojä pitäisi muuttaa. Nykyinen on tehokas ja turvallinen.””– Timpan kannattaa vielä kertaalleen lukea VTV:n kannanotto ko. asiasta sivulta 2 viesti 6:
”Järjestelmä takaa hirvikannan säilymisen, mutta johtaa suuriin kannan vaihteluihin ja ajoittain liian suureen hirvikantaan. Tämä aiheuttaa valtion- ja yhteiskuntataloudellisia kustannuksia.””– Melko selvää tekstiä. Nytkin on ”hirvikanta kääntynyt vahvaan kasvuun”, uutisoi Karjalainen 23.10.2015.
Timppa:
””Ja niillähän ohjeilla Suomen hirvikanta pienenisi ilman oheisvahinkoja. Mieluummin uskon joulupukkiin.””Timppa ei tunnu luottavan nykyisen metsästysorganisaation taitoon muuttaa metsästyskäytäntöjä, jos joskus vuotuisista pyyntiluviusta joudutaan luopumaan. Voi niitä löytyäavuksi asiantuntijoita metsänhoitopuoleltakin. Esimerkiksi hirviporukoiden metsästysalueet voisivat jäädä muuten ennalleen, mutta hirvieläinten osalta maanomistukseen sidottu metsästysoikeus joutaisi poistaa edellyttäen, jos siltä tuntuu asian hoitumiseksi.
Suomen hirvikannan säätelyä ei pidä vertailla Saksan, tai edes Ruotsin vastaavaan. Esim. Suomessa on metsänhoidolla ja metsäteollisuudella paljon näitä suurempi kansantaloudellinen merkitys. Toisekseen Suomen runsaslumisempi talvi on lisäämässä hirvivahinkoja. Maanteiden aitaamisissa on myös eroja Saksan ja Ruotsin hyväksi.
Jos Suomessa saadaan hirvikannat alas, voivat leikkaukset toteutua paremmin myös muissa Euroopan maissa. Syitä ainakin on tarpeeksi!
Timpalle:
En katsonut selittelyjäsi miltään osalta perusteluina nykyiselle pyyntilupiin perustuvalle hirvikannan säätelylle. Kirjoittelit lähinnä omia mielipiteitäsi nykyisen toimimattoman metsästyskäytännön tueksi, jonka avulla saadaan vuodesta toiseen vahinkoa ja menetyksiä monelle sektorille.Tietysti muutoksen yhteydessä pitää vastuullisten tahojen laatia riittävät ohjeet metsästyskäytännön toteuttamiseksi siten, että mainitsemasi ym. ongelmat eivät olisi haittaamassa hirvikannan pienentämisessä. Hirvenmetsätäjien mahdolliset lakkouhkailut tuskin auttaisivat, kun päättäjille joskus valkenee nykykäytännöstä aiheutuvat VTV:n käsityksiä vielä karmeammat yhteiskuntataloudelliset seuraukset.
Vielä viimeisestä hirvitarkastuksesta:
Tämän viestiketjun sivulla 2 viestissä 3 kerroin linkin VTV.n tarkastuskertomukseen 100/2005, jonka sivuilla 39 ja 40 on tarkastusviraston kannanotot.Alkukannanottoa:
””Tarkastuksessa selvitettiin hirvikannan säätelyjärjestelmän tarkoituksenmukaisuutta. Tarkastuksessa havaittiin, että järjestelmä ei kaikilta osin vastaa sille asetettuja tavoitteita. Järjestelmä takaa hirvikannan säilymisen, mutta johtaa suuriin kannan vaihteluihin ja ajoittain liian suureen hirvikantaan. Tämä aiheuttaa valtion- ja yhteiskuntataloudellisia kustannuksia.””””Valtiontalouden kannalta hirvi on lähinnä haitta. Myös yhteiskuntatalouden kannalta hirven arvo on nykyisellä hirvikannalla negatiivinen. Tarkastuksen perusteella hirvikannan vähentäminen kestävään taloudelliseen ja egologiseen minimitasoon, 60 000 eläimen talvikantaan, olisi valtiontalouden kannalta edullista.””
– Nimimerkki ”Suorittava porras” on pitänyt tätä VTV:n kannanottoa vanhana, koska hirvikantaa on muka leikattu noista ajoista. Totuus voi kuitenkin olla toinen vaikkakin on tehty hirvikannalle hoitosuunnitelma.
Nimittäin ko. tarkastuskertomuksen sisällysluetteloa edeltäneellä sivulla DNRO 34/54/05 23.5.2005 oli tarkastusneuvos Vesa Jatkolan ja Ylitarkastaja Vesa Paajasen allekirjoittama saate:
””Suoritettuun tarkastukseen kohdistuvan jälkiseurannan yhteydessä tarkastusvirasto tulee erikseen selvittämään, mitä toimenpiteitä tarkastuskertomiksessa todettujen epäkohtien korjaamiseksi on tehty.””
– Tarkastuskertomuksen sivulla 40 on mainittu nykyisen hirvikannan säätelyjärjestelmän yhtenä vaihtoehtona; ”jossa olisi kokonaan luovuttu nykyisen kaltaisesta hirven pyyntilupamenettelystä”. Joten ei tämä minun keksimä vaihoehto ole vaikkakin kannatan sitä, pidän jopa välttämättömänä.
Kuva oin jäsenlehden sivulla 18. !00 prosenttisella varmuudella katson kuusen tyviosassa kuoressa olevat jäljet hirvien hampailla tehdyiksi jälttämisjäljiksi. Näitä syntyy nykyisin hirvien normaalin talvirannnon puutteen vuoksi erittäin runsaasti ohutkuorisiin kuusikoihin varsinaisten talviravintokohteiden (männyntaimikot) ympärille. ’
Jälttämisjäljet näkynevät vajaa 50 %:sti motomiehen silmään harvennushakkuilla. Ko. puista ei tule hiokepuuta, pikkutukkia saati sahatukkia.
Pitäisi ruveta ymmätämään, että kun mäntyä ei istuteta ja karuhkojakin maita istutetaan kuuselle, on hirvien talviravinto ainakin paksulumisina talvina hyvin niukkaa. Sen näkee jo siitä, kun hirvenvasojen keskipaino on pudonnut. Ilmeisesti emät näkevät talvella nälkää. Turha selitellä, että uroksia olisi liian vähän.
Tämän päivän hirvikata uutinen sanomalehti Karjalaisessa: ”HIRVIKANTA KÄÄNTYNYT VAHVAAN KASVUUN”! Tämäkö on sellainen Metsuri motokuskin ihannoima ”mahdollisimman tasainen hirven kanta”? Minä ihannoisin mahdollisimman pientä hirvikantaa.
Nykyinen säännöstelty hirvenmetsästys ei sovellu mielestäni alkuunkaan ”Monikäyttö”-osioon. Se kuuluu ehdottomasti ”Metsänhoito”-osioon siihen saakka kunnes hirvikanta ei ole riippuvainen ennen metsästyskautta anottavista ja vielä erikseen hyväksytyistä pyyntiluvista. Niitä toteuttamalla pidetään hirvikanta korvaamattomia vahinkoja ja turmia aiheuttavalla tasolla sekä metsissä, pelloilla että maanteillä.
Nykyisellään hirvenmetsästys on metsänhoidolle riskitekijä ja selvä rasite. Rasite se on valtiontaloudellekkin. Aiheesta lisää: http://www.vtv:n hirvitarkastus 100/2005. Siinä muistaakseni mainitaan hirvistä koituvan menetyksiä yhteiskuntataloudelle 135 000 000 euroa (haarukan alaraja) vuodessa. Siihen ei vielä sisälly hirvikolareissa ruttautuneista autoista autoilijoille aiheutuneet kustannukset tai maksetut liikennevakuutusmaksut. Niitä hirvivaaran vuoksi maksaa melkein jokainen ja todella paljon. Valtio kun on vetäytynyt hirvikolareissa kokonaan korvausvastuista.
Hirviporukoiden makkaratulilla vaalien alla ovat ”omat ehdokkaat” esillä, joille petataan kannatusta vaaleissa. MTK:n paikallisen puheenjohtajan vaalia pidetään hirviporukoissa tärkeänä.
Eräskin edesmennyt hirvimies, lopetettuaan metsästelyt, kertoi tapauksen seurakuntavaalien junailusta. Porukalla oli päätetty, että käydään kaikki äänestämässä sitä ja sitä henkilöä. Myös perheenjäsenet ja tuttavat auttoivat äänestyksessä. Läpi meni ja kirkkaasti.
Ko. seurakunnalla oli metsät vuokrattu ko. hirviporukalle ja vuokrasopimus oli menossa vanhaksi. Jatkosopimus oli myöhemmin läpihuutojuttu.
