Käyttäjän mehänpoika kirjoittamat vastaukset
-
Myös Suomen pitäisi olla huolissaan puulajeista, ja aivan samoista syistä kuin Ruotsinkin. Kuusen kasvatusala lisääntyy joka vuosi männyn, rauduskoivun sekä haavan kustannuksella.
Se, ja metsien uudistamisen vaikeudet yleensä, on ollut jo pitkään haitta talouselämän kaikille sektoreille. Olisivathan tuottava työ ja kotimainen raaka-aine ylläpitäneet tuotannon kannattavuutta sekä lisänneet kipeästi tarvitsemiamme pääomia. Suomessa ulkomaista velkaa on pääoman puutteessa jouduttu ottamaan jo pitkään.
Eduskunta nukkuu kuin ”ruususen unta”, koska asian nostamisen esille kuvitellaan heikentävän omaa asemaa seuraavissa Eduskuntavaaleissa.
Hirvikannan tuntuva leikkaus pitäisi ottaa Eduskunnan ykkösasiaksi jo tämän hallituksen aikaan. Vasta hirviasian hoitamisen jälkeen voisi muilla mahdollisilla leikkauksilla saada pitemmän päälle myönteisiä vaikutuksia. Tästä esityksen teko kuuluisi yhteisen edun nimissä hirven metsästäjille.
Metsuri motokuski:
””Taas se alkaa…..””– Lunta on tullut koko maahan ja mustikanvarvutkin ovat monin paikoin piilossa. Hirvien syönnökset alkavat kohdistua nyt täysimääräisesti taimikoissa männynhavuun sekä lehtipuiden osalta myös koivuun ja haapaan. Tätäkö tarkoitit ”alkamisella”?
Lainaus Puuntakaa:n viestistä:
””Ministeriön laskelmien mukaan liiketoiminta on tuottanut tappioina noin 30 miljoonaa euroa vuosina 2005-2014. Erittelyä eri yhtiöiden osalta ministeriö ei antanut.
Kysymykseen onko tappioiden syynä henkilökohtainen taitamattomuus liiketoiminnassa, maa- ja metsätalousministeriön Ojala vastaa A-studiolle näin:
– Tuota en kommentoi, mutta ylioptimistisuutta liiketoiminnassa oli mukana. Hyvä kysymys on silti, onko virkamiehistä liikemiehiksi, Ojala pohti.””– Metsähallituksen toimitusjohtaja Härmälä TV-haastattelussa puhui samasta 30 miljoonan liiketoimintatappiosta.
Härmälällä tuntuu olevan selvät visiot kehittää Suomen metsätaloutta biotalouden uusien tuotteiden ja palveluiden avulla. Hän puhui Metsä puhuu -tulevaisuushankkeen päätösseminaarissa Helsingissä mm. seuraavaa:
(Metsälehti)
”Suomen biotalousstrategian tavoitteena on luoda alalle 100 000 työpaikkaa vuoteen 2025 mennessä.
Väkeä on haettava myös ulkomailta.
– Pelkästään kotimaisin voimin emme saa hyödynnettyä biotalouden kaikkia mahdollisuuksia. Biotalousala houkuttelee jatkossa osaajia myös ulkomailta ja avaa samalla uusia ovia suomalaiselle metsäväelle, yrityksille, tuotteille ja palveluille. Härmälä totesi.”– Vaikuttaa vähän salakieleltä Härmälän puheet. Luulen hänen tarkoittavan metsän ”hyvinvointipalveluja”, lähinnä hirvenmetsästyksen kaupallistamista keski-Euroopan metsästäjille myös muualla Suomessa eikä vain valtion mailla.
Mitenkähän paljon sieltä koituu tappioita valtion kassaan, kun ottaa huomioon runsaan hirvikannan aiheuttamat puuston kasvun ja laadun alenemiset sekä kerrannaisvaikutukset kansantaloudelle? Mitä haittoja tällaisesta toiminnasta olisi ilmastolle? Lienevätkö jo nyt esiin tuodut metsähallituksen tappiot suurelta osin hirvestysmatkailun ja vahinkojen aiheuttamia?
Kuitenkaan ”insinööri” ei ymmärrä että toteutuneeseen tilastoon hirvikolareiden osalta ei voi enää vaikuttaa, vaikka kuinka mieli tekisi.
Varmaan moni autoilija jo ennakolta on pyrkinyt omalta kohdaltaan vähentämään mahdollisuuttaan joutua hirvikolariin. Ainakin minä olen pyrkinyt jättämään pimeän aikaan autoilut juuri hirvien vuoksi vain välttämättömiin ajoihin.
Jos hirvikolarit ovat lisääntyneet, ovat myös hirvet lisääntyneet. Monet palstalaisetkin ovat todenneet hirvilaskentojen olevat hyvin epätarkkoja ja siten epäluotettavia. Jälkeenpäin voidaan kuitenkin laskea kaatotilastojen ym. perusteella, kuinka suuri hirvikanta on aiemmin todellisuudessa ollut.
Väitteet, että hirvikanta on pienentynyt, voivat siten olla pelkkää harhautusta.
Vielä insinööri Timpalle:
Metsästysalueelle ei pidä jättää mitään ”vakihirviä”. ”Vaeltavia hirvilaumoja” tulee kuitenkin alueille aina vaan lisää.Vakihirvet aiheuttavat vakivahingot taimikoissa, pelloilla ja maanteillä. Hirvikannan sälymisen kannalta riittää alle 1 hirven talvikanta/1000 hehtaarilla. Siihen olisi mahdollista päästä vapauttamalla hirvieläinten metsästys liian korkeaa hirvikantaa ylläpitävistä pyyntiluvista.
Muutoksen jälkeen olisi mahdollista purkaa myös toimimaton ja byrokraattinen hirvivahinkojen korvausjärjestelmä. Myös hirvieläinten metsästyksen voisi harkita säädettäväksi maanomistuksesta riippumattomaksi (vahinkoeläin), jos siitä tuntuisi olevan hyötyä tarkoituksenmukaiseen hirvikantaan pääsyn kannalta katsottuna.
Hirvikolareista ja muista vahingoista olisi päästävä eroon kansalaisten ja yhteiskunnan edun nimissä.
Timpalle!
Selvää selittelyä kirjoittaa hirvistä ”maahanmuuttajina”! Se ei auta ongelman ratkaisussa.Kertoisit vaikka mielipiteesi siitä, minkälainen rangaistus riistakeskuksen päättäjille kuuluisi tällaisten surunäytelmien aiheuttamisesta?
Oletko samaa mieltä, että riistakeskus olisi voinut tämänkin onnettomuuden estää jo ennakolta?
