Käyttäjän mehänpoika kirjoittamat vastaukset
-
17.12.2014
POLIISI
”16.12.2014
Valtimon sunnuntaisessa hirvikolarissa loukkaantuneista kaksi henkilöä on menehtynytPohjois-Karjalassa Valtimolla su 14.12.2014 tapahtuneessa hirvikolarissa loukkaantui seitsemän ihmistä, joista kolme vakavasti. Kaikki vakavammin loukkaantuneet olivat samassa ajoneuvossa.
Kolmesta vakavammin loukkaantuneista kaksi sairaalahoidossa olleista on kuollut eilen. Kuopoln yliopistollisessa sairaalassa hoidettavana olleet pohjois-suomalainen 36-vuotias mies ja kaksivuotias lapsi olivat kuolleet onnettomuudessa saamiinsa vammoihin.
Poliisi jatkaa tapauksen tutkintaarikoskomisaario Leevi Makkonen”
– Tällaiseenko kansalaisten täytyy alistua pelkästään hirvenmetsästystä harrastavien ihmisten harrastuksen turvaamisen kustannuksella?
Tarkoituksenmukaista olisi hirvenmetsästyksen vapauttaminen pyyntiluvista, jolloin hirvikolari ei olisi tuottamuksellista.17.12.2014
POLIISI
”16.12.2014
Valtimon sunnuntaisessa hirvikolarissa loukkaantuneista kaksi henkilöä on menehtynytPohjois-Karjalassa Valtimolla su 14.12.2014 tapahtuneessa hirvikolarissa loukkaantui seitsemän ihmistä, joista kolme vakavasti. Kaikki vakavammin loukkaantuneet olivat samassa ajoneuvossa.
Kolmesta vakavammin loukkaantuneista kaksi sairaalahoidossa olleista on kuollut eilen. Kuopoln yliopistollisessa sairaalassa hoidettavana olleet pohjois-suomalainen 36-vuotias mies ja kaksivuotias lapsi olivat kuolleet onnettomuudessa saamiinsa vammoihin.
Poliisi jatkaa tapauksen tutkintaarikoskomisaario Leevi Makkonen”
– Tällaiseenko kansalaisten täytyy alistua pelkästään hirvenmetsästystä harrastavien ihmisten harrastuksen turvaamisen kustannuksella?
Tarkoituksenmukaista olisi hirvenmetsästyksen vapauttaminen pyyntiluvista, jolloin hirvikolari ei olisi tuottamuksellista.MJO:lle
Taitavat tällaiset laskelmat kuulua puolueettomien tutkimusten ja tutkijoiden toimenkuvaan. Joskus nämäkin tulee tutkittavaksi.Kun valtion velkataakka vain kasvaa, ja monikaan ei uskalla investoida. ”Investoinnit ovat meillä jäissä”, sanoi aamulla kepun puheenjohtaja.
Investointi se on taimikoidenkin hoito, mutta osa metsänomistajista katsoo riskit liian suuriksi. Jopa taimikoiden perustamisessakin on nykyisin nuukailun makua. Luontainen uudistaminen tai jatkuva kasvatus kiinnostaa sopimattomissa kohteissakin.
Vielä Ammatti Raivoojalle:
Tuo hirvestävä kaverisi on noin kolmikymppinen ja työkyvyttömyyselkkeellä. Ehkä hänellä on eläkkeeseen oikeuttava sairaus tai vamma. Kuitenkin ihmettelen hänen kykenevän metsästämään hirviä. Ehkä hän pystyy jopa vetämään hirvenruhoja tien varteen. Silloin kyllä pystyisi tekemään muutakin kevyttä työtä, esimerkiksi metsänhoitotyö olisi sellaista.Esitänkin, että kaverisi ryhtyisi perkaamaan metsästysalueensa nuoria männyntaimikoita, joita lehtipuu pyrkii haitallisesti varjostamaan. Ehkäpä häneltä tulisi työpäivän jälkeen tärkeitä viestejä hirvien käyttäytymisestä Ammatti Raivoojallekkin. Mielestäni jos kaveri työhön kykenee, mutta taimikonhoitotyö ei maita, voisit harkita enemmän yhteiseen hyvään suuntautuvan uuden kaverin hankkimista.
Puuntuottajajärjestöihin tulisi aina saada enemmistö sellaisia metsänomistajia, jotka eivät metsästä hirviä, ja joilla ei olisi mitään sidoksia tällaisiin terroria harjoittaviin hirvestäjiin. Päätökset kun sielläkin tehdään enemmistöpäätöksinä, koska puolueettomia tutkimuksia ei ole annettu tehdä.
Ammatti Raivooja:
””Itse en harrasta hirven metsästystä mutta olen seurannut sitä lähietäisyydeltä. Minulla on yksi kaveri joka harrastaa sitä. Ei oikeastaan muuta teekkään. Reilussa kolmessakympissä, maaton, ei merkittävää omaisuutta, työkyvyttömyyseläkkeellä ollut reilut 10 vuotta.””– Siis Ammatti Raivoojalla on pelkkä ”kytkös” hirvenmetsästäjän kautta hirvestykseen. Liekkö kytkös myös metsänhoitoonkin pelkän metsurityön pohjalta?
Tällaiset kytkökset häiritsevät myös Eduskunnassa kansanedustajien lainsäädäntätyötä. On joutunut kytköksen vuoksi päättämään mieliksi jonkin kaverin vuoksi. Kaverin etu on ollut yllättävän helppo asettaa yleisen edun edelle. Kaveri tietysti on osoittanut siitä kiitollisuuttaan kuin kotikoira tuoreen luun saatuaan.
Tällaiset kytkökset ovat olleet myös puuntuottajajärjestöissä vaikuttamassa hirvikannanm kokoa koskeviin päätöksiin. Veli, lanko, naapuri tai kaveri on ollut vaikkapa hirviporukan vetäjä. Siksi ystävyyden ylläpitämiseksi on vuosikymmeniä tehty puuntuottajajärjestöjen jäsenten edun vastaisia päätöksiä.
Tietysti hirvenlihaa on tullut joka syksy usealta metsästäjältä suuret köntät. Suuhun pantavalle on annettu suurempi arvo kuin talouselämän tarpeille.
suorittava porras:
””Kerrataan vielä , että hirvien jahtaaminen ”virkamiestyönä” maksaisi nykyoloissa 150milj. ekua vuodesa .”– Tuo Lauri Kontron uutisoima laskelma on ilmeisesti kehitelty sekä metsänomistajia että järjestäytynyttä yhteiskuntaa vastaan siltä varalta, jos jompi kumpi ryhtyy pullikoimaan järjestäytynyttä Suomen metsästäjäliittoa vastaan aikomuksena heikentää metsästäjien saavuttamiaan etuja. Toisinsanoen jos aiotaan kajota pyyntiluvalliseen hirvenmetsästykseen ja siten nykyisenlaisiin runsaisiin hirvikantoihin.
Kannattaa lukea googlettamalla: ”Metsästäjät tuottavat hirviä metsästämällä yhteiskunnalle 150 miljoonan euron hyödyn.” Vaikka todennäköisesti näin kävisikin jos metsästäjät menisivät lakkoon, on ajatus kiristyskeinona täysin moraaliton. Mielestäni laskelmassa on sivuutettu se tosiasia, että nykyinen runsas hirvikanta on metsänomistajien määrätietoisen työn tulos.
Toisekseen nykyinen tulkinnanvarainen metsästyslaki on silloisen lainsäädäntöneuvos Havun käsialaa, jonka läpivieminen oli kirjattu Suomisen vaatimuksesta Ahon hallitusohjelmaan. Tämä samainen lain valmistellut Havu kutsuttiin sittemmin MMM:n ylijohtajaksi vastaamaan metsästysasioista. Hänen aikaansaannosta lienee hyvin pitkälti nykyinen Suomen talouselämän ahdinko. Vain puolueettomalla tutkimuksella asiasta voisi saada selvyyden.
Metsäpolitiikan viisaat: NYT ON AIKA HERÄTÄ!
Jatkoa edelliseen:
Ruotsin tuoreen hirvivahinkotutkimuksen mukaan jokainen kaadettu hirvi maksaa pelkästään Ruotsi metsäteollisuudelle 2590 euroa viennin arvon vähenemisenä.Metsänomistajille koituu kasvu- ja laatutappioita 500 miljoonaa kruunua.
Yhteiskunta menettää varmaan verotuloja ja työntekijät työmahdollisuuksia. Kerrannaisvaikutukset lienevät päätähuimaavia.
Olisi varmaan tarpeen meilläkin tutkia tämä Ruotsin 28 vuotta kestänyt hirvitutkimus.
Metsuri motokuski:
””Tuolla kun pyörii viikot isäntien metsissä niin ei voi kuin vakuuttua siitä että laiskuus ja rahapula sekä kiinnostuksen puute on syy taimikkojen ja nuorten metsien huonolle hoidolle.””– Voi jossain jossain päin Suomen metsiä olla metsiä myös huonolla hoidolla, varsinkin kun tutustuu VMI:n tilastoihin. Silti pitäisi ajatella enemmän todellisia syitä ja varsinkin sitä, mistä nämä syyt mahtavat johtua.
Minun mielestä suurin syy hoitamattomuuteen voisi lopulta aivan hyvin olla harjoitettu pyyntilupiin sidottu hirvenmetsästys, mikä pitää hirvikannan jatkuvasti liian suurena ja vahinkoja aiheuttavana. Se aiheuttaa taimikoiden hoitoon niin runsaasti epävarmuutta ja kustannuksia, että monella metsänomistajalla ei ole varaa (”rahapula”) hoidattaa taimikoitaan priimakuntoon.
Raakapuun kantohinnat eivät ole vastaavasti kohentuneet, joten kannattavuus on heikentynyt. Ikääntyneeltä eläkeläiseltä on monesti motiivikin mennyt toistuvien hirvivahinkojen ja jatkuvan kuusenistutuksen kierteessä.
Yleisesti ottaen omakohtaiset kokemukset hirviin/metsänhoitoon liittyvissä asioissa johtavat usein koko Suomen hirvitilanteen/hirvivahinkojen osalta harhaan. Ainakin tulisi pitää mielessä tärkeimmät hirvipolitiikan vaikutukset, metsien hoitamattomuutta unohtamatta:
– Etelä-Suomen metsät kuusettuvat kovaa vauhtia, mikä aiheuttaa myöhemmin ylitarjontaa ja monia metsätuhoja
– liian karuja maita istutetaan kuusikoiksi
– juurikäävän saastuttamia maita istutetaan uudelleen kuusikoiksi
– rauduskoivua ei voi turvallisesti istuttaa kuin valtateiden varsille ja pihapiireihin
– männyntaimikot kärsivät toistuvista hirvituhoista ja sahapuun laatu heikkenee
– motivaatio metsänhoitoon on vähentynyt ja myös siksi hoitamattomat metsät lisääntyvät
– metsänhoidon kannattavuuden väheneminen vie motivaatiota ja aiheuttaa painetta raakapuun hintaan
– nämä kaikki edelliset vähentävät puuston kasvua ja heikentävät raakapuun laatua.
