Käyttäjän mehänpoika kirjoittamat vastaukset
-
Lavuaari-Refleksi:
””Hirvipolitiikalla, syödyillä taimikoilla tai millään tuohon Mehänpojan aihepiiriin liittyvällä ei ole yhtikäs mitään tekemistä Euroopan taantumaan (ml. Suomi) kanssa.””– Tuo näyttää olevan muutamien palstalaiste mielipide. He saavat mielihyvin pitää mielipiteensä.
On kuitenkin hyvä pitää mielessä, että hirvipolitiikasta kansantaloudelle aiheutuvia syy- ja seraussuhteita ei ole virallisesti tutkittu. VTV:kin oli laskelmissaan käyttänyt apuna RKTL:n ja metlan hirvistä tekemiä hyötylaskelmia, joiden poulueettomuus on kyseenalaista.
Vahinkojen osalta liikenneonnettomuuksista oli käytetty Liikenneviraston hirvieläinkolaritilastoja sekä vakuutusyhtiöiden korvaustilastoja. Metsävahinkojen osalta oli käytetty metlan summittaista arviota. Näiden vaikutuksista kansantaloudelle ei ole tutkittua tietoa, vain arvailuja ja mielipiteitä.
Männyn- ja ra-koivutaimikoiden aitaaminen hirvivahinkojen pelossa on lähes sama vaikutuksiltaan kuin taimien suojaaminen hirvikarkoitteilla. Siinä periaatteessa voidaan tehdä karhunpalvelus naapurin mummon taimikolle, johon tuhot ja syönnökset todennäköisesti siirtyisivät.
Jos ko. menetelmä yleistyisi vaikka puoleen hirvituhoille alttiina olevista taimikoista, voisi se aiheuttaa ylipääsemättömiä kulkuongelmia monessa mielessä. Tuhot eivät sillä tavalla varmaan kuitenkaan vähenisi.
Metsissä olisi kaikki hyvin kun hirvikanta olisi alle 1 hirvi/1000 metsähehtaarilla. Aitaamisen sijaan esitän tällaista pikku juttua, pienempi hirvikanta, kannattavampi puuntuotanto ja vähemmän tappiollista hirvenlihaa.
Korpituvan Tanelille ja muillekkin:
Tarvitaan näköjään lisää suvaisevaisuutta toisten palstalaisten mielipiteille.Minkähänlaiseksi tämä maailma menisi, jos sellaisenaan hyväksyttäisiin kaikki päättäjien erehdykset tai oman edun tavoittelu. Mielestäni tarvitaan lisää kriittisyyttä.
Raivurille:
Katsohan Raivuri mitä saitkaan aikaiseksi? Asiallinen palsta taisimennä sinun neuvostasi juntturaan.Mielestäni myös hirvien toimesta aiheutettu metsän hävitys voisi kuulua tämän aiheen alle, vaikka sitä ei avauksessa erityisesti mainittukaan. Aiheuttaahan vuokramiesten tominnalla toteutettu hirvivahinko metsänomistajille monikertaiset menetykset, verrattuna vasta hiljattain uusitun metsälain aikana lisääntyneisiin nuorien metsien uudistamisiin.
Nämä molemmat metsien hävittämisenä pidettävät toimet ovat laillistettua toimintaa meidän kaikkien metsänomistajien ja kansalaisten tappioksi. Siksi asiaan pitäisi kiinnittää entistä enemmän huomiota. Puhetta puun puolesta kannattaa siis jatkaa.
Panulle:
Jospa nyt on tarkoituksena lisätä hirvenlihaa tuottavia hirvilaitumia. Hirvimiesten selittelyt hirvikannan ja hirvenmetsästyksen hyödyistä ovat ilmeisesti tällaista tekevien kohdalla osuneet hyvään maaperään. Heti, kun männyn latvusto on karannut hirviltä ulottumattomiin, aloitetaan uusi laidunkierto ehkä pelkän muokkauksen avulla.Eihän eläkeläisellä ole muusta mitään väliä. Odotellaan parhaillaan seuraavaa metsästyskautta ja korkeintaan käydään katselemassa hirven jälkiä.
Ehkäpä lain laatijat ovat näin tarkoittaneetkin. Luonnon virkistyskäyttöyksikkö (riistahallinto ym.) MMM:n luonnonvaraosastossa toiminee tasavertaisena metsä- ja bioenergiayksikön kanssa. Ehkä vain miehityksen määrä ja luonnonvaraosaston ylijohtajan kanta ratkaisee tällaisten epäkohtien jatkumisen sallimisen.
Lavuaari Refleksi:
””Kansantaloudelliset tappiot hipovat -nimim. Mehänpoijjan tapaan- satoja miljardeja ja…””– Jos lainailet toisen nimimerkin kirjoituksia, niin koita toistaa ne sellaisina, kuin ne on alkuaan esitetty.
Toistan vielä kerran, mitä olen jossain viestissä kertoillut mielipiteenäni:
Nykyinen hirvikannan pyyntilupiin sidottu metsästys ja sen luoma hirvikanta on aiheuttanut lähes 50 vuotta jatkuneena kerrannaisvaikutuksineen yhteiskuntataloudellisesti ehkä 100 miljardin menetykset. Tutkimuksia ei asiasta ole tehty, tai niitä ei ole haluttu julkistaa. Sitävastoin hirvistä koituvia hyötyjä on tutkittu erittäin runsaasti ja niitä on pyritty julkaisemaan näyttävästi.Nämä nuorien metsien uudistamiset ovat pikku juttu hirvituhoihin verrattuna.
Metsuri motokuski:
””Jokainen saa hoitaa omaisuuttaan kuten haluaa. Vaikka tämä uusi metsälaki antaa tuohonkin mahdollisuuden ovat ne kuitenkin aika häviävän pieni määrä jotka näin tekee.””– Olen samaa mieltä Metsuri motokuskin kanssa tässä asiassa. Nuoren kasvuisan metsän korjaamisessa talteen saadaan aina kuitenkin jotain tulopuolelle.
Samainen metsälaki säädöksineen antaa kuitenkin vuokramiehelle ikäänkuin valtuudet kasvattaa Suomen metsätaimikoissa hirvenlihaa niin runsaasti, että joka vuosi tullee noin 200000 hehtaaria taimikoita vajaatuottoisiksi hirvien hampaissa. Sekään ei virallisesti ole olevinaan metsän hävitystä vaan luonnon aiheuttamaa metsätuhoa. Tulopuolelle ei pysty monesti paljoa kirjaamaan. Menotkin voivat tulla samalle alalle vielä useita kertoja,ellei politiikka korjaannu.
Timppa:
””Jos, kylvä salaattia tai istutan hybridihaavan taimia ja jänikset syövät taimet, niin onko kyseessä luonnontuho vai ihmisen aiheuttama?””– Tässäkin tapauksessa, kuten aina männyn sekä koivun taimikoissakin, taimikkotuhon aiheuttaja on ihminen lakeine ja asetuksineen. Onhan luonnon järjestelmään rajoituksilla menty puuttumaan.
Pelkkä erään intressipiirin lobbaama ja sen pohjalta lyhytnäköisesti sovittu päätös hirvituhon luokittelemisesta luonnontuhoksi ei poista metsästäjäjärjestöjen vastuuta hirvikolareista tai pilalle syödyistä taimikoista. Vaikuttaahan esim. talvelle jätetyn hirvien määrä lähes suorassa suhteessa hirvikolareiden ja niissä loukkaantuneiden määrään.
jees h-valta:
””Kun nytkin mennään tahtia 16 hirvieläinonnettomuutta keskimäärin päivässä on mielestäni menty jo liiallisuuksiin. Peurathan ne tässä ovat se suurin tekijä nytkin mutta hirvi tietysti tuhoisin onnettomuuksien vakavuuden suhteen. Mikä ihmeen fanaattisuus vie tuolla hallinnossa?””– Tuo ilmaisu ”fanaattisuus” tuntuu tässä yhteydessä osuvalta ilmaisulta. Katsoin Wikipediasta:
”Fanaattisuus (lat. fanaticus) on kiihkomielistä käyttäytymistä, jonkun asian kiihkomielistä puolustamista. Lievemmässä merkityksessä sanalla tarkoitetaan, että sillä kuvattu henkilö omistaa liikaa aikaa tai vaivaa tiettyyn toimintaan, kuten harrastukseen tai puhtauteet. Sana fanaticism tuli englannin kieleen kuvaamaan puritaanisia, jumalalliseen ilmoitukseen nojaavia lahkoja.
Käsityksiä fanaattisuudesta
Bertrand Russel kirjoitti: ”Fanaattisuus on ensisijaisesti järjen käytön älyllistä vajavaisuutta, sellaista johon filosofiasta löytyy älyllinen vastamyrkky”. Eräässä myöhemmässä radiopuheessaan hän liittää kiihkomielisyyden erityisesti pelkoon.””– Tälläkin palstalla yritetään puolustella kiihkomielisesti (fanaattisesti) nykyistä hirvipolitiikkaa, Nämä kiihkomieliset omistavat liikaa aikaa ja vaivaa tähän hirvestysharrastuksen puolustelemiseen. Fanaattisesti käyttäytyvät hirvestyksen puolustelijat olisivat tämän mukaan puritaanisia, jumalalliseen ilmoitukseen nojaavia lahkolaisia.
Russelia soveltaen näiden lahkolaisten fanaattisuus on ensisijaisesti järjen käytön älyllistä vajavuutta (vain hirvien myönteiset tutkimukset huomioidaan). Hirvipolitiikan (myös peurojen siirtoistutus) kiihkomielinen puolusteleminen liittynee pelkoon (pelätään hirvenmetsästyksen vähenemistä).Vielä eräs käsitys fanaattisuudesta:
Suvaitsevuuden ongelmaksi nousee Passmoren mukaan se, että suvaitsevuuden vaatimus voi tulla niiltä, jotka heti valtaa saatuaan (metsästysvuokrasopimukset) ovat täysin suvaitsemattomia (metsästysjärjestöt puuntuottajille).
