Käyttäjän mehänpoika kirjoittamat vastaukset
-
Minäkin ihmettelen EU-tukien saantia riistapeltojen perustamiseen. Ihmetystä lisää vielä se, jos riistapeltoja perustetaan yksin hirvieläimiä varten. Ilmeisesti siinäkin asiassa sateliittitarkastukset pelaavat. Riistapellot voivat olla hirven metsästyksen osalta vain jonkun aikaa kestävä välivaihe.
Jos ministeriö ei taivu vapaaseen hirvien metsästykseen, voi yrittäjävetoinen hirvieläinten tarhaus jäädä ainoaksi hyväksyttäväksi hirvenlihan tuottamisessa. Myös joskus mahdollisesti tuleva metsän kiinteistövero voisi silloin pakottaa samaan, jos hirviporukat eivät ottaisi sitä – vaikka vain osittain – maksettavakseen.
suorittava porras:
””Tiheässä kolme-neljä-metrisessä koivikossa metrisen männyn taimen tulevaisuudenennuste on hyvin huono ilman hirviäkin .””– Pahin ongelma lienee siinä, että metsänomistaja ei ole uskaltanut hirvituhoa pelätessään koivua perata, ennenkuin männyntaimet olisivat kasvaneet vähän kookkaammiksi. Kyllä mänty olisi hyvä toipumaan kun myöhemminkin perataan. Tulevan sahapuun laatu siinä paranisi. Valitettavasti liialliset hirvet ovat tässä turhien hoitokertojen ehkäisyssä esteenä.
Tässäkin tapauksessa hirvien aiheuttama taimikon menetys on ollut hirviporukoiden alimitoitettujen pyyntilupien anomisesta tai liian laiskasta metsästyksestä johtunut tuho. Mielestäni se ei ole ollut ainakaan luonnontuho.
Tästä johtuen se terveellä järjellä ajateltuna olisi hirviporukan lyhytnäköisesti aiheuttamaan metsän hävitykseen rinnastettavaa taimikon tärvelemistä. Tästäkin tuhosta on säädetty asetuksella metsästäjille vapauttava säädös, mikä johtuu otsikossa mainitusta suhmuroinnista.
Ilmeisesti Ruotsilla on varaa ylläpitää tällaista kallista harrastusta. Siellä se on kaiken kansan huvi. Meillä ei näköjään tällaiseen ole varaa. Ehkä Kaarle Kustaan mielipide vaikuttaa.
Norjalla on vielä paremmin varaa ylläpitää korkeaa hirvikantaa. Joskus heiltäkin öljytulot vähenee ja silloin on katsottava totuutta silmiin.
suorittava porras:
””Vaikka hirvien määrä on saatu vapaaehtoisvoimin pudotettua reilusti alle puoleen tasosta , jolloin hirventappotalkoot alkoivat , kolarien määrä kolmasosaan ja metsävahingot neljäsosaan , saavutusta vähätellään tai ei noteerata ollenkaan . Vaikka kaikki tämä on tehty , valitus tuntuu vain yltyvän .””– Hirvenmetsästäjän näkövinkkelistä ”töitä on tehty”. Hirvenlihaa, jonka metsästäminen tulee saadun lihan arvoa kalliimmaksi, on korjattu talteen ennätysmääriä vuodesta toiseen. Siitä huolimatta viime vuosina on selvästi ollut nähtävissä pyrkimykset talvelle jäävän hirvikannan lisäämiseen. Ilmeisesti siinä on valtaosalla Suomen aluetta jo onnistuttukin, koska 21.11.2014 uutiset kertovat hirvikolaritilastojen rajusta kasvusta. Myös hirvien kaatokiintiöt ovat ko.uutisen mukaan täyttymässä.
Yhteiskunnan ja metsänomistajan kannalta tällaiset uutiset ovat huolestuttavia. Velkaantuuhan Suomi nopeaa vauhtia, kauppatase on ollut jo pitkään negatiivinen ja työttömien määrä on edelleen lisääntymässä. Tällaisessa taloudellisessa tilanteessa pitäisi hirvien määrä leikata tasolle, missä ainoastaan lajin säilyminen turvattaisiin.
Melko tuoreen Ruotsissa tehdyn selvityksen mukaan hirvet aiheuttavat siellä vuosittain noin miljoonan kiintokuution kasvutappion (15 %) arvoltaan 200 milj. SEK. Vielä suurempi menetys tulee hirvien puustolle aiheuttamista laatutappiosta, joiden arvoksi lasketaan n. 300 milj. SEK. Hirvien aiheuttaman metsätalouden viennin menetyksiksi on laskettu 23 miljardia SEK/vuosi.
Vastaavia tutkimuksia ei ole tehty Suomessa, vaikka Suomi köyhempänä valtiona on paljon enemmän riippuvainen metsätaloudesta ja metsäteollisuuden viennistä. Näiden asioiden vuoksi on jatkettava valitusta edelleen.
Suorittava porras:
””…niin ne hirvet on nurin ja nyt keskitytään kannan arviointiin . Kuluneella viikolla ei ole tullut metsässä vastaan ainuttakaan hirveä eikä edes jälkiä .””– Eiköhän ole liian aikaista jahdin puolivälissä suoritettu hirvikannan arviointi. Naapuriseurueiden jahti voi olla nyt vielä kesken, kun hirvilaumat siirtyneet suorittavan portaan alueilta sinne karkuun. Viikon parin määstä laumat voivat olla jo tulleet takaisin, jolloin käyttämättömät pankkiluvat pitäisi hyödyntää.
Hirvikannan arviointi pitäisi tehdä vasta metsästyskauden jälkeen yhtä aikaan naapuriseurueiden kanssa ja yhteistoiminnassa, jos yleensä tällaisesta perustuslain vastaisesta pyyntilupakäytännöstä ei MMM:tä saada vielä luopumaan. Eihän ketään liikenteessä saa saattaa kenenkään toimenpiteellä kohtuuttomaan ruumiinvamman- tai hengenvaaraan. Ei myöskään kenenkään elinkeinoa saa kukaan kohtuuttomasti vaikeuttaa tai jopa sabotoida, niinkuin metsätaimikoiden osalta nykyisin on hirvien välityksellä tehty.
Suorittava porras:
””Alle 1 hirven tiheyksillä tuhatta hehtaaria kohden tarvitaan todella vilkas mielikuvitus mahdollisten haittojen havaitsemiseksi.””– Kertoisitko, missä päin Suomea jää talvelle alle 1 hirven talvikanta/1000 hehtaaria?
Sekin olisi melko hyvä, mutta hirvet pienillä pyyntilupakiintiöillä ja nopeasti lisääntyvinä voivat ainakin kerran 10 vuodessa tuhota metsänomistajien suurella vaivalla aikaansaadut työnsä tulokset. Haaveet paremmasta voivat osoittautua epätodellisiksi. Yksikin hirvi voi kohdalle sattuessaan aiheuttaa vakavan kolarin tai taimikkovahingon.
Jouduin yllättäen lähtemään iltahämärässä liikenteeseen, mitä yleensä olen jo useita vuosia hirvikolaria pelkäävänä karttanut. Noin tunnin kuluttua, siinä puoli viiden maissa, oli melkein pimeää ja liikenne melko vilkasta. Koitin metsätaipaleella seurata omani ja vastaantulevien autojen valoissa mahdollisesti tielle hyppääviä hirviä. Toivottomalta tuntui näkeminen.
Alkoi tuntua siltä, että varsinkin syyshämärissä valtateiden liikenteessä autoilu tuntuu yhtä riskaapelilta kuin venäläinen ruletti ohimolle asetettua revolveria käyttäen. Jonkun autoilijan kohdalla se kolahtaa.
Itse olisin valmis kokeilumielessä kannattamaan ajatusta, että Suomen rajojen sisäpuolelta hävitettäisiin hirvet sukupuuttoon. Siinä selviäisivät hyötyvaikutukset hirvien hävittämisestä. Tuskin ne ainakaan negatiivisia olisi. Voisihan hirvikuumetta potevat käydä hirvimetsällä esim. Ruotsissa tai Virossa. Venäjältä kun hirviä ei enemmälti löydy.
Puun takaa:
””Jäljelle jäävät ne jotka eivät pysty lähtemään, ja ne, joilla ei ole enää mitään hävittävää.””– Aika vahvasti liioiteltu ennustus. Suunta lienee kuitenkin juuri tuo, ellei viivyttelemättä mitään tehdä suunnan muutokseksi. Arvaatte varmaan mitä tarkoitan!
Mielestäni tiedotusvälineet ovat syyllistyneet epäasiallisella tai valheellisella tiedotuksella pessimistisen mielialan lietsomiseen, mikä voi jatkuessaan johtaa kiinteistöveroon asti.
Mitä sanotte Yle uutiset/kotimaan uutisesta: ”HIrvenmetsästyksen loppuminen ajaisi yhteiskunnan kriisiin – Ihmisten sietokynnys ylittyisi jo parissa vuodessa.”
Teksti on pelkkää hirvenmetsästyksen ylistämistä, vaikkakin aluksi varoitetaan jutun perustuvan spekulaatioihin. Kuitenkin juttu oli näyttävästi uutisoitu 26.9.2014 klo 6.52 ja klo 13.09.Tämä ei vielä mitään, mutta jäljempänä ”faktaa” otsikolla: ”Metsästäjät tuottavat hirviä metsästämällä yhteiskunnalle 150 miljoonan euron hyödyn”. Molemmat uutiset löytyvät otsikkoa googlaamalla.
Ehkä hirvenmetsästäjät eivät ole laajentamassa kiinteistöveroa, mutta ovat kuitenkin lietsomassa masennusmielialaa metsänomistajien keskuuteen. Tarkoituksena lienee se, että hivivahingoista ei saisi edes mainita. Millä maksetaan sitten mahdollinen kiinteistövero?
Timppa:
””Sitä kyllä haluan todistaa, että hirvien haitoista kirjoitetaan paljon sellaista, millä ei ole mitään vastinetta todellisuudessa.””– Kerroppa todisteeksi jotain totuutta vailla olevaa kirjoittelua hirvistä!
Minä voin esittää valheellisen kirjoituksen hirvenmetsästyksen hyödyistä, mikä pitäisi ruotia näillä palstoilla. Kirjoituksen otsikko: ”Metsästäjät tuottavat hirviä metsästämällä yhteiskunnalle 150 miljoonan euron hyödyn: ”
”Metsästäjäliiton nokkamies lataa pöytään vieläkin isompia lukuja metsästyksen talousvaikutuksista. Kontron mukaan hirvenmetsästyksen hoitaminen julkisen sektorin toteuttamana työnä maksaisi noin 150 miljoonaa euroa.”Ensin on hirvikanta nostettu hyvin suureksi ja tuottavaksi omia tarkoitusperiä varten. Sitten ajatellaan, miten suuren hyödyn me metsästäjät tehdään yhteiskunnalle pitämällä hirvikanta tuottavana mutta suurinpiirtein saman kokoisena. Lauri kun se ajattelee…
