Käyttäjän mehänpoika kirjoittamat vastaukset
-
Lavuaari Refleksi:
””Nyt tuntuu että tämä aihe ei laajuutensa vuoksi selviä koskaan, mutta työtä on silti sinnikkäästi jatkettava.””– Ttämän asian ratkaisemisessa voisi hyvin käyttää apuna muutama vuosi sitte Ruotsissa valmistunutta tutkimusta. Se tutkimus kesti 28 vuotta, joten Suomella ei olisi varaa enää viivytellä.
Ainahan hirvimiehet ovat olleet hirviin liittyvissä asioissa ottamassa mallia Ruotsin hirvipolitiikasta. Miksi ei nytkin hirvituhojen vaikutuksia koskevassa tutkimuksessa.
Vaikka metsäteollisuuden viennin arvon menetys hirvien vuoksi olisi todellisuudessa erilainen kuin ko. tutkimuksesta laskien (1,6 miljardia euroa vuodessa), antaa se sellaisen tuntuman, että MMM:n on välittömästi pantava puolueettomat tutkimukset käyntiin. Ensin on tutkittava tämä Ruotsin tutkimus.
Santtu:
””Ei hirvituho ole pääsääntöisesti luonnontuho:””
– Santtu ilmaisi asian lyhyesti ja selkeästi. Olen samaa mieltä!Minä olen näillä palstoilla arvostellut jo pitkään meillä käytössä ollutta pyyntilupiin sidottua hirvikannan säätelyjärjestelmää, mikä pitää hirvikannan ja hirvien aiheuttamat vahingot korkealla tasolla. Nämä vahingot eivät mielestäni ole missään mielessä luonnon aiheuttamia, vaan ihmisen.
Sitävastoin jos hirvien metsästys vapautettaisiin kokonaan pyyntiluvista, käsitys tuhoihin voisi muuttua. Jos metsästysohjeissa poistettaisiin vielä turhat rajoitteet, voisi tuloksista riippuen hirvituho olla luonnon aiheuttama eli luonnontuho.
Kannattaa lukea huolella nimimerkki 6tukin viesti sivulta 5, viesti 9. Minä en yhtään ihmettele Ruotsin osalta hirvivahinkojen aiheuttamia metsäteollisuuden viennin arvon menetyksiä.
Suomen osalta olen perännyt samanlaisia tutkimuksia, mutta niitä ei ole ainakaan julkistettu. Ilmeisesti niitä ei ole tutkittu tai tutkimustuloksia on salattu. Olisi voinut päitä putoilla ministeriössä metsästyksen ylimmältä johdolta.
Metsäpolitiikan viisaat! HERÄTYS!
1970-luvulla ehkä melko suppea kollegio metsästysasioista vastaavia ja muutamien sidosryhmien edustajia oli päättänyt suuren väännön jälkeen, että hirvituho luokitellaan luonnontuhoksi. Kokouksesta on tuskin julkista asiakirjaa saatavilla. Perusteluina metsästystä edustavien tahojen puolesta lienee luvattu pitää hirvikanta hallinnassa. Mahdollisten hirvituhojen osalta ehkä luvattiin kehittää toimiva vahinkojen korvausjärjestelmä..Tuskin kukaan muita tahoja edustavista pystyi ennakoimaan, mihin tehty päätös johti hirvikannan kehittämisessä.
Metsästyslain säädöksin ja riistapäälliköiden ohjeistuksessa ryhdyttiin voimakkaaseen hirvikantojen lisäämiseen. Yksityisten metsänomistajienkin metsissä ja taimikoissa ryhdyttiin sanan varsinaisessa merkityksessä tuottamaan hirvenlihaa. Taimikkovahinkoja syntyi, mutta hirvivahinkojen korvausohjeet oli tehty sellaisiksi, että vain harva metsänomistaja teki hirvivahinkoilmoituksen vahingoittuneesta taimikostaan.
Nyt olisi selvä tarve ottaa vastuukysymys uudelleen käsittelyyn. Eihän kukaan talonpoikaisjärjellä ajattelija voine hyväksyä sitä, että hirvituho olisi luonnon aiheuttama tuho. Hirvituho on selkeästi hirviporukoiden hirvenlihan kasvatuksellaan aiheuttama. Tämän hyväksymisestä johtuvat talousvaikeutemme.
Viesteistä saa tässä vaiheessa sellaisen kuvan, että hirvenmetsästäjät ovat pahasti suivaantuneet tällaisesta hirviin liittyvästä avauksesta ja erikoisesti sen pohjustamisesta. Ehkä lähettäjän nimimerkki kaivelee eniten. Kertoohan joku palstalainen (Lavuaari Refleksi) valvoneen ainakin yhden yön: ”kun en tämän asian tiimoilta unta saanut.”
Hirvenmetsästäjät ovatkin viestineet ahkerasti, mutta mitään merkittävää puoltoa ”luonnontuho-määritykselle” en ole huomannut. Vain nykyisen hirvikannan pyyntilupiin perustuva säätelyjärjestelmä ja sen säilyttäminen pitää hirvituhon luonnontuhoksi määrittelyä leipähampaanaan. Sekin on osoittanut toimimattomuutensa.
Jokin on vialla tälläkin keskustelupalstalla, kun hirvituhoista kärsivät eivät rohkene edes nimimerkin suojassa kertoa kantaansa selvässä asiassa. Epäkohta olisi saatava oikaistuksi. Ehkä kaikkia nimimerkki ei tarpeeksi suojele. Pisteytyksiä kylläkin on tullut samoin kuin hirviuskovaisten lahkollekkin.
Ammatti Raivoojan tarinat ovat kuin ”leikatusta lampaan päästä”. Tuolla talouden pidolla ei kukaan tai ketkään pitkälle potki. Loppuu siinä matkustusvarat myös vapaamatkustajina toimivilta hirvimiehiltäkin.
Minä aloittaisi Väli-Suomessa männyn pystypuukarsinnan vaikka heti, mutta vain kuivien oksien sahaamisella. Tuoreita oksia alkaisin karsia Vasta Panun löytämän ohjeen mukaisesti.
Nyt sulan maan aikaan pystyy karsimaan myös muutoin talvella paksun lumen alle jäävät oksat. Puukkosaha on sopivassa kohteessa hyvä väline pystykarsinnan ensimmäisessä vaiheessa.
suorittavalle portaalle:
Hyvä vitsi tai tarina viestisi lopussa!Ymmärsin kantasi olevan, että hirviporukat ovat pelastaneet hirvikannan sukupuuton partaalta, ja siten hirvituhot olisivat luonnontuhoja.
MJO:lle
Minulta oli väärä tieto! Korjasin! Vahva euro siis heikentää Suomen kilpailukykyä vientimarkkinoilla, missä tuotteen hinta yleensä sovitaan dollareissa. Kiitos MJO:lle huomautuksesta!Siis valuuttakurssilla on vaikutusta kilpailuetuun, joskus suurikin.
Ammatti Raivoojalle:
Nostin Metsänhoito-osion alle v.2012 6tukin aloittaman viestiketjun, josta selviää suuruusluokkia hirvien aiheuttamista vahingoista Ruotsissa ja myös Suomessa. Siinä olisi puolueettomille tutkijoille selvitettävää, kuinka suuria tappioita ko. valtioiden kansantalouksille hirvistä on tähän päivään mennessä aiheutunut.Ilman tutkimuksia ei kenelläkään ole mahdollista päätellä, mistä metsäteollisuuden etulyöntiasema Ruotsissa Suomeen verrattuna tarkalleen johtuu. Takavuosina kilpailuasetelma oli varmaan tasaisempi.
Ruotsi kuuluu EU:n kuten Suomikin, mutta rahaliiton ulkopuolella pysymisestä lienee tuonut Ruotsille jossain vaiheessa kilpailuetua. Nyt vahvistunut euro on antanut kilpailukykyä enemmän Suomelle. – Anteeksi! Päinvastoin!
Alkuaan Suomea pääomavaltaisempi Ruotsi on ollut teollisuudelle kilpailuetu. Teollisuus on enemmän suurteollisuutta ja varsinkin monipuolisempaa. Siitä huolimatta hirvivahinkojen kielteisiä vaikutuksia talouteen ei ole Ruotsissakaan aihetta vähätellä.
Onpa Ruotsissa ollut toiminnassa jopa hirviä vastustava järjestö. Lienee toiminnassa edelleenkin. Mitä suurempi on hirvikata, sitä suuremmat ovat hirvistä talouselämälle aiheutuneet vahingot. Hirvi on VTV:n hirvitarkastuksen mukaan yhteiskunnalle kuluerä eli rasite.