Käyttäjän mehänpoika kirjoittamat vastaukset
-
MJO:lle:
Tuo viestisi alkuosa on nimimerkki 6tukin avauksesta. Minä en ole sitä kirjoittanut.Viestisi loppuoakin on tuotu esiin virheellisenä. Minä olen joskus kirjoittanut että epäilen nykyisen hirvenmetsästyksen pyyntilupajärjestelmän, eli hirvien, aiheuttaneen lähes 50 vuoden aikana Suomelle yhteiskuntataloudellisina menetyksinä kerrannaisvaikutuksineen 100 miljardin euron tappiot. Olen samassa yhteydessä myös maininnut että tutkittua tietoa ei ole saatavissa. Sellaiseen ei MMM ole varoja myöntänyt.
Sitävastoin hirvistä koituviin ”hyötyihin” liittyviin tutkimuksiin on myönnetty hyvin paljon varoja, myös väitöstutkimuksiin.
Gla:
””Sitä en kuitenkaan tajua, mistä valtiontalouden tarkastusvirasto sai tarkastuksessaan 100/2005 laskettua metsästyksen virkistysarvoksi 16-62 miljoonaa euroa. Kuka nuo rahat saa? Summa on puolet raportissa lasketusta hirvien positiivisista vaikutuksista.””– Kyllä se sieltä raportista selviää. Ko. raportin sivulla 35 on viitattu tutkimukseen, ”Horne ja Petäjistö 2003”. Siellä muistaaksen viitataan Ruotsissa tehtyyn tutkimukseen ko. arvosta. Siis on käytetty MMM:n alaisen RKTL:n ja Metlan hirvien hyötyihin liittyviä tutkimuksia sellaisenaan.
Minua vielä enemmän ihmetyttää VTV:n raportissa hirvenlihan arvo, vaikka verottajalle ei ole jäänyt siitä mitään.
Ammatti Raivoojalle:
””Tässä meillä onkin perustuvan laatua oleva näkemysero siitä, että miten voi menettää puunmyyntituloja jos ostajia ei ole?””Jos kenellä metsät ovat aktiivisen käytön piirissä, ovat myytäväksi tarkoitetut puuerät yleensä menneet kaupaksi. En ole varma ymmärsinkö kysymyksesi? Aika harvinaista Etelä-Suomessa, jos ostajia ei ole.
Ammatti Raivoojalle jatkoa edelliseen:
C:n ilmoittama menetys x määrä rahaa tarkoittanee hänen rahallisen panostuksensa ko. alueen metsitykseen, työt ja tarvikkeet. Ensin uudistamisketjun toteutus tarvikkeineen lisättynä jälkihoitotöillä.Vasta mahdollisessa hirvivahinkokorvauksessa olisi mukana kasvu- ja laatutappiot. Varsinaisen taimikon aikaansaamisesta aiheutuneet kulut korvaisi muka uusintametsitys töineen. Jälkityö jäisi metsänomistajan kontolle vaikka olisi työkyvytön.
Ammatti Raivoojalle:
Siinäpä se pulma onkin. c:n vahinko ei näy kenenkään taseessa sillä hetkellä. Se katosi kuin pieru Saharaan. Ei näkö eikä kuulohavantoa. Suomalaisella rahalla korvatut hirvivahingot (kaatolupamaksut) siirtyvät samassa valtiossa vahinkoa kärsineen pussiin mutta ovat poissa metsästäjiltä. Kasvua ei taaskaan tapahtunut.Vasta kun tuhosta on kulunut noin 20 vuotta ja risat, puulajista ja maapohjasta riippuen, alkaa taseissa näyttämään miinusta. Metsänomistaja menettää puunmyöntituloja, motomies korjuutyön palkat, kuorma-autoilija kuljetustulot, teollisuus kilpailukykyisen raaka-aineen ja yhteiskunta näiltä kaikilta verotulot. Oletetaan, että metsänomistaja on aktiivimetsänomistaja ja metsät siten käytön piirissä (70 %).
Ammatti Raivoojalle:
Tästä avauksesta löytyy summittaista arviota hirvien metsätaloudelle aiheuutamista menetyksistä Ruotsissa ja Suomessa. Suomessa hirvien aiheuttamat kasvu- ja laatutappiot olivat muutama vuosi sitten Ruotsin laskentatavan mukaan laskettuna lähes 30 milj. euroa vuodessa. Siis yli 2-kertainen vahinko mitä MMM:n alainen metla on laskeskellut.Myös vuotuisten hirvikolareiden määrä Ruotsissa oli v. 2010 lähes 2-kertainen Suomeen verrattuna eli 7227. Oletan, että myös valkohäntäpeura- ym. kolarit ovat tilastossa mukana.
Tällaisety vahingot eivät pysty olemaan vaikuttamatta molempien maiden talouteen kielteisesti.
Korvauksilla on merkitystä vain muutamien metsänomistajien osalta. Kokonaisuuden kannalta ne ovat vain haitaksi hirvikannan säätelyjärjestelmän uusimiselle. (karkasi)
Voi olla, että ellei hirvituhoa olisi luokiteltu luonnontuhoksi, mitä se ei todellakaan ole, ei hirvistä olisi tullut kenellekkään kannalta vahinkoeläintä. Se voisi johtua siitäkin, että hirvenmetsästystä ei olisi kehitelty pyyntilupiin perustuvana, vaan monista säädöksistä paljon vapaampana metsästysmuotona. Tällöin hirvituhoa olisi paremmilla syillä pidetty enemmän luonnosta johtuvana ennalta arvaamattomana vahinkona.
Nykyisin esim. mhy:n neuvojat tietävät jo ennakolta, miten männylle istutetuille uudistusaloille käy talvisin alueilla, missä hirviä ei enemmälti häiritä. Muuten niin tuottoisille istutusmänniköille on vaarassa nykyisillä hirvikannoilla käydä lähes aina köpelösti. Sellainen taimikkotuho ei mielestäni täytä miltään osin luonnontuhon tunnusmerkkijä.
Monelle muulle tuholle ei ihminen mahda mitään, mutta tämän voisi ehkäistä jo ennakolta jos ymmärtämystä puuntuotannolle serkä maantieliikenteen turvallisuudelle metsästäjiltä löytyisi.
Pähkäilijälle ja muillekkin:
Tällaiseksi on pyyntilupiin sidottu hirvenmetsästys vienyt kansalaisten elämän maantieliikenteen turvallisuuden kannalta. Ei ole tarvetta tässä yhteydessä verrata rattijuoppojen aiheuttamiin kolareihin.Tällä kertaa oli onnea mukana eikä kukaan loukkaantunut. Silti hirvipolitiikan tekijöiden olisi syytä mennä itseensä. Seuraavana päivänä voi kohdalle sattua oma ajoneuvo tai läheinen ystävä. Onko hirvenlihan tuotanto harrastuksena tosiaan niin kannattavaa, että se ajaa turvallisuudesta huolehtimisen ohi maantieliikenteessä?
harrastelijall:
Tunnustan että suorittavalle portaalle osoitettu kysymys on vähän provosoiva. Ajattelin niin, koska en itse muistaakseni ole kirjoittanut ennen suorittavaa porrasta mitään ”metsästysoikeudesta luopumisesta”.Nyt hän tietää kantani, mutta tiedän hänen olevan päinvastaista mieltä ainakin hirvien osalta. Takuuvarmasti hän haluaa säilyttää nykyisen hirvenmetsästyksen pyyntilupiin perustuvan säätelyjärjestelmän, mikä pitkälle perustuu maanomistukseen sidottuun metsästysoikeuteen. Eihän esim. hirviporukat muuten pysty muodostamaan ”omia” metsästysmaita.
