Käyttäjän mehänpoika kirjoittamat vastaukset
-
MJO:
””Suomen talous tilanne ei pätkääkään muutuisi, vaikka suomessa ei olisi yhtään hirveä. – – –
Hankihan hoitoa ja vahvemmat lääkkeet hallusinaatioihisi.””– Kuka muu tässä hirvetöntä Suomea on ajatellut? Vain nykyistä pyyntilupajärjestelmää on yritetty kovasti arvostella. Se on syynä nykyiseen liian runsaaseen hirvikantaan.
On pakko lähteä perustelemaan taas VTV:n hirvitarkastus 100/2005:lla. Jo kertomuksen etusivulta näkee, että ko. tarkastuksen kohteena oli ”Hirvikannan säätelyjärjestelmä”.
Kertomuksen sivulla 22 lukee seuraavaa:
”2.2 TARKASTUSKYSYMYKSET JA -KRITEERIT
Tarkastuksen pääkysymys on:
Kuinka tarkastuksenmukainen hirvikannan säätelyjärjestelmä on?
Säätelyjärjestelmän tarkuituksenmukaisuuden arviointikritereinä ovat metsästyslaissa märitellyt tavoitteet hirvikannan koolle. Metsästyslain 26 § edellyttää, että hirvikanta säilyy. Toisaalta kanta ei saa olla niin suuri, että se aiheuttaa kohtuutonta vahinkoa. Säätelyjärjestelmää tarkastellaan sekä valtion- että yhteiskuntatalouden näkökulmasta.
Pääkysymykseen liittyviä tarkentavia tarkastuskysymyksiä ovat:
1 Millä perusteilla riistanhoitopiirit tekevät hirven metsästyksen lupapäätökset?
2 Millä perusteilla maa- ja metsätalousministeriö tekee suosituksen vuosittain metsästettävästä hirvikannasta?
3 Mikä on maa- ja metsätalousministeriön tulosohjauksen vaikutus säätelyjärjestelmässä?
4 Miten eri intressipiirit huomioidaan säätelyjärjestelmässä?
Lisäksi tarkastuksessa selvitetään:
5 Mikä on hirven taloudellinen merkitys?
6 Minkälaisia ongelmia hirvivahinkojen korvauksiin liittyy?
Vastauksena viidenteen tarkastuskysymykseen tehdään kustannus-hyötylaskelma hirven valtin- ja yhteiskuntataloudellisista vaikutuksista (Liite 1:).
3.2 SÄÄTELYJÄRJESTELMÄN ONGELMAT (sivu 29)
Hirvikannan säätelyjärjestelmä ei toimi kaikilta osin sille asetettujen tavoitteiden mukaisesti.”Jne. Nyt riistakeskus hoitaa MMM:lle kuuluvia asioita. Tällä muutoksella MMM halusi eroon vastuusta hirvikannan säätelyssä.
On se niin ristiriitainen tapahtuma. Hirvestäjät emäntineen tarjoavat maukkaan hirvisopan ja samalla antavat mieleisensä tietoiskun hirvitilanteesta. Yleensä kerrotaan, että hirviä pitää metsästää siksi, että hirvivahingot maanteillä ja metsissä jäisivät vähäiseksi. Tosiasiassa metsästetään vain vuotuista tuottoa, eli pääasia on että metsästettävää riittää hyvin myös tulevillekkin vuosille. Vahinkojen vähentäminen on vasta toisella sijalla jos sielläkään.
Moni metsänomistaja ei ymmärrä tätä hirvikeiton antia. Osa jopa uskoo hirvimiesten vakuuttelun ja myy koko sielunsa yhdestä hirvikeitosta.
Kyllä hirvikeitto maistuisi paljon paremmalle, jos ei tarvitsisi katsella maanteiden varsilla keltaisia hirvinauhoja eikä pilalle syötyjä metsätaimikoita tai hirvien kolottamia kuusen runkoja.
MJO:lle
Koita vaan mollata edelleen jos tuntuu olevan tarvetta. Ei tee onneksi minuun mitään vaikutusta. Ymmärrän täysin tunteesi.Hirvestyksen myönteisistä vaikutuksista ei tule mieleen sellaista, mikä ei paranisi edelleen, vaikka selvänä vahinkoeläimenä pitämäni hirven pyyntiluvista kokonaan luovuttaisiin.
Ei tarvitsisi edes uusia vuokrasopimuksia ja valehdella metsänomistajille päin naamaa, että me pidettäisiin sitten hirvikanta kurissa kun panisit nimen tähän paperiin.
MJO:
””Se ei ole pelkästään mielipide, vaan täyttä faktaa.””– Tarkoitit tuolla mielipiteelläsi sitä, että hirvipolitiikalla ei olisi mitään vaikutusta Euroopan taantumaan, mukaanluettuna Suomi. Mistä lienet keksinyt tuon EUROOPAN. En muista sellaista kirjoittaneeni vaikka sitä mieltä olenkin.
Periaatteessa kaikki vaikuttaa kaikkeen. Kuitenkin hirvipolitiikka nykyisellään jo lähes 50 vuotta jatkuneena on vaikuttanut Suomen talouden alamäkeen todella paljon:
Hallitus pitää nykyisessä tilanteessa tärkeinä tuottavuutta, kasvua ja vientiä. Muuten ei työttömyys hellitä, eikä ulkomailta otettu velka pienene. Jo pitkään hirvet ovat vioittaneet tai tärvelevät metsätaimikoita niiden arimmassa kehitysvaiheessa niin runsaasti, että metsänomistajat ovat uskaltaneet istuttaa metsiinsä lähinnä vai hirville kelpaamattomia kuusen taimia.
Kaiken järjen mukaan noin miljoonan hehtaarin (VMI10) taimikoiden osittainenkin tuhoaminen on vaikuttanut tuottavuuden laskun lisäksi myös talouskasvuun, ja myöhemmin työllisyyteen heikentävästi. Ovathan hirvivahingoille alttiit taimikot enimmäkseen aktiivimetsänomistajien taimikoita.
Kaikki tällainen vaikuttaa puuntuotannon kannattavaisuuteen heikentävästi ja edelleen raakapuun hintaan korotuspaineita. Tästäkin johtuen teollisuus joutuu ostamaan osan raakapuustaan kalliilla hinnalla Venäjältä. Se hiekentää teollisuuden kannattavuutta ja kilpailukykyä, mikä heikentää viennin kilpailukykyä. Muut kustannukset perustuvat enemmän sopimuksiin tai maailmanmarkkinahintaan.
Tätä voisi hirvien haitallisista vaikutuksista jatkaa loputtomiin.
MJO:
””Mehänpojan kirjoitukset eivät taas todellakaan ole epärehellisen kirjoittajan sepustuksia, mutta hulluus ja tyhmyys suorastaan hyppää lukijan silmille.””– Ne ovat todella omia mielipiteitä ja rehellisesti tuotu julki. Mielestäni niissä ei ole mitään hulluuta tai tyhmyyttä, päinvastoin.
Kertokaa te arvon nimimerkki, miksi Suomelle kävi näin? Sama kysymys suorittavalle portaalle ja leikkisäksi heittääntyneelle Nikolle!
Suorittavalle portaalle toistona:
Vuosituhannen vaihteen seutuville osuvaa hirvikannan erityisen voimakas kohottaminen metsästäjien liian vähäisten pyyntilupien anomisen tuloksena on anteeksiantamatonta. Siinä meni hyvin pitkäksi aikaa luottamus koko järjestelmän toimivuuteen. Jäljet metsätaimikoissa ja nyt jo pusikoituneissa rääseiköissä ovat sen mukaiset. Myös hirvikolaritilastot ovat synkkää luettavaa ja jäävät siltä ajalta piikkinä historiaan.Minkähän vuoksi hirvieläinkolaritilastot eivät kiinnosta suorittavaa porrasta? Johtuneeko siitä kun peurakolarit ovat kovasti olleet lisääntymässä. Lienee riistahallinnolla tarkoituksena saada peurakantakin levittäytymään ympäri Etelä-Suomea?
Niko:
””Asiasi on tärkeä, mutta toisto (ja suhteellisuudentajun puute) pukkaa överit.””Näihin Nikon tarinoihin ei voi suhtautua mltään kantilta vakavasti. Esimerkiksi en ollenkaan usko, että hän pitää hirviasiaa ”tärkeänä”. En usko, että hän ei kuuluisi hirvimiehiin vaikka niin väittää. Tuntuvat todella epärehellisen kirjoittelijan sepityksiltä moni hänen viesteistään. Siis joskus silkkaa puuta-hienää.
Meinaan edelleenkin toistaa tarpeellisiksi katsomiani asioita, eikä Niko voi niitä estää. Hän voi jättää viestini lukematta, jos niiden sanoma ei jostain syystä sovellu hänen arvomaailmaan.
Ammatti Raivooja:
””Kuusen viljelyn onnistumisprosentti on siinä 60-70% ja loput 30-40% muuttuu koivikoiksi, lehtipuumetsiksi ja karummilla mailla männiköiksi.””– Melko hyvä havainto Ammatti Raivoojalta! Luontaisesti syntyneessä koivuntaimikossa, myöskään ra-ko-taimikossa ei yleensä ole merkittävästi hirvivahinkoja kun ei mene harventamaan liian pienenä. Kuituasteella koivu on kokonaan turvassa hirviltä
Luontainen koivuntaimikko syntyy yleensä MT-viljavuuden maille kuusikon hakkuun jälkeen, harvemmin OMT-pohjille. Siksi vaneritukin tuotos jää pieneksi tai kiertoaika melko pitkäksi. Menetyksenä voidaan pitää myös sitä, kun luontaisessa ra-koivikossa jalostushyöty jä pois. Siksi MT-pohjat yleensä pitäisi istuttaa tuottoisemmille kuuselle tai männylle. Männylle aina MT-kuusikon jälkeen.
Varsinaisilla koivun kasvatuksen pohjilla (OMT- lehto) pitäisi käyttää jalostettuja ra-ko taimia. Valitettavasti ne maistuvat liian hyvin hirville. Tässä olisi metsäpolitiikan viisaille näytön paikka. Aitaaminen tuntuu järjettömältä laajemmassa mittakaavassa.
