Käyttäjän mehänpoika kirjoittamat vastaukset
-
MJO:
””Miksi sinä kokoajan kaivat 2005 vuoden hirvitilastoja? Nyt on vuosi 2014 ja hirvikanta on PALJON pienempi kuin vuonna 2005.””– En ole kaivanut enemmälti 2005 vuoden hirvitilastoja. Olen ottanut vaatimusteni tueksi 2005 vuoden VTV:n hirvitarkastuksen ”Hirvikannan säätelyjärjestelmän” havaitut puutteet ja korjausehdotukset, joilla kovakalloiset hirvipolitiikan tekijät pyrkivät pyyhkimään takapäätään.
Puutteita on esim. se, että pyyntilupiin perustuva järjestelmä ei kaikilta osin toimi. Korjausehdotuksia oli mm. yhtenä keinona se, että pitäisi harkita kokonaan luopua pyyntiluvista.
Hirvikannan pudottamisella olisi mahdollista päästä hyvään alkuun myönteiselle talouskehitykselle, koska voitaisiin olettaa metsätalouden kilpailukyvyn parantuvan ajan mittaan puuntuotannon päästessä eroon hirvivahingoista ja myös hirvivahinkouhkasta.
Metsäpolitiikan viisaat eivät nuku. He ovat vain vähemmistönä tai he eivät saa ääntään kuuluviin. Esimerkiksi vielä tänä syksynä olisi hirvestäjillä mahdollisuus metsästää hirvikanta riittävän pieneksi. Siihen tarvittaisiin hirvestäjien yhteinen erittäin voimakas painostus MMM:öön ja Riistakeskuikseen. Perusteita löytyy riittävästi vaikka tästä keskustelu-ketjusta.
jees h-valta:
””Mutta nämä nykyiset metsätietäjät jotka mhy-yms organisaatioissa metsänomistajia neuvovat ovatkin kaikki juuri tämän kuusenkasvatushurmion ohessa ammattiinsa vihkiytyneet ja nythän se sitten alkaa osittautua vain turmioksi.””– Mielestäni metsäammattimiesten mollaaminen kuusentaimikauppiaiksi menee hieman yli, jos vaikka he ovatkin olleet neuvomassa nykyisessä hirvitilanteessa varman ja tuottoisan puulajin valintaan avohakatulle kuviolle. Se tuntuu jopa metsänomistajan aliarvioinnilta hänen omaa metsäänsä koskevassa valinnassa.
Avaaja pohjusti selvästi ketjua hirviketjuksi. Sitä se kaiken järjen mukaan onkin, vaikka joku hirvestystä harrastava voi siitä repiä pelipaitansa. Liian tiheän hirvikannan armoilla on ra-koivulle OMT:n tai lehto-pohjan istutettu kuvio vielä ainakin ensi keväänä, jos hirvestäjät eivät halua leikata hirvikantaa riittävän pieneksi.
Suorittavalle portaalle:
Mikään asia hirvikannan säätelyssä ja vahingoissakaan ei ole enemmälti muuttunut hirvitarkastuksen ajoista. Esimerkiksi hirvieläinkolarit, mukaanlukien hirvien aiheuttamat, ovat olleet jatkuvasti nousussa. Sama tilanne on ollut metsätaimikoiden vahinkojen osalla VMI:n havainnoinnin ja kirjausten mukaan.Hirvien määrä ovat viime vuosina ollut taas nousussa, vaikka vaatimukset ovat olleet leikata hirvikantaa edelleen. Sitäkään, että hirvenmetsästyksen pyyntilupakäytäntö käytännössä määrää vuotuisten hirvikolareiden sekä niissä luokkaantuneiden määrän, ei riistakeskus näytä ottavan tosissaan. Sellainen toiminta tuntuu tudella uskomattomalta kun eletään oikeusvaltiossa.
Ei hirvikanta tunnu leikkaantuvan pyyntilupakäytännön vallitessa. Tarvitaan hyvin monesta eri syystä ja erityisesti talouden vuoksi, että hirvenmetsästyksen pyyntilupakäytännöstä pikaisesti luovutaan. Lue VTV:n raportin loppupuoli, niin ymmärrät miksi!
suorittavalle portaalle:
No luettelemasi harrastukset tulevat kyllä kalliiksi yhteiskunnalle ja myös harrastukseen hurahtaneille. Niissä ei kuitenkaan ole samanlaista hirvenmetsästyksen pyyntilupiin verrattavaa ja peräti lakiin kirjattua lauselmaa harrastuksen kestävyydestä, jota soveltamalla on vuosikymmeniä terrorisoitu maantieliikennettä hirvikolareita aiheuttamalla sekä yksityisten ihmisten metsätalouden ja maatalouden harjoittamista.Tämä ei ole oikeudenmukaista harrastamista. Nykymuotoisen hirviharrastuksen hyväksyttävyyttä vähentää huomattavasti vielä se, että tämä mahtavaksi paisutettu hirvenlihantuotanto on valjastettu pääosin hyväuskoisten yksityisten metsänomistajien maille. Vieläpä ollaan vaatimassa metsänomistajilta entistä tehokkaampia metsänhoitotoimia muka hirvivahinkojen vähentämiseksi. Maksumiehiksi ei kuitenkaan tarjouduta.
Metsuri motokuskille:
Ei tässä ole ollenkaan tarkoitus vähentää kenenkään metsästysharrastuksia ”samanhenkisten”kanssa. Metsästää pitäisi vain huomattavasti enemmän, että talouselämä pääsisi jaloilleen ja myös pysyisi jaloillaan.Suomi seisoo tai kaatuu puujaloillaan. Puun kantohinta antaa yrityksille pääomia. Puunkorjuu ja kuljetukset työtä ja toimeentuloa. Metsätalous ja metsäteollisuus antaa vientituloja ja on suuri koneteollisuuden työnantaja. Hirvenmetsästys on pelkkä tappiollinen harrastus.
Miksi Suomelle kävi näin? Minusta tuntuu siltä, että ilmeisesti ei haluta loukata läheistä ystävää tai henkilöä hänelle mieluisassa harrastuksessaan. Nytkin tähän hirvikirjoitteluun ei monikaan hirvivahingoista kärsinyt nimimerkki ole halunnut ottaa millään tavalla kantaa. Ehkä epäillään nimimerkin antamaa henkilösuojaa. Ehkä läheiset tietävät, kuka on nimimerkin takana.
Hirvikirjoittelua vaimentaa myös kylien avainhenkilöiden kuuluminen hirviseurueeseen. Myös valtakunnan tasolla on käytetty samaa keinoa. Yleensä miespuolinen presidenttikin on viety hirvijahtiin ja seiltä ”tietoiskuun” makkaratulille. Myös vastuulliset ministerit on pyritty saamaan jahtitulien annilla ”omiksi” miehiksi tai naisiksi. Ainakin maa- ja metsätalousministeri Sirkka Anttilasta tehtiin näin nykyisen hirvipolitiikan kannattaja.
Näistä asetelmista ei ole helppoa lähteä kyseenalaistamaan esim. hirvien pyyntilupiin perustuvan metsästyksen vahingollisuutta valtiontalouden tilaan ja muuhun talouselämään. Hirviporukoissa kun on toiminut hyvin omasensuuri. Se on toiminut kuin Eduskunnan ryhmäkuri.
Ammatti Raivooja:
””Sahausyrittäjille tehdyn kyselyn perusteella suurin laatuongelma männyssä on nopeakasvuisuus, sen jälkeen oksat ja sitten muut. Eli ihminen aiheuttaa suurimmat viet mäntyihin kasvattamalla sitä väärin.””– Olen samaa mieltä, että ihminen on jälleen ollu asialla. Kuitenkin tässä tapauksessa se ei ole ollut metsänomistaja vaan HIRVENMETSÄSTÄJÄ rajoitettuine pyyntilupineen.
Olen nähnyt runsaasti hirvituhoaloja. Olen jo kymmeniä vuosia sitten pannut merkille, että hirvet harventaessaan jo Tapion ohjetiheyteen harvennettua männyn taimikkoa aiheuttavat harvaan asentoon jääneissä rungoissa oksikkuuden ja paksuuskasvun voimakasta lisääntymistä. Tähän ei metsänomistaja ole pystynyt vaikuttamaan millään tavalla jos metsitys ja varhaishoitotyt on tehty asianmukaisesti
Mänty vaatisi hyvälaatuiseksi kehittyäkseen täysin hirvistä tyhjän alueen. Jo taimikkoasteella taimikkoon ei saisi muodostua aukkoisuutta. Lopullinen taimikon harvennus tulisi tehdä vasta 4-6 metrin pituudessa, että taimikosta kehittyisi muutamassa vuodessa latvukseltaan täysin sulkeutunut nuori männikkö. Hirvien aukkoiseksi syömästä taimikosta ei sellaista saa tekemälläkään. Latvuksen sulkeutuneisuus pitäisi sivuoksien paksuuskehityksen kurissa, ja metsästä tulisi myös paksuuskasvun osalta hyvälaatuinen.
Hirvien pyyntilupajärjestelmä säilyttää runsaan hirvikannan, joka takaa metsästäjille runsaat saaliit tulevaisuudessa. Kuitenkin runsas hirvikanta tekee kohtuullista hirvikantaa enemmän vahinkoa teillä, metsissä ja pelloilla. Kohtuullinen hirvikanta voisi olla sellainen, mikä jäisi metsästyskauden aikana tapahtuvan metsästyksen jälkeen jäljelle, kun metsästystä ei olisi rajoitettu pyyntiluvilla tai muillakaan rajoitteilla.
Nykyisin voimassaoleva hirvien pyyntilupajärjestelmä runsaine hirvineen vaikeuttaa ja heikentää alkutuotantoamme, eli puuraaka-aineen ja maatalouden tuotantoa. Näillä on runsaasti kielteisiä kerrannaivaikutuksia talouselämään. Tuotanto ja sen laatu vähenevät, mutta kustannuspanostukset eivät ainakaan pienene, päinvastoin.
Nämä vaikuttavat tuotannpon kannattavuuteen hiekentävästi, mikä on nostamassa tuottajan odotuksia tuotteen hinnan kohottamiseksi. Kustannuksilla on taipumus siirtyä myös tuotantokustannuksiin, joten ne vaikuttavat yritysten kilpailukykyyn negatiivisesti.
Maantieliikenteessä pyyntilupajärjestelmän runsaine hirvineen heikentää kansalaisten liikenneturvallisuutta. Ainakin hämärän sekä pimeän aikaan hirvikolarin pelko aiheuttaa tressiä ja tarkkaavaisuuden herpaantumista auton kuljettajilla, mikä myös voi heikentää liikenneturvallisuutta.
