Käyttäjän mehänpoika kirjoittamat vastaukset
-
Hirvi kalliomaalauksissa voi johtua siitä, kun hirvi ajettiin jyrkänteelle ja syöstiin alas. Hirven kuviin käytetty ”maali” lienee jyrkänteeltä pudonneen hirven verta. Hirvi voitiin yhdistää silloin hirviöön. Ainakin nimi antaisi niin olettaa.
Jos maanteillämme hirvikolarin sattuessa olisi kuolleiden hirvien verellä aina maalattu hirvenkuva tien varteen pystytettyyn tauluun, ei muita hirvivaroitusmerkkejä enää olisi tarvinnut. Niin tiheässä noita maalauksia olisi.
Se on meidän kaikkien typeryyden tulosta:
Hyvään uskoen annettiin metsästäjäjärjestöille kaikkiin Suomen metsiin, pelloille sekä maanteille valta harjoittaa alkutuotantoa ja liikennettä pahasti haittaavaa tappiollista hirvenlihan tuotantoa.Voi löytyä muitakin mielipiteitä!
Kyllä rauduskoivun luontainen uudistaminen onnistuu, mutta valitettavasti enimmäkseen paremmin männylle (MT-) tai kuuselle (MT) sopivilla maapohjilla. Näillä maapohjilla rauduskoivusta saa odotella pitkään vaneritukkeja.
suorittava porras:
””Kun myöhässä ollaan , niin tuolla tavalla käy . Jesse ei ole onnistunut taimikoiden hoidossa juuri sen takia , että ajoitus on pettänyt . Koivikko on jo tuhonnut osan männyistä ja hirvi osan . Lopulta on ollut pakko jättää koivuja jäljelle , kun muuta ei kasva .””– Ehkäpä jessen männylle istuttaman kuvion taimikonhoito ei ollut myöhässä. Hän ilmoittaa tekemänsä työn varhaisperkaukseksi ja hirvien katkomien männyntainten pituuden reiluksi metriksi. Mielestäni tuossa mitassa olleiden istutusmäntyjen päälle ei vielä olisi ehtinyt kehittymään liikaaa varjostavaa lehtipuustoa. Lehtipuiden tuhoamista männyntaimista ei ainakaan vielä voisi puhua.
Mielestäni suorittavan portaan männyntaimikon hoito-ohjeet perustuvat mahdollisimman tuottoiseen hirvenlihan tuotantoon sekä metsänomistajien syyttelyyn ja selittelyyn hirvivahinkojen aiheuttamisesta. Totuushan on se, että ilman hirviä ei mikään muu männyntainten latvoja katko.
Männyntaimet pysyvät hyväkuntoisina ilman hirviä vielä ko. taimia metrinkin pitemmän lehtipuuston seassa. Jos vesakkoa perataan aina heti, kun vesakko alkaa vähänkin männyntaimia varjostamaan, syntyy metsänomistajille ainakin yhden perkuun lisäkustannus kiertoaikaa kohti. Se heikentää puuntuotannon kannattavuutta kuten varsinainen hirvituhokin.
Nykyisellä hirvikannalla ja pitkään varjossa kasvaneiden männyntainten havu maittaa hyvin hirville. Se on pehmeää pureskella ja haitta-aineita on niukasti. Tällainen männyntaimikko on ilman aitaamisia hirvenruokaa. Tästä ei ilmeisesti jessen istuttamassa männyntaimikossa ollut kysymys, vaikka hirvivahinkoa heti hoidon jälkeen tulikin. Mikä lie tilanne vuoden kuluttua?
Jos koivulle istutetulla alueella on tuomenvesakkoa, voisi kokeilla noin metrin mittaisilla tuomenvesoilla harhauttaa jäniksiä.
Tuomi ei jäniksille kelpaa, jos ne on tuoreita. Käytetään melko yleisesti omenapuiden suojaamiseen jäniksiä vastaan.
Käsikassaralla voisi katkaista noin 4-5 tuomenvesaa ja pystyttää ne kehään koivuntaimen ympärille noin 10-15 sentin päähän ko-rungoista. Tuomen sivuversoista voisi olla apua. Vosi torjua myös myyrien syönnöksiä koivujen tyvellä.
On liian kallista jos sopivan mittaista tuomenvesaa ei ole aivan tainten viesessä.
suorittava porras:
””Hyvällä metsien hoidolla saadaan kolme kärpästä yhdellä iskulla . Lumi-, myrsky- ja hirvituhot vähenevät , kun metsän vaatimat toimenpiteet tehdään vähintään suositusten edellyttämällä tavalla.””– Olen tästä luettelosta muuten täysin samaa mieltä, mutta kun moni metsänomistaja on perusteellisesti tympääntynyt hoitamiensa taimikoiden hirvituhoihin, niin motivaatio tyhjän työn tekemiseen on mennyt saman tien. Siin mahdollinen suorittavan portaan ylikorostama hoitamattomuus johtuukin monessa tapauksessa hänen kannattamansa pyyntilupiin perustuvan hirvikannan säätelyn tuloksista eli liian tiheästä hirvikannasta
Kun hoidettuun taimikkoon tulee seuraavana talvena hirvivahinko, ja taimikko menee sen vuoksi vajaapuustoiseksi, voi tällainen alue VMI:n linjalle sattuessa kirjautua hoidon tarpeessa olevaksi täydennysistutuksen osalta. Esim. näilläkin alueilla suorittava porras sitten retostelee taimikoiden hoitamattomuuden olevan todellinen vahinko Suomen kansantaloudelle.
MTK:n metsäjohtaja Juha Hakkarainen asettui samalle kannalle ympäristöministerin kanssa soiden suojelussa. Hänen mukaan on parasta edetä vapaaehtoisuuden pohjalta. Tämä selvisi tänään TV!:n aamulähetyksessä.
Luonnonsuojeluliitto tuntuu olevan entisellä kannalla vaikka rahaa ei ole, mutta kohteita on yllin kyllin.
Metsuri motokuski:
””Nyt sitten jokainen huutaa ”kurkkusuorana” että hirvituhot ovat liikaa kun muitakin tuhoja on tarpeeksi. Onko näin loppujen lopuksi?”” (sivu 10. viesti 4)– Joskus 1970-luvulla oli käyty kovaa vääntöä siitä, onko hirvituho rinnastettavissa luonnontuhoksi. Metsästäjien vaatimuksiin oli suurempien riitaisuuksien välttämiseksi myönnytty. Viimeistään nyt olisi tarpeen ottaa ko. asia uudelleen käsittelyyn, koska metsästäjät eivät ole pyyntiluvillaan pystyneet pitämään hirvikantaa hallinnassa. Ylisuurena pidetty hirvikanta on ollut vielä erittäin epätasaisesti jakaantunut, ja hirvien määrä on ryöpsähdellyt ministeriön tavoitetasostakin vielä moninkertaiseksi.
Metsuri motokuskin mainitsemat ”muut tuhot” ovat selvästi luonnon aiheuttamia tuhoja, joihin ihminen toiminnallaan ei yleensä pysty enemmälti vaikuttamaan. Hirvituhoihin voisi vaikuttaa voimakkaammalla hirvien metsästyksellä.
Nykyiset pyyntilupiin sidotun hirvestyksen aiheuttamat metsätuhot, kuten kuusettumisesta tulevaisuudessa aiheutuvat altistumiset metsäpalolle, myrskylle, kuusenjuurikäävälle tai kirjanpainajalle, tulevat aiheuttamaan paljon menetyksiä. Menetyksiä voi tulla myös puuta jalostavalle metsäteollisuudelle ja työllisyydelle raaka-ainepohjan liiasta yksipuolistumisesta.
Myös maantieliikenteen hirvikolarit ovat liian vähäisten pyyntilupien anomisen tulosta. Jos halutaan päästä vähemmillä hirvikolareilla, pitäisi hirvestys vapauttaa kokonaan pyyntiluvista. Korreloihan hirvikolaritilasto voimakkaasti hirvikannan koon kanssa.
Pyyntiluvista vapaassa hirvieläinten metsästyksessä hirvikolarit ja metsätaimikkotuhotkin olisivat selvästi luonnontuhoja.
Ammatti Raivaajalle:
Kyllä kennokuusentaimi lähtee yleensä hyvin kasvuun sellaisella maapohjalla, mikä pystyy työntämään koivua luontaisesti heinikon seasta. Tällainen maapohja (MT) ei yleensä rauduskoivulla ole niin tuottava kuin kuusella.OMT:llä harvemmin syntyy luontaisia ra-koivikoita kuusenistutusaloille. Silloin kuusen voi jättää kehittymään alikasvoksena.
Ammatti Raivooja:
””Eikös pohjois-savoon myönnetty tänä vuonna +30% enemmän lupia?””– Tässä tuli esiin malliesimerkki suuralueella tapahtuneesta hirvikatastrofista, mikä on nimenomaan pyyntiluvallisen hirvestyksen aikaansaannosta. Lupia olisi pitänyt lisätä voimakkaasti jo vähintään 2-3 vuotta aikaisemmin, että olisi vältytty suurilta vahingoilta metsätaimikoissa ja maanteillä. Sellaista ei nykyjärjestelmä salli.
Tällainen hirvitilanne tuntuu olevan kehittymässä tällä hetkellä muuallakin valtakunnan alueella. Näiden toistumiseen olisi vain yksi lääke: kokonaan pyyntiluvista luopuminen hirvenmetsästyksessä. Uusitut metsästysohjeet olisivat lisäksi tarpeen.
Jos uudistusaloja istutetaan lähinnä vain kuuselle, kasvaa alueilla päätehakkuuseen asti melkein yksinomaan kuusta. Vain tulipalo tai metsien uudistaminen muuttaa kuusikon muulle puulajille. Mikä se olikaan se kliimaksipuu?