Käyttäjän mehänpoika kirjoittamat vastaukset
-
suorittava porras: ””Edellytykset samaan sotkuun nytkin ovat olemassa. Hirvikannan kasvulle on loistavat edellytykset ravinnon suhteen.””
– Olen samaa mieltä edellytyksistä, mutta eri syiden takia kuin ”suorittava porras” yrittää kertoa. Hänen mukaan hyvä ravintotilanne loisi edellytykset hirvikannan hallitsemattomalle kasvulle. Minun mielestäni pyyntilupiin sidottu hirvenmetsästys toimii aiheuttajana kuten vuosituhannen vaihteessakin.
Jo tällekin syksylle olisi pitänyt anoa huomattavasti enemmän pyyntilupia hirvikantojen saamiseksi pienemmiksi ja vähemmän tuottaviksi. Kuitenkaan tällainen menettely ei ole mahdollista nykykäytännön vallitessa. Siis annetaan vain hirvikolareiden vapaasti lisääntyä ja metsien kuusettumiskehityksen jatkua.
Ilmeisesti VTV:llä ei riitä asiantuntemus hirvikannan ”ryöpsähtelyyn” johtaneista syistä, joten kaikki asiantuntemus on pitänyt pyytää kirjallisena RKTL:ta. Vain johtopäätökset saatujen lausuntojen pohjalta on jäänyt VTV:lle.
Tätä epäilyäni tukee VTV:n tarkoituksenmukaisuuslaskelmissaan käyttämät hirvenlihan laskennallinen arvo sekä hirvestyksen virkistyskäytön arvo, jotka ovat suoraan RKTL:n laskelmista, ja joita oli käytetty sellaisenaan, ilman kritiittistä tarkastelua.
Esimerkiksi VTV:n johtopäätös, että pyyntilupiin sidottu hirvenmetsästys ei toimi, ja että hirvikannan säätelyssä olisi tarpeen harkita kokonaan pyyntiluvista luopumista, ovat eri lähteistä saatujen lausuntojen pohjalta tarkoituksenmukaisuus-harkinnan tulosta.
Pelkästään metsästyksellisiä asioita painottaen ei hirvikanta leikkaudu metsätalouden tai maantieliikenteen vaatimusten mukaiseksi, eikä säätely siten olisi onnistunutta.
suorittava porras:
””… , mitkä tekijät johtivat lopulta hirvikannan hallitsemattomaan kasvuun. Ei olkut vain yhtä syytä ,vaan monien osatekijöiden summa.””– Väitöstiedottet: 11.12. ”Mahdollisimman hyvin tuottavan hirvikannan tavoittelu on johtanut epävakaaseen kannan kehitykseen.”” 11.12.2009.
Tiedotteen lukemalla saa sellaisen kuvan, että juuri hirvenmetsästyksen pyyntilupiin sidottu metsästys, jolla oli pyritty hyvin tuottavaan hirvikantaan, oli johtanut lopulta hirvikannan hallitsemattomaan kasvuun jo hiukan ennen 2000-luvun vaihdetta. Ei siihen paljon muita osatekijöitä tarvittu.
Esim hirvikannan laskennan epätarkkuus on pelkkä veruke pyyntiluvallisessa hirvenmetsästyksessä. Pyyntiluvista vapaassa hirvestyksessä voitaisiin ehkä hirvilaskennat myöhemmin lopettaa kokonaan.
Ehkä VTV hirvitarkastukseensa (tarkastuskertomus 100/2005) oli pyytänyt lausunnon RKTL:ltä ja päätyi ko. lausunnosta samaan käsitykseen: esim. että pyyntilupiin sidottu hirvenmetsästys ei toimi. Se johtaa aika-ajoin liian tiheisiin hirvikantoihin, jolloin hirvistä koituvat vahingot muodostuvat kohtuuttomiksi. VTV esittääkin yhtenä keinona harkittavaksi kokonaan hirven pyyntiluvista luopumista.
Mikäli minä muistan oikein, alkoivat teollisuus ja metsäkoneurakoitsijat neuvotella metsien kesähakkuiden sallimiseksi, kun vain kannot käsitellään urea-liuoksella.
Nyt, kun tätä hommaa on toteutettu muutama kymmenen vuotta, ja kustannukset ovat nousset, olisi mielestäni kohtuutonta ruveta vaatimaan metsänomistajia maksumiehiksi.
Ehkä metsänomistajille sopisivat nykyitä kesäkorjuuta paremmin talvihakkuut esim. vähempien juuristovaurioiden sekä paremman teiden kantavuuden vuoksi.
Vaikka pyyntiluvista vapaa hirvenmetsästys ei aluksi – esim. metsästäjien laiskuudesta johtuen – toimisikaan hirvikantoja alentavasti, poistaisi se kuitenkin hirvikolareiden osalta – erikseen anottavista pyyntiluvista johtuvan – metsästäjien syyllistämisen.
Hirvikolareiden osalta pyyntiluvallinen metsästys on mielestäni yleisen oikeustajun vastaista, koska tapahtuvien hirvikolareiden määrä korreloi voimakkaasti hirvikannan määrän kanssa. Nykyisellään siis tilastoituva hirvikolareiden määrä on kiinni yksinomaan hirviporukoiden anomista pyyntiluvista. Syyllisyyttä voivat olla jakamassa myös riistakeskukset.
Nykyistä pyyntiluvallista hirvenmetsästystä voi tuloksien perusteella verrata äärijärjestö ISIS:n touhuun. Silmitön väkivalta on naamioitu ihmishenkien osalta viisaasti tunteettoman eläimen aiheuttamaksi.
Metsätalouden osalta voisi pyyntiluvista luopuminen hyvine ohjeineen vähentää hirvivahinkoja. Nykyisellään menetykset metsissä ovat lähinnä taloudellisia ja kilpailukykyyn heikentävästi vaikuttavia. Menettäjänä suurin on kansantalous seurauksineen.
Suorittava porras ei halua tunnustaa, että hirvivahinkojen lisääntyminen merkitsee käytännössä mm. taimikon täydentämistarpeiden lisääntymistä. Myös sellainen näkyy VMI:n tulosteissa hoidon tarpeena. Välttämättä taimikoiden hoidosta lipsumisesta ei siten olisi kysymys.
Hirvien ravintotilanteen parantumisesta 1970-luvulta lähtien en ole nähnyt yhtään tutkimusta. Tuntuukin keksityltä koko ko. tutkimuksen tulos. Kesäravinnostahan ei olisi puutetta tiheillekkin hirvikannoille, mutta koivun taimet menisivät entistä varmemmin siinä ohessa.
Talviravinnon osalta tuntuisi päivänselvältä, että ainakin männynhavu on vähentynyt, koska laaja-alaisia männyn istutuksia ei ole Etelä-Suomessa kymmeniin vuosiin enää tehty. Hirvien talvilaidunalueet ovat nykyisin männyn luontaisen ja kylvön suppeammilla aloilla. Ehkä ravintotutkimuksissa on arveltu mustikanvarvuston olevan melkein läpi talvien hirvien ulottuvissa.
MJO:lle!
Aivan oikein! Hirvikanta on jonkun verran pienentynyt vuosituhannen vaihteen ajoista, mutta on edelleen liian suuri maantieliikenteen turvallisuuden ja metsätaimikoiden esteettömän kehityksen kannalta.Esim. eiväthän vieläkään metsänomistajat uskalla istuttaa hirvien pelossa enemmälti muuta puulajia kuin hirville huonommin kelpaavaa kuusta. Nytkin on taas sellainen tuntuma, että entisestäänkin ylisuurta hirvikantaa edelleen paisutellaan.
En ole väittänytkään. että hirvikanta ei ole vaihdellut vuosikymmenten saatossa, mutta silti hirvikannan leikkaaminen vahingonkärsijöitä tyydyttävälle tasolle ei edelleenkään ole onnistunut.
Esim. VTV hirvitarkastuksessaan vuonna 2005 arvosteli ankarasti nykyistä hirvenmetsästyksen pyyntilupajärjestelmää. VTV:n mukaan se johtaa aika-ajoin liian tiheään hirvikantaan, josta johtuen hirvistä koituvat vahingot muodostuvat kohtuuttomiksi.
Yhtenä keinona VTV esitti harkittavaksi hirvien pyyntiluvista luopumista. Miksi tällaista ei ole toteutettu? Se olisi voinut vähentää muiden hirvivahinkojen lisäksi myös hirvikolareissa loukkaantuneiden määrää. Ehkä myös hirvikanta olisi muodostunut riittävän tasaiseksi.
Hirvien aiheuttamista taimikkotuhoista ei ole kattavaa seurantajärjestelmää muualla kuin VMI:n yhteydessä kerätyissä tulosteissa. Tulosteitakaan ei taida saada joka vuosi, mutta julkaistujen inventointitietojen mukaan hirvivahinkoalat ovat olleet koko ajan kasvussa, riippumatta siitä, että Etelä-Suomessa on istutettu vain lähinnä kuusen taimia.. Ilmeisesti nykyisin luontaiset ja kylvetyt männyn uudistusalat ovat nyt valtavan hirvikulutuksen kuhteena, ainakin kauempana häiriötekijöistä.
Kaivele VMI:n tulosteet eri vuosilta esiin ja sieltä todetut hirvivahinkoalat tuhoasteittain. Ehkä se vähän rauhoittaisi mieltäsi.
Avaaja:
Aliotsikon, ”Työpanos on merkittävä”, alla lukee mm:””Harrastuksen muodossa tehdään siis valtava työmäärä, jolla voidaan hallita ja rajoittaa hirvikannan kasvua. Hirvikannan hallinta edesauttaa merkittävällä tavalla liikenneturvallisuutta ja luo edellytysiä järkevän metsätalouden harjoittamiselle seuduillamme.””
– Teksti on mielestäni älyllistä epärehellisyyttä. Esimerkiksi hirvestäjien tekemällä ”työmäärällä” ”voidaan hallita ja rajoittaa hirvikannan kasvua”, mutta tosiasiassa ei kuitenkaan haluta hallita tai rajoittaa. Ehkä siinäkin suurin tekijä on jo ennakkoon haettavat pyyntiluvat.
Toinen esimerkki:
Kirjoituksen mukaan ”hirvikannan hallinta” edesauttaisi liikenneturvallisuutta. Aivan oikein, mutta kun ennakkoon haettavilla pyyntiluvilla jää hirvikannan hallinta toteutumatta, eli hirvikanta liian suureksi ja epätasaisesti jakaantuneeksi, jää liikenneturvallisuuden merkittävä edesauttaminenkin toteutumatta.Kolmas esimerkki:
”Hirvikannan hallinta” luo edellytyksiä järkevän metsätalouden harjoittamiselle seuduillamme. Sama ongelma! Hirvikantaa ei ole pystytty hallitsemaan milloinkaan pyyntiluvallisen hirvenmetsästyksen aikaan.Aina aika-ajoin on hirvikanta kasvanut liian suureksi, jonka johdosta hirvivahingot ovat olleet aina kohtuuttomat. Vain kuusta voidaan nykyisin turvallisemmin istuttaa. VTV:n hirvitarkastus 100/2005 toi esille hirvien aiheuttamat menetykset.
Edellytykset järkevän metsätalouden harjoittamiselle koko Suomessa ovat mielestäni hirvien vuoksi todella huonot ja haastelliset. Ennakkoon myönnettävistä pyyntiluvista olisi siksi päästävä pikaisesti eroon.
Gla:
””Minä en kaatolupien poistamista kannata, mutta asiasta keskustelu on enemmän kuin tarpeen.””– Hirvikannan leikkaaminen vahingonkärsijöitä tyydyttävälle tasolle ei ole onnistunut yli 40 vuotta jatkuneesta yrittämisestä huolimatta. Esim. hirvivahingot metsätaimikoissa ovat VMI:n keräämien tulosteiden mukaan lisääntynet vuosi-vuodelta.
Hirvivahinkojen pelossa on uudistettavan puulajin valinta yksipuolistunut. On jouduttu kasvupaikan viljavuudesta huolimatta istuttamaan lähes yksinomaan kuusen taimia. Tämä aiheuttaa myöhemmin ongelmia metsien terveydelle, erilaisille luonnontuhoille altistumista ja mm. teollisuuden raaka-aineen saantiin.
Maanteillä hirvikolareiden määrä korreloi hyvin voimakkaasti hirvikannan koon kanssa, ja on runsaista pyyntiluvista huolimatta pysynyt jatkuvasti korkealla tasolla. Samalla hirvikanta on ollut jatkuvasti hyvin epätasaisesti jakaantunut.
Siis kaikki hirvien aiheuttamat ongelmat metsissä ja maanteillä aiheutuvat vahasta ja kalkkeentuneesta hirvenmetsästyksen pyyntilupakäytännöstä. Jahti aloitetaan verukkeita käyttäen milloin huvittaa ja toteutetaan enimmäkseen viikonloppujahteina.
Hirville muodostuu jahtinsa lopettaneiden maille ikäänkuin rauhoitusalueita. Ehkä tämä on osasyynä epätasaisesti jakaantuneeseen hirvikantaan ja pyyntilupien jäämiseen käyttämättä.
Olisi korkea aika muuttaa metsästyslakia varsinkin pyyntilupakäytännön osalta. Pyyntilupakäytännöstä luopuminen tarpeellisine metsästysohjeineen voisi johtaa hirvistä koituvien haittojen muuttumiseksi todellisiksi hyödyiksi myös metsästäjille.
Gla:n nuivasta suhtautumisesta pyyntilupakäytännöstä luopumiseen kuvittelen syyksi jonkun hirvestystä harrastavan lähipiiriläisen. Hänen tunteen loukkaaminen voisi lopettaa hyvänkin ihmissuhteen. Tämmöiseenkin asiaan voi mielipiteensä esittäminen hirviasiassa kilpistyä. Nimimerkki yleensä on toimiva tällä palstalla.
