Käyttäjän mehänpoika kirjoittamat vastaukset
-
Iron Man! Lueppa ajatuksella viimeinen kappale (seitsemäs) avauksesta, niin saat tärkeää ajattelemista.
Tämä Kiteen paikallislehden kirjoitus, jonka luulen tulleen hirvimafian pääkonttorilta, on sitä valheellista informaatiosotaa, jolla pyritään vahingonkärsijät pitämään hiljaisina.
Sinä et varmaan huomaa kirjoituksessa mitään älyllistä epärehellisyyttä tai siihen viittaavaa? Minusta se on lähes täynnä sitä.
Avaaja:
””Aliotsikon, Syksyinen kohtaaminen alla mm: Sosiaalinen hyvinvointia luova anti hirvijahdin muodossa on erittäin merkittävä, ja syntyy ilman kustannuksia yhteiskuntamme hyödyksi.””– Liikenneviraston hirvieläinkolaritilastojen mukaan liikahirvistä aiheutuvat yhteiskuntataloudelliset kustannukset ovat olleet viime vuosina noin 60 miljoonaa euroa. VTV:n hirvitarkastus 100/2005 tarkastuskertomuksen mukaan hirvistä yhteiskunnalle koituvat menetykset ovat vuositasolla 135-170 miljoonaa euroa. Lisäksi tulisivat hirvieläinkolareiden estämisestä aiheutuneet kustannukset.
Ainakin näiden lukujen valossa hirvenmetsästäjät rajallisine pyyntilupineen eivät ole olleet ”yhteisellä asialla” ja ovatkin olleet luomassa hyvinvoinnin sijaan pahoinvointia koko kansakunnalle, eikä vähiten heille itselleen.
Pyyntiluvista vapautettu hirvieläinten metsästys voisi onnistuessaan toimia myös ”yhteiskuntamme hyödyksi”, niinkuin Veikko Ihanus sanailee nykymuotoisesta jahdista.
suorittava porras:
””Mutta kun minulla ja monella muulla työ ja perhe kulkevat harrastusten edellä.”” (sivu 2, viesti 2)– Tällainen ”harrastus” kuin hirvenmetsästys, josta maantieliikenteelle on suuri turvallisuusriski, metsänomistajille lisäkustannuksia ja puun laadun menetyksiä sekä yhteiskunnalle arvaamattoman tuhoisia kerrannaisvaikutuksia, pitäisi toteuttaa jahtikauden alettua aina vuosittain viivyttelemättä vaikka muun perheen mukana ollen.
Muussa tapauksessa hirvestäjä tai metsästysseura ei takuulla ole ”yhteisellä asialla”. Joutuisihan silloin vähintään 1/3 kesän hirvikannasta jouksemaan viikkoja – jopa kuukausia – syksyn pimeinä iltoina liikenteen seassa. Tämän luulisi lisäävän hirvikolareiden uhreja entisestään. Eikö muiden kansalaisten toiveet jahdin läpiviennistä merkitse hirvenmetsästäjille mitään?
suorittava porras:
””Vai ,että harrastaa pitäis vielä joka päivä !?
– – –
Viikkojahteihin ei ole aikaa eikä tarvettakaan enää nykyisin. Metsästyskautta voisi vallan hyvin lyhentää nykyisestään . Riittävä määrä otuksia kaatuu kuukautta lyhyemmässäkin ajassa .””– Näin kirjoittaa metsäammattimies, joka tuskin hirviasioissa on yhteisellä asialla!
Jos kaikki porukat aloittaisivat jahtinsa yhteistoiminnassa naapuriseurojen kanssa ensimmäisestä luvallisesta jahtipäivästä alkaen aina päivittäin, onnistuisi jahti varmemmin, koska hirvet eivät näin pääse kovin helposti naapuriseuran alueelle turvaan. Muussa tapauksessa muutaman viikon kuluttua hirvet voivat kasaantua metsästäjiltä ulottumattomiin jahtinsa lopettaneiden seurueiden maille.
Hirvijahdissa on tärkeintä luvallisella metsästysajalla vahinkoa aiheuttavien eläinten saattaminen mahdollisimman nopeasti pois päiviltä, eikä hirvenmetsästyskauden keinotekoinen jatkaminen nautintojen lisäämiseksi. Nykyiset viikonloppujahdit edustavat viimeksi mainittua.
Nykyisin monesti jahdin touhuissa on unohtunut metsänomistajien toiveet, vaikka ne pitäisi aina asettaa etusijalle. Metsästyskauden lyhentämistä vaativat metsästysseurat eivät mielestäni palvele yhteistä etua, koska hirvi- tai lumitilanne muuttuu usein kesken nykyisen pituisen metsästyskauden.
tamperelainen:
””Oman liittymiseni Mhy-Mtk-klikkiin ratkaiseen hirvipolitiikka””– Olen täysin samaa mieltä tamperelaisen kanssa. Ei ole mitään järkeä maksaa jäsenmaksua kumpaankaan ”klikkiin”, jos hirvipolitiikkaan ei tule mitään ratkaisevaa parannusta ko. järjestöjen toimesta.
Jäsenmaksuille pitäisi saada jotain katetta. Pelkät biotalous-termin alla esitetyt mielipiteet, ilman todellisia vaatimuksia, voivat olla pelkkää järjestöliturgiaa vakavasti otettavan ongelman hautaamiseksi. Tiirolalta pitäisikin lypsää tarkennus lausunnostaan. Mitä hän todella aikoo tehdä asiantilan korjaamiseksi?
Puun takaa:
””Perussyy suunnanmuutokseen tässäkin asiassa on valtion lähestyvä vararikko.””– Voi olla niinkin! Itse kuvittelen yhtenä painavana perussyynä suunnanmuutokseen olevan vapaana luonnossa liikkuvan hirven aiheuttamien hirvikolareiden yhä edelleen suuren määrän ja niissä loukkaantumiset.
Ehkä päättäjätkin alkavat pikkuhiljaa ymmärtää, että tilastoitujen hirvikolareiden suuren määrän osalta on samantekevää, minkä verran hirvikolareissa on autoilijan syytä. Niitä vain tapahtuu syyttelyistä ja varovaisuudesta huolimatta.
Vielä vaikuttaa sekin, että tilastollisesti on todistettavissa riippuvaisuussuhde tapahtuvien hirvikolareiden ja hirvimäärien välillä. Myönnetyt pyyntiluvat määräävät talvelle jäävän hirvikannan koon, mikä vaikuttaa melko suoraan vuotuisten hirvikolareiden määrään. Siis hirviporukoiden anomat pyyntiluvat ovat avainasemassa. Näin ei mielestäni saa olla.
Ammatti raivoojalle!
Ei mielestni ole ollenkaan hyvä asia se, että hirvien annetaan tehdä metsätaimikoissa tuhojaan sen vuoksi, koska metsät kasvavat enemmän kuin mitä teollisuus ja muu käyttö tarvitsee.Nimittäin metsänomistusoloista ym. syistä johtuen on jatkuvasti lähes kolmasosa metsistämme normaalin talouskäytön olkopuolella. Siksi taimikoissa ei tarvita ihmisten metsästystoiminnallaan aiheuttamia metsänhoitokustannuksia lisääviä hirvivahinkoja.
Metsätalous (biotalous) kärsii hirvituhoista, kuten mtk:n Mikko Tiirola asian ilmaisi. Nytkin osa raakapuusta tuodaan ulkomailta.
Mielestäni muuten ihan hyvä juttu, mutta tavallinen kadun tallaaja ei ehkä lue koko juttua, koska ”biotalous” terminä voi johtaa harhaan tai ei kiinnosta. Ehkä monelle tulee ensimmäisenä mieleen biojäte, jota tuotetaan talousjätteen lajittelun yhteydessä. Ehkä koko termi on keksitty hämäämään suurta yleisäö, että hirvipolitiikkaa voidaan tehdä rauhassa ilman muiden siihen sekaantumista.
Kuinkahan moni kansalaisista ymmärtää, että biotalous-termin alle on ko. strategiassa ympätty mm. maatalous, metsätalous, metsästys, kalastus sekä näiden tuottamat palvelut. Minulle alkuun tuli lähinnä mieleen ensimmäisenä energiapuu ja siitä valmistettu polttohake. Liian tiheä hirvikanta, eli yli 10 000 hirven talvikanta, vähentää juuri energiapuun tuotoksia muun ohella, eli ne kärsivät hirvituhoista liikaa, kuten Mikko Tiiriola Maaseudun tulevaisuudessa kirjoittaa.
Eiköhän olisi viisainta palata käyttämään entisiä termejä biotalouden sijaan, että mahdollisimman moni ymmärtäisi, mistä asiasta kolloinkin keskustellaan. Mielestäni esim. Valtioneuvoston metsästrategia 2050 on luovutettu Eduskunnalle, mutta ehkä vain harva kansanedustaja ymmärtää, miten laajaksi tuo ohjelma on suhmuroitu. Tämä sisältää myös biotalouden.
Ehkä koko ohjelma perustuu väärälle pohjalle. Ohjelma olettaa, että perinteinen puunjalostus ei juuri kasva. Myös suuren osan metsänomistajista kuvitellaan omistavan metsää muiden arvojen vuoksi kuin puuntuotanto. Nämä molemmat voivat osoittautua vääriksi.
