Käyttäjän mehänpoika kirjoittamat vastaukset
-
Siis metsästyslakia tulee tältä osalta muuttaa. Muutettavaa on muutakin, joten kaikki tulee tehdä samalla kertaa ja pikaisesti. Pyyntiluvista vapaa metsästys, ja myös turhien rajoitteiden esim. naaraiden osalta on syytä purkaa.
Kiihkohirvestäjien on syytä jättää peloittelu metsästäjien vähenemisellä esim. maaseudun autioitumisen vuoksi.
Iron man:
””Mites on mehänpoika, oliko vietnamin sota hirvien syytä?””– Tuohon ei pysty vastaamaan! Kuitenkin hyvin moni lähinnä talouteen vaikuttava kielteinen asia on ainakin osittain liian tiheänä pidetyn hirvikannan, eli hirvikannan paisuttajien, syytä. Tällaisten vaikuttavuusasioiden tutkimuksiin ei kuitenkaan ole myönnetty rahoitusta.
Suomen osalta valtiontalouden kestävyysvaje lienee suurelta osin kymmenien vuosien aikana syntyneen hirvipolitiikan tulosta. Perustuotannon kannattavuuden heikentyminen muuhun tuloon verrattuna, nimenomaan hirvilaidunnuksen vuoksi, varmasti vaikuttaa. Tästä taas johtuu hyvin paljon muita ongelmia.
Metsien melko nopea kuusettuminen Etelä-Suomessa vähentää metsien monimuotoisuutta. Siinäkin hirvipolitiikan tekijät ovat syyllisiä.
Metsuri motokuski:
””Minusta maaseudun autioitumisen syyt löytyvät metsänhoidon / hakkuiden koneitumisesta sekä työpaikkojen vähyydestä.””– Työpaikkoja ovat koneistumisen ohella olleet vähentämässä hirvien syönnökset peltotilkuilla sekä metsätaimikoissa.
Metsissä on hirvistä aiheutunut lisätyötä ja huonon metsän alkuja. Näistä on aiheutunut lisäkustannuksia, mikä on pienentänyt nettotulosta. Tästä verottaja otti osansa ja lopulla olisi pitänyt tulla toimeen.
Maaseudun autioitumista on siis ollut lisäämässä osaltaan pyyntilupiin sidottu hirvien metsästys eli harjoitettu hirvipolitiikka. Päävastuun kantaa maa- ja metsätalousministeriö ja siellä toimiva kalastus- ja metsästysosasto. Loppujen lopuksi itsekkäiden ihmisten typerät päätökset ovat kaiken järjettömyyden takana.
Puun takaa:
””Ei kukaan sen takin maalta lähtenyt ettei saanut ampua hirviä vapaasti, kun niitä ei edes silloin ammuttavaksi asti ollut.””– Ihmeellinen on ”Puun takaa”:n ajatuksen juoksu maaseudun autioitumiseen liittyvistä asioista. Maaseutuhan autioitui sen vuoksi, kun sieltä saaduilla tuloilla ei asukas tai perhe enää tullut toimeen.
Esimerkiksi Kaakkois-Itä-Suomen hirvikantaa kasvateltiin ylisuureksi juuri niihin aikoihin, kun maaseutu maatalouden ja metsätalouden hirvivahinkojen vaikutuksesta alkoi tyhjetä. Pienet erilliset peltotilkut tai taimikot harvaan asutulla maaseuidulla jäivät armotta hirvien ruuaksi.
Alkuaan maaseudun autioitumisen otti esille ”suorittava porras” sivulla 10 viestissä 4:
””Hirvi hyötyy maaseudun autioitumisesta, eikä sille valitettavasti voi enää mitään.””– Ihmeellinen on myös ”suorittavan portaan” ajatuksen juoksu ja vielä siitä kirjoittelu jatkuviin hirvituhoihin tympääntyneille metsänomistajille. Yhteistoiminnan ajatusta hänen kirjoituksistaan ei edes parhaalla tahdollakaan pysty löytämään.
A. Jalkanen:
””Hoidettujen taimikoiden hirvituhottomuus voi olla osittain näköharha:””– Hyvä ja puolueeton vastaus! Lisäsi hyvin perusteltu!
Sitävastoin suorittavan portaan selitykset pysyvät hyvin puolueellisina:
””Se ei ole näköharha , jos taimikko on hoidettu ajoissa . Vähänkin niskan päälle ehtinyt lehtipuusto aiheuttaa männyntaimien mehevöitymisen . Hirville on siis tarjolla kahta herkkua samalla kuviolla.””– Voi jossain tapauksessa vähän olla vaikutustakin. Kustannuksia kuitenkin tulee ainakin yhden hoitokerran hinnan verran. Ilman liikoja hirviä selviäisi yleensä varhaishoidolla ja myöhemmin tehtävällä perkaus-harvennuksella. Lisäksi jatkuva perkuu voi olla turhaa, sillä vahingot voisivat siirtyä vain tilanrajan toiselle puolelle työkyvyttömän mummon taimikkoon.
Kertaan vielä: tutkimuksin on selvitetty, että männyntaimikon pitäminen vesakosta vapaana vähentää vain SEN taimikon hirvivahinkoja. Sitävastoin hirvivahinkojen kokonaismääriin männyntaimikoissa sillä ei ole merkitystä. Jostain hirvien talvella on ravintonsa saatava.
Maaseudun autioitumiseen on hyvä lääke: pyyntiluvista vapaa hirvieläinten metsästys. Vuosittan jo ennakkoon myönnetyt pyyntiluvat aiheuttivat tiheät hirvikannat ja ovat osasyy maaseudun autioitumiseen.
Tuo dosentti Veli Pohjosen uutinen hirven ”tärkeydestä” oli ilmeisesti hirtehishuumoria. Sitä voi päätellä uutisen lauseesta: ”Meillä hirvi syö myös yksityismetsiä”. Kun näin on, ei hirven tärkeydestä pitäisi enää edes mainita.
Meillä Suomessa valtiontalous on mennyt nopeaa vauhtia huonoon kuntoon. Vaaditaan normien ja säätelyn purkamista. Onko hirvi valtiovallan erikoissuojeluksessa, kun sen kohdalla säätelyn purkamiseen ei näytetä vielä kajottavan?
VTV:n hirvitarkastus 100/2005 kertoo hirvistä koituvan yhteiskuntataloudellisesti kustannuksia vuosittain 135-175 milj. euroa. Mitkähän ovat tämän kuluerän kerrannaismenetykset?
Tätä menoerää ei Eduskunnassa edes käsitelty tarkastuskertomuksen esittelyn jälkeen. Mikähän silloin vaivasi kansanedustajia? Luultiinkohan, että kyllä Suomen talous tämän huvin kestää?
Vuotuiset riistakeskuksen hirvenpyyntiluvat ovat metsänomistajien ja autoilijoiden kannalta kuin pakoitteita. Valistuneimmat metsänomistajat ovat esittäneet lisälupien myöntämistä tai jopa pyyntiluvista luopumista. Vastatoimina on tällä palstalla saatu lukea sellaistakin mahdollisuutta, että jätetään jahtikausi väliin ja pannaan aseet naftaliiniin. Osataan sitä Suomessakin ajatella pakoitteista kuten itäisen naapurivaltion päämies!
Jos hirviongelma erittäin epätasaisine hirvikantoineen hoituisi Arton tai suorittavan portaan neuvoilla olisi sen pitänyt hoitua jo yli 40 vuotta sitten. Ongelma ei ole hoitunut vaan pahentunut entisestään hirvien talviravinnon ehtyessä vuosi vuodelta metsien kuusettumisen seurauksena. Ravintoa etsiessä tulee myös enemmän hirvikolareita.
Nyt puhutaan hirvien luontaista talousalueista, joiden puitteissa hirvikantaa pyrittäisiin taas kerran saamaan riittävän tasaiseksi. Valitettavasti hirvestäjien antamat tai panttaamat havaintokortit sotkevat todellisuudessa kaikki hyvään tähtäävät pyrkimykset. Seurueiden välinen ”kateus vie kalatkin vedestä”, eli myös tyhjemmille alueille jollakin verukkeella on pakko aina saada pinta-ala-perusteisesti pyyntilupia.
Pyyntilupiin perustuva hirvestys olisikin kiireesti kuopattava ja siirryttävä varmoja tuloksia tuovaan järjestelmään eli vapaaseen hirvenmetsästykseen. Siinä on tarpeen purkaa pois kaikki turhat vahinkoa aiheuttavat rajoitteet, kuten emien metsästäminen ym.
abietes:
”Metsänomistajat liittykää hirviporukkaan!Sieltä se homma ja propagointi pitää aloittaa.”
– Nykyinen pyyntilupiin perustuva hirvenmetsästyskäytäntö on saanut jatkua metsänomistajien ja autoilijoiden vastaväitteistä huolimatta suurinpiirteen samanlaisena yli 40 vuotta. Metsästäjien toiveiden mukaisesti on alennettu maanteiden ajonopeuksia ja metsänviljelyssä käytetty jo pitkään hirville kelpaamattomia kuusentaimia.
Nyt kookkaampana näyttää kuusien tyviosan kuori kelpaavan hirven talviravinnoksi oikein hyvin. Teollisuuden käyttöpuu siinä varmasti on menetetty. Hajallaan olevia runkosyönnöksiä on vaikea arvioida, sillä vioitukset ovat yleensä vain toisella puolella runkoa.
Hirviporukkaan liittyneet metsänomistajat ovat samalla myyneet sielunsa hirvenmetsästykselle. Kun pirulle on antanut pikkusormen, se onkin vienyt yleensä koko käden. Porukkaan pitäisi saada kerrallla enemmistö uusia hirvivahinkojen merkityksen ymmärtäviä metsänomistajia. Silloin päätäkset voisivat helpommin muuttua metsänkasvatusta ajatellen myönteisimmiksi.
Hirvenmetsästyksen vapauttaminen jo etukäteen hyväksytyistä pyyntiluvista voisi saada hirvikannat lähemmäksi siedettävää tasoa.
