Käyttäjän mehänpoika kirjoittamat vastaukset
-
jees h-valta: ””Ja alustat on puhtaat, ja saha ei oo soinna niissä.””
– Tuota on vaikea uskoa jos alustoilla tarkoitetaan kasvatusmetsien alustoja. Ilmeisesti jessen metsämaapohjat ovat puolukkatyyppiä tai karumpaa kangasta. Näissä männylle uudistaminen ilman hänen hirviaitaamisiaan olisi helppoa. Lisäkasvu on kuitenkin viljavia maita vähäisempää. Hybridihaavalle tai kuuselle ne eivät sovi.
Tähän viestiketjuun kuuluva motoharvennushakkuu tarvitsisi metsän puhtaita alustoja. Sillä on ratkaiseva merkitys korjuun sujuvuudelle poistettavan puun valinnasta ja katkonnasta lähtien. Pohjan ennakkoraivaus on ensin metsänomistajan etu parempana työn jälkenä ja toiseksi korjuuyrittäjälle ja ostavalle yhtiölle.
Näistä asioista on saatu lukea erittäin hyviä vastauksia suorittavalta portaalta jo ensimmäiseltä sivulta lähtien.
Metsähallituksen pääjohtajaksi nimitetty agronomi Esa Härmälä. Toivottavasti hän vie Suomen metsäasiaa myönteisessä mielessä eteenpäin. Voi käydä myös toisin. Epäilen hänen todellisia motiivejaan pyrkiessään ko. virkaan.
Ilmeisesti hän ei ole suorittanut mitään metsäalan tutkintoa. Tosin hän oli aiemmin toiminut pitkään Mtk:n toiminnanjohtajana, mikä jonkin verran liippaa myös metsäalaa. Hän on jo ehtinyt jo moittia nykyisiä metsähallituksen suuria tuottovaatimuksia, joiden täyttämiseksi on pakko myydä nyt metsäomaisuuttakin. Munivaa kanaa ei hänen mukaan pitäisi tappaa. (oliko arvostelijana Orpo?)
Hän siirtyy tähän uuteen tehtävään työ- ja elinkeinoministeriön energiaosastolta ylijohtajan virasta, jota hän ehti hoitaa noin 4 vuotta. Hänen sormenjälkensä näkyy biotalousstategiassa ja sen mukana myös valtioneuvoston metsäpoliittinen selonteko 2050:ssa.
Näissä molemmissa on puuntuotannon turvaamisen ohella hyvin keskeisenä metsien monipuolisen käytön lisääminen ja sitä kautta metsiin perustuvan uuden liiketoiminnan kehittäminen. Ko. liiketoiminta toisi koko valtakuntaan runsaasti uusia palvelualan yrityksiä ja runsaasti uusia työpaikkoja.
Sekä strategiassa ettö selonteossa on lähdetty siitä, että metsäteollisuuden puuntarve pitkällä ajanjaksolla ei lisäänny, päinvastoin. Ehkä juuri tästä johtuen myös tulevina vuosina saamme syksyisin kärsiä runsaista hirvikärpäsparvista. Myös metsähallituksen ja puutavarayhtiöiden metsien myyntikin voi lopulta johtua pahenevan puuraaka-aineen vajaakäytön pelosta.
Jos vaikka joskus Suomi pääsisi hirvieläimistä eroon suurpetoja lisäämällä, ei se takaisi kaikista ongelmista pääsemistä. Nimittäin sieni- ja marjaretkillä voi karhu tai susi tulla entistä useammin vastaan.
Esimerkiksi suunnistuskilpailuja olisi vaikea, myös turvallisuus taaten, järjestää. Häiriköitä, vammautuneita ja haavikoita voisi olla lisäämässä luonnossa liikkujien, myös metsänhoitotöitä tekevien, turvattomuutta.
Mielestäni hirvi on kaikkein vahingollisin eläin Suomessa, ehkä koko maailmassa. Metlan laatimat hirvenmetsästyksen arvo ym. laskelmat ovat laadittu tarkoitushakuisesti pelkkiä metsästyksellisiä arvoja etsien. Esim. missään laskelmassa en ole huomannut hirvikärpäshaittojen arvottamista.
Gla: ””Siksi toivon jotain tolkkua juttuihin,””
Ajattelin provosoida palstan hirvieläinten puolustajia ilmoittamaan mielipiteitään otsikon aiheeseen. Ilmeisesti vaitiolo on otettu käyttöön tälläkin palstalle hirvien haitoista puhuttaessa.
Vaikea hirvikärpäsistä on vaieta jahdin aloituspäivänä, jos lämpimät ilmat jatkuvat ja inhottavat hirvien täikärpäset purevat niskakarvoituksessa. En usko, että uudet oranssin väriset hirvestysliivit tuovat enemmälti helpotusta hirvikärpästen hyökkäksiin.
Avaaja (Timppa):
””Tuli mieleen myös, että kannattaisiko myös ei-hirvenmetsästäjien hankkia oranssi vaatetus hirvikärpäsiä vastaan.””– Viisainta ja kaikille luonnossa liikkujille helpoin tapa hirvikärpäsongelmaan olisi hirvien hävittäminen pikaisesti sukupuuttoon. Tuleehan hirvistä suuresti myös muita ongelmia ja tappioita, kuten liikeneonnettomuuksia ja metsänhoidolle lisäkustannuksia sekä tuotannon menetyksiä kerrannaisvaikutuksineen.
Itse kallistuisin vielä tässä yli 40 vuotta jatkuneessa riesassa Korpituvan Tanelin kannalle, eli hirvet pitäisi metsästää hyvin vähiin ja pitää kanta jatkossa hyvin pienenä.
Gla:
””Tämän takia pyrittäessä parantamaan turvallisuutta, on turha pohtia sitä, onko hirvikolariin syyllinen hirvi vai autoilija.””– Vielä pitemmälle ajateltuna onkin syytä pohtia sitä, onko pyyntilupiin sidotun hirvenmetsästyksen vallitessa hirvikolariin syyllinen aina joko riistakeskus hirvikolareita ylläpitävän järjestelmän kannattajana ja pyyntilupien myöntäjänä, tai sitten metsästysseurat alimitoitetuilla pyyntiluvillaan?
Ainakin hirven tai autoilijan syyllistäminen hirvikolaritilanteessa tuntuu nykyjärjestelmän vallitessa vastuun pakoilulta. Kuka haluaa pitää tiheää hirvikantaa, kantakoon myös vastuun hivikolareista. Peräänkuulutan edelleen pyyntiluvista ja samalla vastuista vapaampaa hirvieläinten metsästystä.
suorittava porras:
””Autoilijakaan ei kaikissa tilateissa ole aivan syytön tapahtumaan . Tiedän lukuisia tapauksia , jossa hirveen on törmätty keskellä kirkasta päivää suoralla tieosuudella . Kaiken lisäksi näkyvyyttä on ollut runsaasti metsän puolellakin .”” (sivu 1, vastaus 1)– On ihmeellistä ”suorittavan portaan” ajatuksen juoksu nykyistä hirvipolitiikkaa puolustellessaan. Hirvien metsätaimikoille aiheuttamat tuhot ovat aikaisempien ketjujen vastausten mukaan lähinnä metsänomistajien itsensä aiheuttamia, koska eivät hoida taimikoitaan ajoissa vesakoista vapaiksi. Hirvikolareihinkin hän löytää syntipukiksi autoilijan itsensä, joka eivät huomaa varoa hirviä liikenteessä.
Hirvimiesten mukaan huomattava osa hirvikolareista aiheutuu liian kovasta auton nopeudesta, jopa ylinopeudesta. Hirvien liiallista määrää he eivät niinkään pidä hirvikolareiden syynä. Hirvikolaritilastot kuitenkin kertovat yksiselitteisesti, että hirvikolareiden määrä korreloi vahvasti hirvien määrän kanssa.
Koska suomalainen pelkää liikenteessä kovasti joutumistaan hirvikolariin, voitaisiin siitä päätellä, että varovaisuutta varmaan noudatetaan eikä hirvikolaria ajeta tahallaan.
Tilastojen valossa syynä sattuneisiin hirvikolareihin ovat hirvet ja niiden määrä. Hirvien määrään vaikuttaa eniten syksyn hirvenmetsästyksen rajoittaminen ennakkoon myönnetyllä pyyntiluvilla. Siksi pyyntiluvista tulisi heti luopua. Vähäisemmästä hirvien määrästä olisi hyötymässä koko talouselämä, työllisyys, metsätalous, metsien monikäyttö ym.
Metsästysturismin varaan Suomen talouden kehittäminen on harhaoppia, joka pitää heti kitkeä pois biotalousstrategiasta. Siinä uhrattaisiin puuntuotanto ja laatupuun kasvatus tulevilta sukupolvilta.
Glaa:
””Liikenneturvallisuudesta voidaan huolehtia monin eri tavoin. Ajonopeuksia voidaan alentaa, jolloin hirvikolarin riski alenee.””– Näinkin voidaan tietysti ajatella!
Hirviasioissa tahtoo kuitenkin unohtua muut hirvihaitat ja -riesat kun puhutaan hirvikolareista. Riesa metsien uudistamiselle ja hirvien mukanaan tuoma inhottava hirvikärpänen silloin tahtovat unohtua.Ajonopeuksien alentaminen ei palvele muita hirviongelmia kuin liikenteessä tapahtuvia.
