Käyttäjän mehänpoika kirjoittamat vastaukset
-
Lienee jo moneen kertaan todistettu, että hirviriesa jatkuu loputtomiin nykyisillä pyyntilupiin perustuvalla hirvikannan säätelyllä. Tarvitaan selkeä muutos metsästyskäytäntöön. On päästävä välittömästi eroon pyyntiluvista, joilla on pitkään turvattu ensisijaisesti mahdollisimman hyvä hirvisaalis vahinkojen, menetysten ja hirviturmien kustannuksella.
Vapaan hirvieläinten metsästyksen voinee toteuttaa hallinnollisella päätöksellä ensimmäisen kerran jo tänä syksymä. Ei sitä ainakaan kansan enemmistä vastusta, vaikka tietoa vahingoista olisikin pantattu.
Nykyisessä tilanteessa, kun liiallinen hirvikanta on ensin ohjannut metsien uudistamisen kuusta suosivaksi kohteessa kuin kohteessa, korostuvat korjuun ongelmat ainakin sellaisissa kuuselle istutetuissa kohteissa, joihin on kehittynyt etukasvuista lehtipuuta. Näitä kohteita on ehtinyt kehittyä paljon, ja ne näkyvät selvästi VMI:n tulosteissa, koska hieskoivuvaltaiset metsät ovat lisääntyneet. Ilmeisesti istutettu kuusentaimikko monessa hallanarassa kohteessa on osin menetetty koska pieniläpimittaista lehtipuuta ei ole juuri kukaan ajoissa korjannut..
Ainakin laatupuun kasvatus hankaloituu suorittavan ”teeseillä” korjuun kannattavuudesta. Mielestäni joukkokäsittelylaitteille on motossa selvä tilaus vielä pitkään, vaikka liian suurta hirvikantaa ylläpitävästä pyyntilupakäytännöstä välittömästi luovuttaisiinkin.
suorittava porras:
””Mihin sitä joukkokäsittelyä oikein tarvitaan , jos annetaan puun kasvaa vähän isommaksi ?””– suorittavan portaan esittämät, ja vielä laajaan henkilökohtaiseen kokemukseen perustuvat ”teesit” poistettavien puiden vähimmäiskoosta, ovat mielestäni sovittamattomasti ristiriidassa hänen pyyntilupiin perustuvan hirvenmetsästyksen aiheuttaman ja pitkään jatkuneen taimikonhoito-ongelman kanssa.
Liiallisesta hirvikannasta johtuen kullekkin kasvupaikalle ei ole voinut käyttää sellaista puulajivalintaa, että poistettavia puita olisi voinut kasvattaa hänen esittämiin mittoihin ilman, että pohjalla kehittyvä kuusentaimikko varjostuksesta liikaa kärsisi.
Eteläisen Suomen metsänistutuksen (lähinnä kuusi) alasta arviolta 1/3 on keväthallan riskin vuoksi sellaista aluetta, että kunnollista kuusimetsää ei saada syntymään ilman lehtipuusta syntyvää kuusentaimia varjostavaa verhopuustoa. Tämä taas pitäisi poistaa, ennenkuin kuusikko varjostuksesta liikaa kärsii.
Verhopuuston poistaminen taimien väliin kaataen tulisi liian kalliiksi. Joukkokäsittelylaitteella se kyllä onnistuisi, vaikka runkojen keskikoko olisikin alle suorittavan suositusten. Tietysti normaalit verhopuuston perkuut ovat hoidettu. Näissä kohteissa ei verhopuiden kasvatus ”isommaksi” tule monestikkaan kysymykseen.
Männyllä ja rauduskoivulla ei tarvittaisi verhopuustoa, mutta ne hirvi syö talvella ennemmin tai myöhemmin.
Joukkokäsittelylaitteella varustettu moto energiapuukohteella pääsee hyvään tuotokseen suorittavan portaan esittämiä rungon minimikokoa selvästi pienemmilläkin rungon keskitilavuuksilla.
Siis rungon vähimmäiskeskikoot olisi tarpeen sovitella vain ainespuukohteille, ei pelkkiin hakekohteisiin.
Samaa mieltä Antonin kanssa (Sivu 1 viesti 5). Nimeltä mainitsemattomat ”apostolit” lienevät MMM:n hirvimiesten lähettiläitä. Ko. hakkuumenetelmän vähäinenkin yleistyminen olisi vähentämässä tilastoituvia taimikoiden todellisia hirvivahinkoja (VMI), sekä myös MMM:n ”virallisina” hirvivahinkoina pitämiä yksityismetsistä joiden kuiden ilmoittelemia vahinkoja.
Näyttäisi siltä, että jatkuva kasvatus ei olisi enemmälti yleistymässä. Se vähentäisi pitemmälä tähtäimellä metsästä saatavia nettotuloja. Apostolien kunnia saa olla mielestäni ennallaan, eli mitä kukin siitä ajattelee missäkin kohteessa.
Ainakin metsästäjien kunnia on ollut kovasti vähenemässä jatkuvan kuusettumisen vuoksi. Sen estämiseen heillä olisi ollut hyvät mahdollisuudet MMM:n näkyvällä painostamisella. Pyyntiluvista on ollut kaikki kiinni, myös Suomen työpaikkojen suhteen.
Etelä-Suomen metsistä on kovasti vähenemässä hirviltä keskeinen talvinen ruoka, männynhavu. Jatkuvan kasvatuksen lisääntyminen vähentäisi hirvien talviravintoa entisestään, myös tilastoituvia hirvivahinkoja.
Onkohan Ruotsissa jo pitkään harjoitetulla hirvipolitiikalla ja nyt tällä suurella metsäpalolla suora riippuvaisuussuhde?
Metsiä on istutettu sielläkin useita vuosikymmeniä valtaosin hirvelle kelpaamattomalle kuuselle. Laajat kuusikot ovat pitkän poutakauden aikana ja tuulisen sään vallitessa vaikeita metsäpalon sammutuskohteita. Kuusikossa latvapalona etenevä tuli etenee melko nopeasti.
Ilmeisesti Ruotsissa metsäpaloa hillitsevät lehtimetsät ovat nykyisin melko vähissä, kuten kohta meilläkin.
Parhaat myyntiohjeet näyttäisivät tulevan metsänomistajien ja puunostajien välimaastosta eli korjuun suosittajilta. Motomiehen ammattitaito ja huolellisuus ovat ratkaisevia asioita metsänomistajalle mieluisan metsätilin sekä korjuujäljen suhteen.
Näihin asioihin vaikuttavat ehkä eniten motokuskin työskentelyä helpottava tehty ennakkoraivaus ja harvennushakkuukohteissa maapohjan routakerros sekä sopiva lumipeite.
Viimeksi mainituista on jouduttu lipsumaan korjuuhenkilöstön ja jatkokuljetuksen työllistämisen sekä tehtaiden jatkuvan puuntarpeen vuoksi. Ehkä vasta päätehakkuussa saadaan täysi selvyys harvennushakkuiden kesäkorjuun mukanaan tuomasta lahovikaisuudesta.
A. Jalkanen otattelee eri riistalajien PITKÄAIKAISIA kanta-arvioita. joiden mukaan vain metsäkanlinnut ja metsäjänis olisivat taantuneet. ”suorittava porras” puolestaan haluaa saada hirvet samalle taantuneiden listalle. vaikka hirvikanta on ollut liikaa vahinkoja aiheuttavan runsas koko kaato/pyyntilupien ajan, eli yli 40 vuotta.
Suorittavan motiivi lienee selvä: runsas hirvikanta pitäisi saada turvattua jatkossakin hirvenpyyntilupien turvin. Ilmeisesti hänen mielestä hirvien aiheuttamat vahingot ovat muiden kuin hirvimiesten liian vähäisten pyyntilupien anomisen syytä!? Autoilijoiden liian kova nopeus hirvivaara-merkin alueella ja männyntaimikoiden vesantorjunnan viivästyminen lienevät hirvivahinkojen syitä hänen ajatuksissaan. Vai miten suorittava perustelee tämän syksyn hirvenpyyntilupiin kaavaillut leikkaukset?
Ei yksi terveen omantunnon omaava havainnoitsija pysty sairaaseen tilanteeseen vaikuttamaan. Metsästyksen ylin johto saa kantaa vastuun monella tapaa likaisesta hirvipolitiikasta.
MMM toimii kuin pukki kaalimaan vartijana. Pitäisi ajatella yhteiskunnan ja metsänomistajan etua, mutta ajatellaan vain itselle mieluisan harrastuksen turvaamista kanssaihmisten turvallisuuden ja omaisuuden kustannuksella.
Pyyntiluvista vapaassa hirvestyksessä ei erillisiä hirvilaskentoja tarvittaisi. Tarvittaisiin vain pelkkää metsästystä, metsästystä ja vielä metsästystä. Metsästämällä ei hirvikannan perimä liikaa heikenny tai suotuisan suojelun taso vaarannu.
Petopolitiikan voi hoitaa kokonaan erillään hirvipolitiikasta. Myös petokannat voi säätää hirvenmetsästyksen ohella pyyntiluvista vapaiksi. Toimenpiteellä voi keventää metsästysorganisaatiota ja saneerata sieltä monta virkamiespaikkaa.
