Käyttäjän mehänpoika kirjoittamat vastaukset
-
Rööri roope:
””Hirvillä ei oo mitään tekemistä suomen ulkomaisen velan kanssa. On tainnu mehältä jäädä lääkitys ottamatta tai korkki on narahtanut aamutuimaan.””– Lääkitykset on kaikki otettu entiseen aikaan. Siitä ei johdu hirviongelmista kirjoittamiseni.
Mielestäni metsätaimikoiden hirvituhoilla on melko suora yhteys Suomen ulkomailta ottaman velan kanssa. Yhteys on yhtä suora kuin liian korkealla raakapuun hinnalla on metsäteollisuuden kilpailukykyyn. Hirvituhothan nostavat raakapuun tuotantokustannuksia ja heikentävät raakapuun laatua.
Minä olen jo 40 vuotta ihmetellyt miten tällaiseen hirvilaidunnukseen on Suomessa näennäisesti sopeuduttu. Vastaväitteitä on esiintynyt julkisuudessa vähänlaisesti.
Luulen kaiken johtuvan hirviorganisatioiden mafiamaisesta tiedotuspolitiikasta. Tiedotusvälineitä on ilmeisesti kantapään kautta ohjeistettu kirjoittamasta hirviasioista kielteisesti.
Jos joku lehti on esimerkiksi julkaissut kielteisen hirvikirjoituksen lehtensä palstalla, ei hirvimiehiltä ko. lehdelle ole sen jälkeen hirviuutisia herunut. Hirviuutiset kun kiinnostavat suurta yleisöä, koska niissä on niin syvä ristiriita metsästäjien ja muiden kansalaisten välillä.
Tälläkin palstalla näkee selvästi hirven olevan lähes ainoa metsällinen asia, mikä jakaa mielipiteet täysin. Joku pisteyttää esim. 5, toinen pisteyttää samasta kirjoituksesta 1:llä. Jo pelkkä nimimerkki on alkanut vaikuttaa pisteytykseen muissakin avauksissa. Tällainen ei ole kovin hyvä asia palstan toimivuuden kannalta.
MMM hirvikannan mitoituksessaan vain toteaa lyhyesti, että hirvikanta mitoitetaan niin, että hirvistä koituvat vahingot jäävät kohtuullisiksi. Hirvenmetsästys muka sopeutetaan muuhun luonnonkäyttöön.
Artolle:
Ei pelkkä hirvipolitiikka nosta Suomea nousuun. Maassamme harjoitetulla hirvipolitiikalla on varmaan saatu Suomen talous huonoon jamaan ja ulkomaan velka liian suureksi. Esko Ahon työryhmä joku vuosi sitten pohti keinoja raakapuun saannin varmistamiseksi teollisuudelle.Puuta on, mutta noin 70% metsistämme ei jostain syystä ole telollisen käytön piirissä. Osa metsänomistajista taas ei myy puitaan nykyisillä hinnoilla, jotka ovat tuotantokustannuksiin suhteutettuna melko alhaiset. Hirvien vähentäminen pienentäisi tuotantokustannuksia, ja puun tuotanto tehostuisi, josta johtuen myyntihalukkuus varmaan lisääntyisi.
Vasta kun hirvipolitiikkaan tehdään tarpeelliset muutokset, eli saadaan hirvet ja kaikki hirvistä koituvat haitat hyvin vähiin, voi parannusta taloustilanteeseemme alkaa tulla. Ei hirviä ihan kaikkia tarvitse lahdata. Ehkä pelkkä vuotuisista hirvien pyyntiluvista luopuminen voisi riittää.
Noin 40 vuotta ovat hirvet olleet lisäämässä metsänhoidon kustannuksia. Ei ihme, että velka on lisääntynyt kaikkialla, valtiolla, kunnilla, yksityisillä ym. Kalevi Sorsan hallitus aloitti Suomelle ulkomaisen velan ottamisen. Hänen hallitus oli siunaamassa samalla hirvikantojen lisäämisen, joka oli aloitettu ilman valtiovallan lupia jo joku vuosikymmen aikaisemmin.
Aika on tehnyt tehtävänsä. Ei kaikkea saa yhdessä vuosikymmenessä ennalleen, tuskin edes vuoteen 2020 mennessä.
Yle TV1 uutiset:
Antti Rinne: ”SDP tyytyväinen ohjelmaan
Ohjelmassa on Rinteen mukaan vahva panostus kasvuun ja työllisyyteen, ja lapsiperheiden asemaan saatiin helpotusta.”– Hallitusohjelmaan tuli kolminkertainen panostus elvytykseen. Silti takeita ohjelman myönteisistä vaikutuksista ei kukaan pysty antamaan.
Talouselämän lakien mukaan olisi pitänyt lähteä parantamaan yrittämisen perusedellytyksiä sekä alkutuotannon raaka-ainepohjaan vaikuttavien haittojen poistoa, kuten mm. viimeisten vuosikymmenten aikana harjoitettuun hirvipolitiikkaan vaikuttaminen olisi.
Yle TV1 uutiset klo 18 jälkeen:
Minihallitusneuvottelun tuloksia: ”Suomi uuteen nousuun kasvua ja työllisyyttä lisäämällä!” Tavoitteena on velan taittaminen. Menokehyksistä pidettiin kiinni. – Aika näyttää, onnistutaanko näissä tavoitteissa ilman hirvikannan alasajoa.Hirvenmetsästyksen vapauttaminen vuosittain haettavista pyyntiluvista ei vaatisi valtiolta suurempia panostuksia. Vain metsästyslakia pitäisi hieman muuttaa soveltuvilta osilta. Lehtitietojen mukaan ko. laki on tällä hetkellä levällään, joten perusteellisempikin remontti on nyt helpompi toteuttaa.
Valitettavasti hirvien aiheuttamista vahingoista vain maanteiden hirviturmista on saatavissa vuoden viiveellä vahinkotilastot. Kuitenkin siitäkin puuttuvat nykyisin hirvikolareista vaurioituneiden autojen korjauskustannukset, koska valtiovalta sääti ne korvattaviksi autoilijoiden omista laajennetuista liikennevakuutuksista. Jos kenellä sellaista ei ole, jää vahinko auton osalta korvaamatta. Tilastot näistä hirvien aiheuttamista kustannuksista on näin saatu piiloon.
Ilmeisesti hirvimafia on meillä levittäytynyt kaikkiin yhteiskunnallisiin ja päättäviin elimiin Eduskuntaa myöten, joten muutoksia on vaikea saada vielä näin ”helpon” taloustilanteen aikana.
Hirvivahinkojen taittuminen lisäisi pitemmällä ajalla kasvua ja työllisyyttä. Loogisesti ajatellen, ilman tieteellisen tutkimuksen tukea, se auttaisi Suomea velan taittamisessa. Tämä voisi olla minihallitusneuvottelun päätöksiä varmempi ja kestävämpi keino pyrittäessä saamaan Suomi-yritystä uuteen nousuun.
–
Jos joku on sitä mieltä, että tämä otsikko ei sovi ”Metsänhoito”-osion alle, saa vapaasti olla. Teko oli täysin harkittu ja ajankohtainen. Haittaahan liian tiheänä pidetty hirvikanta uudistettavan puulajin valintaa, ja hirvien aiheuttavat taimikkotuhot vievät motivaatiota metsien hoidolta.
Ylituotantoa metsissä pitää olla ja mahdollisimman paljon. Vain se luo paremmat mahdollisuudet puuhun perustuvien uusien tuotantolaitosten perustamiselle. Eihän raaka-ainepohjaa pysty muutamassa vuodessa kovin paljoa lisäämään. Nytkin ehkä vain 2/3 metsistämme on teollisen käytön piirissä, ja hoidot niissä ovat joten kuten hallinnassa.
Tavoitteet metsien tuoton lisäämisessä pitää olla riittävän korkealla. Ei siihen tarvita yhteiskunnan rahoitusta. Riittäisi vain että turvattaisiin nykyistä paremmat edellytykset puuntuotantoon. Tässä hirvikannan alasajo olisi avainasemassa.
Leikkimielisesti vosi esimerkiksi ideoida, että hirviporukat pitäisi pyyntiluvista vapaan hirvenmetsästyksen lisäksi motivoida metsästykseen vuokraamiensa metsien osalta hoitamaan taimikoita. Se voisi käydä vaihtelusta viikonlopun jahtipäivien jälkeen.
Metsästysmaiden vuokraamisesta säästyneet varat ja tehdyn metsänhoitotyön tulo metsästäjille voisi toimia paremmin kyläyhteisöä yhdistävänä tekijänä kuin nykyinen pyyntilupiin sidottu hirvenmetsästys peijaineen. Jatkuvat hirviturmat sekä taimikkovahingot ovat paikoin kärjistäneet metsänomistajien ja metsästäjien suhteita niin, että vuokrasopimusten uusimisten kanssa on ollut jo pitkään ongelmia.
Vahinko vain, että kaikki metlan tutkimusmetsissä tehtyjen hirvivahinkotutkimusten uutisointi on metlan toimintaa rahoittavan MMM:n näpin alla. Nykyisin vain mahdolliset hirvien myönteset vaikutukset julkaistaan.
Näin minä kuvittelen asian olevan. Tällainen toiminta on mahdollista vain Suomessa, joka tilastojen mukaan on ehkä vähiten korruptoitunut maa maailmassa.
Hyvä että edes joku järkevä puuntuotantoon vihkiytynyt henkilö tietää tällaisista kohteista ja käy itse noutamassa tutkimustiedot.
Täysin samaa mieltä MaalaisSepon kanssa! Puun kasvun lisääminen 50 % ja palkkojen suhteuttaminen ansaitsemallemme tasolle olisi varmasti pitkä tie. Siinä vielä moni puolueen puheenjohtaja ja hallitus vaihtuu, ennenkuin edes suuntaa on onnistuttu kääntämään tai nykyinen velkaantuminen saatu katkaistuksi. Kuitenkin tavoite on oltava riittävän korkealla.
Metsällä on jatkossakin suuri merkitys velkaantumisen pysähdyttämisessä ja uusien työpaikkojen luomisessa hyvin monelle talouden alalle. Kantorahatulot edustavat yritysmaailmassa pääomia, joista muuten on huutava puute.
Biotalouden mahdollisuuksien lisäämisessä pitäisi pitäisi rajata suunnitelmista varsinkin metsästysmatkailun kehittäminen hirvikantoja lisäämällä. Moni asia vaatii päinvastaista toimenpidettä mm.metsien tuoton kohottamiseksi.
