Käyttäjän mehänpoika kirjoittamat vastaukset
-
Suorittava porras ajattelee kaikessa metsällisessä toiminnossa vain omaa tienestiään, mieluista harrastustaan tai vatsansa täytettä. Ihmisten turvallisuus maanteillä tai metsänomistajien mahdollisimman vähillä kuluilla aikaansaatu hyvä metsätili on hänelle toisarvoista.
Vai mitä ajattelette hänen vaatimuksestaan energialeimikon rungon keskikoosta? Rungon pitäisi olla keskimäärin jopa 100 litraa. Eikö sellainen kohde ole kohta normaali pinotavaraleimikon paikka?
Asia sinällään on hyvä, mutta nykyisellä hirvieläinten pyyntilupapolitiikalla tulee liikaa pettymyksiä taimikoiden perustamisessa. Sellaiseen turtuneena ja voimattomana varsinkin moni ikääntyvä metsänomistaja jättää raiskatun taimikkonsa jatkohoidon ”herran huomaan”. Silloin hirviriesa on kilpistynyt myös Suorittavan portaan omaan tienestiin.
MJO:
””Lupakäytäntöä ei ole edes harkittu poistettavan. Lupakäytäntö on ja pysyy. Joten opettele elämään sen kanssa. Aamen.””– Mitkä olisivat syyt ettei lupakäytännöstä voitaisi luopua? En usko että sen poistamista ei olisi harkittu! Onko sinullakin sisäpiiritietoa kuten Suorittavalla portaalla? Eikö demokratia toimi metsästyslakia uusittaessa?
Eikö merkitse mitään edes se, että hirvien pyyntilupakäytäntö ylläpitää samassa suhteessa hirviturmia kuin talvelle hirviä jätetään? Toisinsanoen, hirviporukat jo pyyntilupia hakiessaan määräävät vuotuisten hirvikolareiden ja niissä loukkaantuneiden määrän?
Hirvikantatilastot ja hirvikolaritilastot korreloivat melko tarkkaan keskenään. Samoin syy- ja seuraussuhde lienee hirvien aiheuttamien metsätaimikkovahinkojen ja peltovahinkojen suhteen. Ukkoutuvat hirviporukatkaan eivät tarvitse metsätaimikoita tuhovia vahinkoeläimiä. Pelkät makkaratulet riittäisivät.
Vaikea kuvitella että lupakäytäntö säilyisi kun ollaan kuitenkin avaamassa metsästyslakia muutosmielessä.
Hirvenpyyntiluvista luopuminen ehkä poistaisi lähes kaikki hirvistä koituvat ongelmat teillä, metsissä ja pelloilla. Myös puheet ”hirviporukoiden ukkoutumisesta” voisi jättää omaan arvoonsa.
Kun tulevaisuudessa olisi vähemmän hirviä, ei hirvimiehiäkään kovin paljon tarvittaisi. Silloin metsästys myös hirvien osalta voisi olla todella merkittävä tulonlähde yhteiskuntataloudellisesti.
Lainaus:
””Lainauksessa esiintynyt asiavirhe /väärinkäsitys on oikaistu jo moneen kertaan eri lehdissä.””– Taitaa ”Suorittavalla portaalla” olla ”sisäpiiritietoa” kiville menossa olevasta metsästyslain uudistamisesta!
Käytännössähän tuo ”asiavirhe” oikaistunakin tarkoittaisi valmistelua siirtymiseksi pyyntiluvista vapautettuun hirvieläinten metsästykseen. Se olisi edistystä hirviturmien ja metsänhoidon kannalta katsottuna.
MOJ:lle ja muillekkin:
Tämä viestiketju käsitteli otsikon mukaisesti tutkimusta, joka oli tehty pohjois-Suomen pienriistan metsästyksestä ja kalastuksesta lupamaksujen ja muiden kulujen vaikutuksesta metsästys tai kalastusalueiden talouteen. Ilmeisesti hirvenmetsästys oli ristiriitoja aiheuttavana jätetty kokonaan tämän tutkimuksen ulkopuolelle.Kuitenkin uutisointi oli vähän sillä tyylillä laadittu, että suuri yleisö käsittäisi hirvestyksen ja karhunmetsästyksen lieveilmiöineen ja haittoineen kuuluvan samaan sarjaan sarjaan pienriistan metsästyksen ja kalastuksen laskennallisten hyötyjen kanssa.
Savon Sanomissa 5.5.2014 oli otsikko: ”Kalastuslain uudistus ei täytä asetettuja tavoitteita.” Siinä kerrotaan myös metsästyslain uudistamisesta: ”Samalla täysin kiville on menossa metsästyslaki uudistus.” Riistaneuvosto on esittänyt mm. emän ampumista vasoilta lakiin kirjattavaksi. Aika näyttää.
Suorittava porras:
””Tuohon uutiseen palatakseni…..Tilanne energialeimikoiden korjuuvaurioiden suhteen on edelleenkin melkein yhtä paha , kuin pari vuotta sitten . Puolessa kohteista löytyy huomautettavaa .””– Suorittava porras kiinnittää huomiota jo alkuaan epäonnistuneiden metsitysten jäljitä tai muuten hoitamattomiksi jääneiden nuorien metsien motolla tehtävällä energiapuuhakkuulla kunnostamisen vaikeuteen. Korjuujälki kun ei aina oleTapion ohjeiden mukainen.
Avauksessaan hän esittää mm: ””Olisikohan syytä tarkentaa metsien kasvatusohjeita siten , että ne mahdollistaisivat onnistuneen korjuutapahtuman ilman ylivoimaisia ponnisteluja .””
– Suorittavalta muuten järkeen käypää tekstiä, mutta hän ilmeisesti tarkoituksella sivuuttaa metsänomistajien ”ylivoimaiset ponnistelut” metsiensä uudistamisessa, kun liian tiheä hirvikanta jo yli 40 vuotta on haitannut kasvatettavan puulajin valintaa, männyn, koivun sekä haavan alkukehitystä. Mielestäni ei ole ollenkaan ihme, että monen metsänomistajan kiinnostus metsien uudistamiseen ja varsinkin hirvien vaurioittaman taimikon hoitoon on sammunut, jos varhaishoidon jälkeen valtaosa istutetuista taimista on jalostunut hirvenlihaksi.
Näin syntyneitä hieskoivuvaltaisia ”tiheiköitä” on varmaan nykyisin tarjolla energiapuun ostajille. Nuoreikon historiasta ei monesti tiedetä varmaa, ainakin jos tila on vaihtanut omistajaa. Valtakunnan metsien inventoinnit (VMI) antavat tietoa hirvien vaurioittamien taimikoiden määristä. Niitä on enemmän kuin vuosittain taimikoita ehditään hoitaa. Nykyisin ilmeisesti ei vanhoja hirvituhoja oteta inventointiin mukaan.
Avaus, ””Jyrkkä EI tiheikkökasvatukselle””, ei oikein sovellu hirvimafian edustajalle, koska tiheiköt voivat olla suurelta osin hänen tukeman hirvipolitiikan tulosta.
Suorittavalle portaalle:
Jos asiat vaativat, voidaan lakiakin säätää uuteen uskoon. Leivättömän pöydän ääreen voitaiisiin panna esim. sellainen metsästäjä, joka ei ammu naarasta ensin, vaan ampuu ensin emältä vasan.Tällaiseen menettelyyn tuskin tarvitaan mennä, jos siirrytään kiltisti oikeudellisesti kestävään hirvieläinten pyyntiluvista vapaaseen metsästykseen. Tällaista menettelyä en ole kuullut metsästäjien milloinkaan esittäneen ylöspäin.
Nyt kun hirvimiehet ovat vähenemässä, olisi jo korkea aika pohtia myös metsästäjien piirissä tällaisia asioita, ettei hirvikanta ainakaan metsästäjistä riippuvista syistä aiheuta metsävahinkoja tai hirvikolareita, kuten nykyään systemaattisesti tapahtuu.
”Suorittava porras” jatkaa peloitteluaan hirvenmetsästäjien vähenemisestä. Rivien välistä lukien hän edelleen yrittää saada ihmisiä uskomaan, että metsästäjät tekevät arvokasta työtä, vieläpä aivan ilmaiseksi, metsästäessään syksyllä hirviä. Tosiasiassa he vain korjaavat vuosittain kertynyttä tuottoa vahingoista ja turmista välittämättä.
Todellisuudessa hirvimiehiä ei tarvittaisi kovinkaan paljoa, kun metsästystä kohdistettaisiin lähinnä naaraisiin ja naarailta jääneisiin vasoihin. Pieni muutos lakeihin ja asetuksiin korjaisi nykytilanteen ukkoutuvalle ”Suorittavalle portaallekkin” mieluisaksi.
