Käyttäjän mehänpoika kirjoittamat vastaukset
-
Suorittava porras:
””Kymmenen vuoden sisällä jahtimiehet vähenevät dramaattisesti . Siinä onkin ” mehänpojalla ” miettimistä , ketä syytellä , kun hirvijahdin aikaan metsässä ei näy ketään .””– Näin voi todella olla tilanne 10 vuoden jälkeen. Siksi jo nyt pitäisi vapauttaa hirvenmetsästys pyyntiluvista, kun on vielä voimissaan olevia metsästysseuroja leikkaamaan hirvikantaa harvemmaksi.
Pienemmän hirvikannan luulisi tulevaisuudessa olevan helpompi pitää riittävän pienenä vähäiselläkin metsästäjäporukalla. Ennakointi vähentyvään metsästäjäporukkaan pyyntihaluttomuuden lisääntymiseen pitäisi aloittaa viimeistään jo tänä syksynä.
Tärkeintä olisi hirvimiesten havahtua ajattelemaan nykyisestä hirvien pyyntilupajärjestelmästä aiheutuvaa korkeaa hirvikantaa ja niistä johtuvia hirvikolareita sekä niissä loukkaantuvien suurta määrää.
Pyyntiluvista vapaasta hirvien metsästyksestä ei aiheutuisi metsästäjille ja muille organisaation jäsenille syyllisyyttä, jäipä hirvikanta vaikka kuinka tiheäksi. Tällaisen tilanteen varalle löytyisi monenlaisia keinoja, helppojakin.
Salonpoika:
””Ei se nyt ,mehänpoika, ihan noin mene. Viime vuonna anoimme 70 lupaa (11. seurueen yhteislupa), rhy puolsi 50 riistakeskus myönsi 60 lupaa.””– Jos hirvimiesten edustajista koottu rhy tai riistakeskus käyttääntyy ja on jo aiemminkin käyttäytynyt näin, olisi vahingosta pitänyt viisastua ja anoa esimerkiksi esim. yli 100 pyyntilupaa. Tällaista menettelyä ei pitäisi jättää rankaisematta.
Jos pyyntilupien kanssa menettely on ollut esittämäsi kaltaista, olisi nyt todella painavat perustelut liikenneturvallisuuden näkökohtien lisäksi ryhtyä metsästäjien toimesta vaatimaan siistymistä pyyntiluvista vapaaseen hirvieläinten metsästykseen. Siinä voisi hirvitihentymät hieman vähetä ja hirvikolaristakin tulisi todellinen vahinko. Nykyisinhän ne ovat selvästi tuottamuksellisia, jos kiihtkoilematta hirvipolitiikkaa ajattelee.
Metsuri motokuski:
””Taas kerran sorruin tähän hirvikesklusteluun, vaikka kerran lupasin että näin en enää tee. … Jokainen saa asiasta olla mitä mieltä haluaa.””– Ei asia ole alkuunkaan niin, että mielipidepalstalla saa esittää vaikka valheita nykyisenlaisen hirviharrastuksen jatkuvuuden tueksi. Hirvikirjoittelu on tarpeen ja ajankohtaista siihen asti, kunnes hirvipolitiikka saadaan oikeille raiteille. Ei harrastus saa olla ohjaamassa uudistettavan puulajin valintaa tai vaikuttaa metsänhoitohalukkuuteen.
Erikoisesti metsän tuotosta toimeentulonsa saavien on säilytettävä korkea moraali metsässä tapahtuvan itselle mieluisan hirviharrastuksen mitoittamisessa, koska se haittaa pahasti puuntuotantoa sekä maantieturvallisuutta.
Metsuri motokuskille:
Hirviporukat hirvien pyyntilupia anoessaan määräävät hirvikannan koon. Siinä syy-yhteys on yhtä läheltä haettu kuin poronkasvattajien suunnittelema vuotuinen teurasmäärä. Mitä vähemmän teurastetaan, sitä voimakkaampaa on luontoa köyhdyttävä ylilaidunnus. Erona on, että poronkasvattajat harjoittavat elinkeinoa, mutta hirviporukat harjoittavat sivullisille ja metsänomistajille tuhoja aiheuttavaa harrastusta.Metsuri motokuski:
””Mutta mikään ratkaisu se ei ole että ammutaan hirvikanta nolliin jonkun metsänhoidon perusteella.””– Hirvenmetsästys pitäisi vapauttaa vuosittain haettavista pyyntiluvista. Sillä asia hoituisi, eikä hirvikantaa sen vuoksi tarvitsisi ampua nolliin.
Hirvikannan kohtuullistamisesta hyötyisivät muutkin kuin metsänhoito:
Luettelona hyötyjä olisivat esim. hirvikolareiden vähentyminen, metsien kuusettumisen hidastuminen, josta koituisi metsien terveydelle tiettyjä hyötyjä, metsänhoidon kannattavuuden parantuminen, mikä kohentaisi kasvua ja työllisyyttä sekä hirvikärpäshaittojen vähentyminen ym.
Hirvistä metsille koituvat hirvituhot pitäisi metsälaissa rinnastaa metsän hävitykseen, koska metsää ovat hirviporukat käyttäneet niin, että taimikot tai nuoret metsät ovat osin tuhoutuneet.
Uittokuljetusten aikaan olivat vesivarastot. Nykyiset pakkasvarastot voivat tulla kalleiksi teollisuudelle. Talvisin pitäisi hakata enemmän varastoihin, jolloin kantokäsittelyn tarve vähenisi.
Viisainta olisi kesävarastona seisottaa puuta pystyssä ja sahata talvella hakattua puuta. Pyörien päällä voi pitää vain kasvukauden jälkeen syksymmällä aukoista hakattua puuta.
Puuntakaa kirjoittaa ”selvää” tekstiä.
Kuitenkin harvennushakkuita pitäisi pyrkiä rajoittamaan sulan maan aikana jo pelkkien ajovaurioiden syntymisen takia. Lumikerros ja havut ajourilla suojaisivat kuusien juuria vaikka routaa lumen alla ei olekkaan.
Näin menetellen harvennuskohteilla voitaisiin laajemmilla alueilla säästää tässäkin asiassa. Pikku kuviot avohakkuun kyljessä ovat asia erikseen. Metsänomistajien kannattaisi tarkistaa asennettaan kesän aikana tehtäviin harvennushakkuisiin.
Päätehakkuukohteitakaan ei pitäisi hakata keväällä eikä kesällä. Hakkuu vasta elokuun jälkeen mieluummin kantokäsittelyn kuin kantojen poiston ohella. Kantojen poisto vie pois ravinteita, ja osa kannoista kuitenkin jätettäisiin nostamatta.
Tuntuu olevan metsäkoneyrittäjien keksintöä kokonaan se, että lähinnä heidän vaatimuksestaan ja kustannuksillaan on annettu jo vuosikymmeniä pilata yksityisten metsänomistajienkin metsiä kesäaikaisilla harvennushakkuilla tehtävään kantokäsittelyyn vedoten. Ilkeävät ruikuttaa pätö kustannuksista, vaikka metsänomistajien pitäisi kärsivänä osapuolena valittaa mutta eivät ymmärrä.
Ihmeellistä jossittelua Ammatti Raivoojalta ruokapöydän kattamisesta hirvien syötäväksi! Metsästäjien tilastollisesti pienentelemä – mutta silti korkea – hirvikanta ja vuosittainen hirvien pyyntilupateatteri tuntuvat olevan hänelle ihmisten turvallisuutta ja toimeentuloa paljon tärkeämpiä.
Toistan vielä: Onko oikein harjoittaa liiketoimintaa (hirvenmetsästysharrastusta) ihmisten turvallisuuden ja omaisuuden kustannuksella? Toteutuvathan vuotuiset hirvikolarit samassa suhteessa talvelle jätetyn hirvien määrän kanssa, jonka hirviporukat käytännössä jo syksyn pyyntilupia anoessaan määräävät.
