Käyttäjän mehänpoika kirjoittamat vastaukset
-
Puun takaa:
””Tämä väitöstutkimus on jälleen yksi esimerkki ns. poliittisesta tilaustutkimuksesta, jolla ei juurikaan ole yhtymäkohtaa tieteen kanssa.
Tietyt piirit haluavat lopettaa Suomesta avohakkuut, ja tässä halutaan hakea asialle vain perusteita, ei mitään muuta.””– Voi olla että nimimerkki Puun takaa on oikeilla jäljillä. Jos ajatellaan, kuka hyötyisi jatkuvan kasvatuksen vakiintumisesta valtamenetelmäksi metsien käsittelyssä, tulee ensimmäiseksi mieleen MMM:n hirvipolitiikasta vastaava taho. Jatkuvan kasvatuksen menetelmällä käsiteltyjen alueiden jäljiltä kun ei hirvivahinkoilmoituksia enemmälti tule. Siksi poliittinen tilaustutkimus tulee tämän väityöstutkimuksen osalta väistämättä mieleen.
Samoihin aikoihin uutisoitu EU:n kielto metsätaimikoiden hirvivahinkojen maksamiskiellosta panee epäilemään, että väitöstutkimuskin on seurausta pyyntilupiin perustuvan hirvenmetsästyksen aiheuttamien vahinkojen synnyttämästä paineesta lupakäytännön muuttamiseksi.
Harrastelija:
””Mitä tuohon metästyksen muuttamiseen vapaaksi, niin Taneli ja Jees (vaikka ovat monessa asiassa varsin asiallisia) kirjoittelevat nyt äärettömän tietämättömyyden antamalla rintaäänellä !””– Nyt taitaa harrastelija sotkea asioita!
Ajankohtaista MMM:ssä olisi juuri tällä hetkellä tiedottaa, missä vaiheessa juuri nyt on hirvestyksen muuttaminen vapaaksi metsästykseksi. Joko ajankohta on päätetty? Entisellään se nimittäin ei voi enää pitkään jatkua.
Tämä EU:n ilmoitus hirvivahinkojen korvauskäytännön lopettamisesta on nostettu tapetille ilmeisesti vain hämäysmielessä. Tällaisissa asioissa kansalliset päätökset ovat olleet ratkaisevia.
Nyt voi MMM:llä olla tarve näyttää, että pyyntiluvista joudutaan luopumaan EU-säädöksen vuoksi. Silloin entiset päättäjät ikäänkuin pääsisivät puhtain paperein vapaiksi vastuista.
Metsälehden makasiinissa julkaistu riistakeskuksen pro-jahtipäällikkö Mikael Wikströmin kannanotto, joka kokonaisuudessaan on Jahti-lehden 1 numerossa, voi olla pelkkä asiayhteydestään repäisty lause.
Kuitenkin se kertoo jotain mm. hirvieläinten pyyntilupia myöntävän metsästäjäorganisation yläportaan ajatuksista oman harrastuksensa kehittämisessä. Mikään ei näytä riittävän. Enemmän pitäisi saada metsästettävää, vaikka kaikki tapahtuisi vahinkojen kustannuksella.
Valtaosa metsänomistajista haluaa kasvattaa hyvälaatuisia metsiä teollisuuden tarpeita varten. Sellainen metsätalous ei kovin monia kiinnosta, että männyntaimikot kehittyvät toistuvien hirvituhojen vuoksi ensin kaksijaksoisiksi ja myöhemmin kitukuusikoiksi. Palkkioksi hyväntahtoisuudesta voisi joskus saada euron hehtaarilta metsästysvuokrasta.
Pahin ristiriita syntyy kuitenkin pyyntilupien avulla pidetystä korkeasta hirvikannasta, koska se johtaa suurempaan hirvikolareiden määrän ja niissä vammautumisiin. Ne koskettavat kaikkia maanteillä liikkuvia. Rahallisesti se tuntuu laajennettujen liikennevakuutusten hinnoissa mutta myös pelkona iltahämärissä ajon aikaan.
Hirvikannan hoitosuunnitelma lienee edelleen hyväksymättä. Viisautta olisi luopua hirvien osalta kaikista pyyntiluparajoitteista, metsästysvuokrista ja samalla myös hirvivahinkojen korvausjärjestelmästä. Nämä kaikki yhdessä asettaisivat hirvikannat kaikkien kannalta oikeisiin mittasuhteisiin.
raivaussahaaja:
””Itse olen kaulannut jättöpuuhaavat aukolta ja vesominen on ollut jotenkin kurissa. Ei olisi vesonut ollenkaan, jos ennen päätehakkuuta olisin kaulannut.””Raivaussahaaja on oivaltanut haavan kaulaamisen aivan oikein. Nimittäin päätehakkuussa rikkoutuu haapojen pinnallista juuristoa aina sen verran, että jo seuraavana kesänä aukolle syntyy runsaasti juuristosyntyistä haavanvesaa. Haavanvesaa syntyy haapojen ympärille vaikka haapoja ei kaadeta.
Kun haavat yleensä jätetään jättöpuiksi pystyyn, ei niiden myöhemmin tehtävällä kaulaamisella saavuteta enää toivottua tulosta. Jos rounduppia ei käytetä, ruokkii ympärille noussut haavanvesakko yhteyttämistuotteillaan jättöpuiden juuristoja ja pystyynkuivamista ei tapahdukkaan. Jos taas kemikalioita käytetään, jää ainakin osa rikkoutuneiden haavanjuurien vuoksi syntyneistä haavanvesoista eloon.
Pitkäparta:
””Hirvilupamaksujen täytyy nykymenolla kolminkertaistua, jos kemera loppuu.””– Kemeran vähentymiseen tai loppumiseen vaikuttanee eniten valtiontalouden heikko tila. Mahdolliset tuet voivat tulevaisuudessa suuntautua aivan toisiin kohteisiin kuin mihin on totuttu. Metsien uudet liiketoiminnot, esim. metsien virkistystoiminnan kehittäminen, ovat Valtioneuvoston metsäpoliittinen selonteko 2050:n ja Kansallinen metsäohjelma 2015 mukaan jopa etusijalla.
Jos Suomen hirviasioista vastaava viranomainen (MMM) todella hyväksyy EU:n antaman kiellon hirvivahinkojen korvaamisesta metsänomistajille, merkitsee se muutosta hirvipolitiikkaan. Hirvien pyyntilupamaksut ovat jo pitkään olleet melko alhaisella tasolla, mutta suurta korotusta tuskin olisi tiedossa. Pyyntilupamaksut ovat yleensä riittäneet yksityismetsien hirvivahinkoilmoitusten katteeksi.
Jos EU:n ko. kieltoa ei haluta kunnioittaa, voinee asian hoitaa kansallisten lakien mukaisesti kuten tähänkin asti. Nykyisessä tilanteessa ehkä MMM on myöntyväinen EU:n kieltoon. Voipihan asia olla niinkin, että MMM itse on taas pyytänyt EU:lta ko. nootin. Jatkona voisi olla vaikka pyyntiluvista luopuminen hirvenmetsästyksessä, ikäänkuin EU:n pakottamana…
Mehänpoika:
””Hirvikannan säätelyssä vuotuisiin pyyntilupiin sidotusta hirvenmetsästyksestä pidetään MMM:ssä kynsin hampain kiinni, vaikka käytännössä pyyntilupien määrä vaikuttaa suoraan hirvien määrään ja sitä tietä hirviturmien määrään. Vuotuinen hirvikantatilasto ja hirvikolaritilasto sen todistavat.””– Tällaisen korrelaation hyväksymisen mahdottomuutta voi valaista seuraavalla esimerkillä:
– Jos nyky-Suomessa joku harrastajaryhmä ryhtyisi kehittelemään harrastustaan oman edun lisäämisen näkökulmasta yhteiskunnan ja EU-rahoitusen tuella siten, että toiminnasta kärsimään joutuvat eivät millään tavoin pystyisi vaikuttamaan ko. harrastuksen mitoitukseen.– Tavoitteellisesti laajennetusta harrastuksesta ja sen turvaamisesta aiheutuisi vuosittain mm. noin 5000 vaarallista onnettomuutta, jotka jäisivät vahingonkärsijän ja yhteiskunnan kustantamiksi. Näissä onnettomuuksissa loukkaantuisi vuosittain keskimäärin noin 150 henkilöä ja muutamia myös menehtyisi.
Saisikohan tällainen harrastustoiminta kehitystyölleen ja toiminnalleen yhteiskunnan siunauksen?
Hirvien pyyntilupia leikattiin syksylle 2012 muistaakseni 15%. Sillä ohjattiin vuoden 2013 hirvikolareiden ja niissä loukkaantuneiden määrä. Lisäystä hirvikolareihin vuoden 2012 tilastosta 2013 tilastoon tuli saman verran prosenttia. Tulikohan myös loukkaantuneiden määriin? Ei kukaan tahallaan aja hirvikolareita koska itsesuojeluvaisto varmaan pelaa.
Onkohan yleisen oikeustajun mukaista että myönnetyillä pyyntiluvilla tällä tavoin ohjaillaan hirvikolareiden ja niissä loukkaantuneiden määrää? Tässä mielestäni voisi olla helposti perusteltavissa oleva kansalaisaloitteen paikka.
Hirvieläinkolaritilaston 2012 mukaan hirvielänkolareita sattui 5202 joista hirvikolareita 1321. Tarvittaisiin vielä tieto varsinaisista hirvikolareiden määrästä 2013, että tiedettäisiin tarkemmin, onko hirvikannat todella kasvaneet ja minkä verran. Peurakolareiden tilastoinnissa kun oli vuoden 2012 osalta ollut jotain häikkää. joten vertailua näillä tiedoilla ehkä vaikea vielä tehdä.
Jokatapauksessa hirvieläinkolareiden määrä on järjettömän korkealla tasolla kun otetaan huomioon, että metsästysseurat pyyntilupia anoessaan ja riistakeskus myöntäessään ovat kolareiden määrän ohjanneet nykyiseksi.
JM Savolle:
Esim. Metsälehden Mikko Häyrinen kirjoittaa, että myös talvella pakkasien aikaan voi pystykarsia koivikoita. Hänen mielestä vain mahlan juoksun aikaan ei pidä karsia.Itse en karsisi talvella koivikoita pystykarsintana muuta kuin kuolleiden oksien osalta, jotka napsahtavat rungon vierestä poikki kun oksasahan kärkikoukulla hieman etempää rungosta nykäisee. Tähän työhön sopiva keli on keväthankiaiset, jos niitä joskus vielä tulee.
JM savo:
””Viikko sitten karsin ensiharvennettua koivikkoa, …””Koivikoiden pystykarsinta tuoreiden oksien osalta on karsinta-ajankohdan suhteen melko tarkkaa touhua. Ehkä Juhannuksen jäkeen voi aloittaa ja elokuun alkuun pitäisi jo lopettaa. Muuten voi karsinnasta tulla enemmän vahinkoa kuin hyötyä.
Talvella pystykarsitut koivut vuotavat keväällä mahlaa leikkauskohdistaan, ja lahottajasieni voi iskeytyä runkoihin.
