Käyttäjän mehänpoika kirjoittamat vastaukset
-
MJO:lle:
Olen kirjoittanut hirvihommista pelkästään oman tuntoni mukaan. Mitään ”tuubaa” en ole ajatellut. Mitä se tarkoittanee?Palautan vielä mieleesi VTV:n hirvitarkastuksessa 100/2005 olevan päätelmän: Hirvi on valtiontalouden kannalta lähinnä rasite (Jotenkin tähän tapaan). Hirvistä koituvat yhteiskuntataloudelliset kustannukset ovat hirvikannan koosta riippuen 130 – 175 miljoonaa euroa. Tästä en lähtisi miinustamaan hirvenlihan ja hirvestyksen laskennallisia virkistysarvoja, koska niille en löydä perusteita.
Kuulin eilen uutisen pelastushelikoptereista, joiden kuluihin valtiolta ei löydy rahoitusta. Viime vuonna niille hälytyksiä oli 15 000. Koptereita oli kuudessa paikassa. Kustannukset olivat 27 miljoonaa euroa. Nyt kustannuksia tarjotaan kuntien maksettavaksi. Ehkä lisäksi oli käytössä lahjoitusrahaa!?
Hirvestyssafarit ulkomaisten metsästäjien voimin ovat teoriassa oikein hyvä keino vähentää hirvikantaa. Valitettavasti se vaatisi takuusaaliit, eli hirvikannat pitäisi pitää huomattavan korkealla. Se taas lisäisi hirvikolareita ja metsiemme kuusettumista entisestään. Se taas olisi uhka metsiemme terveydelle ja myös tihentyneen hirvikannan talviravinnon riittävyydelle. Karujen maiden männyntaimikot olisivat entistä kovemman hirvikulutuksen kohteena.
Timppa:
””Kauhistuttaisi tuiollainen vapaa metsästys esimerkiksi meidän hyvillä hirvialueilla. Sinne varmasti ryntäisi porukkaa laajemmalti. Kuka uskaltaisi siellä enää tehdä metsätöitä. Todella hassunkurisia joidenkin utopiat.””– Timpan hirvestysporukan ”hyvät hirvialueet” taitavat olla hirvitiheydeltään niitä 7 hirveä tuhannella hehtaarilla, joissa ei nykyinen pyyntilupiin perustuva hirvenmetsästys ole saanut hirvikantaa edes valtakunnallisen hirvitiheyssuosituksen mukaisen haarukan ylärajalle. Vastaavia alueita jää runsaasti nykyisten hirvijahtien jälkeen, joten vain pyyntiluvista luopuminen jo ehkä muutamassa vuodessa normalisoisi tilanteen.
Ehkä näin vähentyisi pelkäämäsi porukoiden ryntäily tulevaisuudessa, ja metsätyöt voisi tehdä aivan rauhassa.
Hirvenmetsästyksen vapauttaminen pyyntiluvista ei ole minun keksimää. Valtiontalouden tarkastusvirasto jo 8 vuotta sitten tekemässään hirvitarkastuksessa kehoitti yhtenä vaihtoehtona tätä harkitsemaan, koska nykyinen hirvenmetsästyksen pyyntilupiin perustuva hirvikannan säätely ei ko. viraston mielestä toimi riittävän hyvin.
Timpalle!
Sinähän kertoilit joukon hirvenmetsästyksen toteuttamisen ongelmista, jotka johtuvat hirvenmetsästyksen pyyntilupajärjestelmästä.
– hirvihavainnot vähenevät, kun hirvet siirtyvät talvilaidunalueille.
– hankalat säännöt estävät kaikkien kaatolupien käyttämistä.
– seuran alueelle tulleet muuttohirvet estävät koiran opettamista vasojen ajamiseen.Näitäkään ongelmia ei olisi pyyntiluvista vapaassa hirvien metsästyksessä. Minkähän takia hirvenmetsästäjät ovat taketrtuneet noihin tarpeettomiin pyyntilupiin? Onkohan syynä herran pelko, eli riistäpäällikön vakuuttelut nykyisestä ”hyvästä hirvipolitiikasta”?
Metsuri motokuskille!
Jostain syystä en enää löytänyt sinulle lähettämääni vastausta. Kirro, mistä ketjusta oli kyse?Vai on hirvestäjien ukkoutumisen syitä tutkittu jo pitkään. Lienee sinun oma luulo.
Ilman tutkimustakin voi sanoa, että ajan kuluessa myös hirvestäjät vanhenee. Hirviporukoihin joko ei ole ollut halukkuutta nuorempien metsästäjien osalta, tai heitä ei ole sinne haluttu. Ehkä molemmat vaihtoehdot ovat toteutuneet. Enemmän olen kuullut valitteluja hirviporukoihin pääsyn vaikeuksista. Piti omistaa metsämaata ja lisäksi maksaa melko korkea liittymismaksu. Nämä ehdot karsivat monet nuoret halukkaat hirvimetsältä. Ehkä myöhemmin jo harmaatukkaiset tai kaljuuntuneet vanhukset alkoivat karkoittaa pelkällä olemuksellaan.
Korkea hirvikanta antoi hirviporukoille tuhdin lihapotin ja myytäväksi asti. Hankittiin metsästysmaja veden äärellä sekä hyvin varusteltu nylkykatos. Ne lisäsivät omaisuutta. Tuli liittymismaksut metsänomistusvaatimuksen lisäksi.
Jos Metsuri motokuskilla on kokemusta yhden hirviporukan osalta, että esim. ukkoutumista ei olisi tapahtunut ollenkaan, mitähän varten hirvimiehet siitä sitten niin kovasti valittelevat?
MJO:
””Ei metsästäjät päätä kaatoluvista. Jos ampuu ilman lupaa olet rikollinen. Eikä Suomessa hirveä vähennä kuin metsästäjät (lukuunottamatta poliisi muutaman vammautuneen).””– Eivät metsästäjät suoranaisesti päätä kaatoluvista. Kuitenkin he vuodesta toiseen alistuvat anomaan pyyntilupia valmiiksi riistapiireille päätetystä potista. Kun omat pyyntiluvat on käytetty, jätetään oma metsästysalue vapaaksi naapuriseurueiden alueelta siirtyville hirville. Naapuriseurue taas jättää jahdion kesken hirvien puutteeseen vedoten. Ei sillä tavalla hirvikanta pienene. Päinvastoin!
Nuoria jäseniä tulisi mukaan metsästysseuratoimintaan, jos vanhimmat antaisivat tilaa. Pyyntilupateatteri joutaisi kuitenkin kuopata hirvenmesästyksen tulevaisuuden turvaamiseksi.
Metsänhoitoa tulisi voida suorittaa taimikonhoidon tarpeista riippuen. Hirvenlihantuotantoa ajatellen metsänhoidolle tulee liikaa kustannuksia, ja lopputulos jää hirventorjuntahoitotyönkin jälkeen epävarmaksi.
Ajatelkaahan tilannetta suomen metsissä, jos kaikki metsänomistajat perkaisivat männyntaimikkonsa hirville epämieluisaksi, ja vielä käyttäisivät hirvikarkoitteita keskimäärin 15 kertaa taimikon alkukehityksen aikana, sekä ripustaisivat hajusaippuaa sukkahousun lahkeisiin, ja vielä aitaisivat männyntaimikkonsa 15 vuoden ajaksi ja niistä huolehtien.
Jäisivätköhän sen jälkeen hirvivahingot nykyistä vähäisemmiksi, kun syötävää ei olisi normaalia määrää? Joku tässä nyt ajaa metsänomistajan persauksilla!
n-merkki:
””Sinä mehänpoju voisit jo lopettaa huutamisen tästä hirviasiasta. Kaikki palstalaiset tietävät jo melipiteesi ja kun sinä olet vain yksi kirjoittaja ja mielipide niin nyt jo riittää.””– Kiitos palautteestasi! Minun tarkoitukseni on juuri antamasi palautteen kaltaisten mielipiteiden saaminen palstalle. Tietysti parempi olisi, jos edes yrittäisit perustella kantaasi muutenkin kuin minun mielipiteiden tietämisellä.
Minusta olisi metsäasioiden kannalta hyvin tärkeää, että hirviongelma olisi jatkuvasti tämän Metsälehden keskustelupalstan ykkösaiheena, kunnes se joskus poistuu asioiden korjaannuttua. Esimerkiksi monikaan kansanedustaja ei ole vielä käynyt näillä sivuilla, koska minkäänlaisia Eduskuntakyselyitä ei ole ollut moneen vuoteen hirviasioista. Ehkä 10 vuotta sitten joku edustaja kyseli, miksi hirviporukoihin on niin vaikea halukkaiden päästä
