Käyttäjän mehänpoika kirjoittamat vastaukset
-
Mielestäni nykyinen pyyntilupiin perustuva hirvien metsästys on johtanut metsästysseurojen ”ukkoutumisen”. Keski-ikä alkaa olla seuran jäsenillä yli 60 vuotta.
Seuroilla on lihatulvan tuloksena kertynyt omaisuutta. Sen vuoksi seuroihin pääsy on joskus ollut vaikeaa. Pitää olla omaa metsää vuokrattavaksi metsästysseuralle. Liittymismaksut ovat laskennallisesti kivunneet kohtuuttoman korkeiksi.
Ehkäpä vanhat jäärät joskus lopettaessaan myyvät omaisuutensa ja jakavat rahat pienen ryhmän kesken?
Edut:
– Hirvivahingot pelloilla, puutarhoissa, metsätaimikoissa sekä liikenteessä vähenisivät hirvikannan pienenemisen johdosta.
– Maatalouden kannattavuus parantuisi ”salaisen sadonkorjaajan” aiheuttamien tuotostappioiden pienennyttyä. Se parantaisi työllisyyttä ja lisäisi valtion verotuloja.
– Puuntuottamisen nettotulos paranisi laadukkaamman raakapuun kasvatuksen parantumisen johdosta sekä tuotantokustannusten pienentyessä. Se parantaisi teollisuuden kilpailukykyä, lisäisi työpaikkoja sekä valtion verotuloja.
– Metsien monimuotoisuus kohenisi, kun kasvupaikalle sopivinta puulajia voitaisiin paremmin käyttää metsien uudistamisessa. Metsien kuusettuminen vähenisi, kun myös rauduskoivua, haapaa ja mäntyä voitaisiin entistä enemmän viljellä ilman hirvituhouhkaa. Metsien maisema-arvot, virkistysarvot ja maapohjan viljavuus parantuisivat.
– Kuusenjuurikäävän saastuttamia kohteita voisi turvallisemmin uudistaa ko. sienitautia paremmin kestäviksi rauduskoivikoiksi ja männiköiksi. Metsien tuotostappiot vähentyisivät mikä lisäisi valtion verotuloja tulevaisuudessa.
– Laaja-alaisten kuusikoiden muodostuminen estyisi, jolloin metsien luonnontuhokestävyys kohenisi tulevaisuudessa. Säästöä syntyisi sekä yksityistalouteen että valtiontalouteen.
– Hirvivahinkojen korvauskäytännöstä voisi tulevaisuudessa ilmeisesti luopua kokonaan, sillä hirvituho olisi sitten todellinen luonnon aiheuttama tuho. Säästöä syntyisi valtiontalouteen.
– Maantieliikenne hyötyisi laskennallisesta kaikkein eniten hirvien vähenemisestä. Menehtymiset, vammautumiset sekä autojen romut vähenisivät, samoinkuin vakuutusyhtiöiden niistä maksamat korvaukset. Myös vakuutusmaksut pienentyisivät. Poliisimiehet joutaisivat paremmin heille kuuluviin tärkeämpiin tehtäviin.
– MMM:n virkamiesten sekä metsäkeskusten, Metlan ja RKTL:n henkilökuntaa voitaisiin supistaa. Säästöä syntyisi valtiolle välittömästi.
– Hirvikärpäshaitat vähenisivät hirvikantojen pienentyessä.MJO:
””Mehänpoika jaksaa marista samasta asiasta jokaisessa keskustelussa.””– MJO:lle esittäisin, että et lukisi nimimerkki Mehänpojan keskusteluja, sillä ne edustavat erilaista näkemystä ongelmista, jotka pitäisi saada ratkaisuun yhteiskunnan edun mukaisesti.
Vain oikea ja perusteltu tieto hirviasioista lisää tarpeeksi paineita metsästyksen ylimmälle johdolle. Heidän ajamansa tiheiden hirvikantojen hirvipolitiikka on helppo todistaa virheelliseksi niin maantieliikenteen kuin puuntuotannonkin osalta. Ongelmana on ollut yksinomaan oikean ja perustellun tiedon saamisessa julkisuuteen niin lehdistössä kuin muissakin tiedotusvälineissä. Siinä joutuu nykyisin tekemään tyhjää työtä, sillä tiedotusvälineet ovat tottuneet saamaan luulemansa ”oikean tiedon metsästysasioista” metsästäjiltä. Siksi hyvin moni virheellisesti tiedotettu metsästysasia on jäänyt joukkoviestimissä oikaisematta.
Tämän viestiketjun aihe oli sinänsä hyvin uutisoitu, mutta ”kukapa sen kissanhännän nostaa jos ei kissa itse”. Liian yksipuoliseksi selittelyksi nämä hirviasiat nykyisin menisivät, jos tällaiset keskustelupalstatkin olisivat hirveä koskevissa asioissa vain hirvimiehiä varten. Hirvimiesten vilpillinen kirjoittelu ”hyvästä harrastuksesta” on pannut minutkin ajattelemaan kirjoitusten katalia tarkoitusperiä. Hirvimiehet metsästäessään hirviä muka pitäisivät hirvikantaa kurissa, jolloin vahingot teillä ja metsässä eivät muodostu kohtuuttomiksi!?
Näyttää siltä, että maattomat hirvestäjät pitävät pilkkanaan heille jahtimaita ilmaiseksi ”toistaiseksi” vuokranneita metsänomistajia. He ovat alkaneet käyttäytyä vuokraamillaan mailla kuin isännät ikään. ”Nämä ovat meidän seuran maita”, on tuttu repliikki hirvestäjältä satunnaiselle metsässä kulkijalle, marjastajalle tai sienestäjälle.
Nykyisin on vielä ryhdytty varmistamaan oman seuran alueelle seuraavan vuoden metsästystä ajatellen riittävä hirvikanta, ja keskeytetään jahti kesken metsästyskauden, vaikka pyyntilupia olisi vielä käytettävissä. Hirvet kun pyrkivät pakenemaan jahtinsa aikaisemmin lopettaneen seuran maille, eli puutetta hirvistä ei yleensä ole ollut.
Tämä menettely ei liene metsästäjien omaa keksintöä. Nykyiset säädökset antavat siihen mahdollisuudet. Pyyntiluvat eivät tässäkään tapauksessa toimi. Lupiin tarvittaisiin sitovuutta. Ensin lupien hinnat ylemmäksi ja sitten niiden maksut etukäteen sitovina, eli sama käytäntö voimaan kuin oli alkuaan.
Uuden hirvestystä harrastavan sukupolven pitäisi oman etunsa nimissä ottaa komento hirvipolitiikan muuttamiseksi kansalaisten turvallisuuteen ja puuntuotantoon tähtääväksi. Metsästää pitää enemmän ja enemmän.
Pyyntiluvista vapautuminen poistaisi varmuudella ongelmat. Työttömillekin olisi silloin mahdollisuus verovapaaseen särpimen hankintaan.
abietis:
””Nuorna vitsa väännettävä.
Nuorena se sytytetään tai sammutetaan kiinnostus asiaan kuin asiaan. Kalastukseen, metsästykseen, metsän hoitoon työhön ja yrittämiseen.””– Aivan oikein! Ei Tiian harrastuksessa ole sanan sijaa, mutta hirvenkaadon uutisointi arveluttaa. Oliko sittenkään uutisoijilla puhtaat jauhot pussissa? Jääkö ko. metsästysseuran alueelle talvelle hirviä esim. yli 7 hirveä/1000 hehtaarille? Sitä ei uutinen kertonut.
Kun nuori nainen on onnistunut kaatamaan hirven, lisää tapahtuma uutisoituna hirvenmetsästyksen myönteistä julkisuutta. Siinäkään ei olisi mitään, kun ensin hirvieläinten metsästys olisi järjestetty niin, että hirvikanta tulisi mitoitetuksi vahinkonäkökohdat huomioiden riittävän pieneksi. Pelkästään tästä hirvikirjoittelussa on kysymys.
Jees H-valta:
””Jos jotain eläinmaailmassa tapahtuu löytyy aina aulis tiedonantaja metsästysorganisaatiosta.””– Ilmeisesti tämä on Suomen hirvimafian vakiintunutta toimintaa, jonka avulla aina sopivasti ja tarpeen mukaan pöngitetään hirvipolitiikan oikeutusta. Viimeksi muistelen nähneeni jotain uutisointia huomiotaherättävistä keltaisista metsästäjien virittämistä tienvarsinauhoista, joiden avulla pyritään vähentämään hirvikolareita. Todellinen uutisoinnin tarkoitus on kuitenkin hyvin itsekeskeinen. Metsästäjät ikäänkuin toimisivat hirvikolareiden ennaltaehkäisijöinä ja toimisivat siten turvallisuuden lisäämiseksi teillä.
Tämä tavoite on aivan oikea, mutta sen toteutuminen tulisi ensisijaisesti hoitaa metsästysseuroissa anomalla.hirvien pyyntilupia reilusti aikaisempaa enemmän, eli liikenneturvallisuutta ajatellen riittävästi. Jos pyyntilupia ei myönnetä riittävästi, tulisi ilmoittaa jätettäväksi vastuut mahdollisista vahingoista Suomen riistakeskukselle. Myös kirjallinen esitys siirtymisestä pyyntiluvista vapaaseen metsästykseen hirvien osalta voisi vapauttaa metsästysseuran vastuusta.
Hirvenkaatouutisoinnissa sukupuoli (nainen) ja nuori ikä (13) johtivat uutiskynnyksen ylittymisessä laatuaan perin miehisessä harrastuksessa. Jos esimerkiksi hirvenkaato olisi sattunut 13 vuotiaan pojan kohdalle, ei asialla olisi ollut niin suurta uutisarvoa.
Tämän varmasti tiesivät uutisoijatkin, ja siksi sitä pyritään käyttämään hyväksi harrastuksen hyväksyttävyyden lisäämiseksi. Mielipidemittauksiahan tehdään aina määräajoin, joilla pyritään perustelemaan harrastuksen yhteiskunnallista oikeutusta.
Toivottavasti Tiia ymmärtää uutisoinnin todellisen tarkoituksen ja jatkaa hyvää harrastustaan isänsä rinnalla. Tällaisissa uutisoinneissa on kuitenkin vaara tulla ikäänkuin hyväksikäytetyksi. Ehkä kyseisen uutisoinnin todelliset tarkoitusperät jäivät etukäteen Tiialle kertomatta.
On huomattu, että varsinkin hirvestäjien uutisointeihin olisi viisasta suhtautua kriittisesti. Ehkä oma lehmä oli nytkin ojassa.
Onkohan metsätuhojen kirjaamisen ohjeita muutettu? Olen luullut, että kaikki nähtävissä olevat metsätuhot kirjataan.
Jos Antonin kertoman mukainen käytäntö on ollut jatkuvasti käytössä, on metlan tiedottamisessa paljonkin toivomisen varaa. Jospa rahoittaja haluaa, että inventoinnin todellisia perusteita ei kerrota.
VMI on lyhennys metlan eräästä tehtävästä, valtakunnan metsien inventoinnista. Ennen se tehtiin noin 10 vuoden välein, mutta nykyisin taidetaan ATK:ta apuna käyttäen saada ajantasatieto jopa vuosittain.
Taitaa olla VMI9 tai VMI10 viimeisin loppuun suoritettu inventointi. Samassa yhteydessä havannoidaan hirvituhot tuhoasteittain. Yhteenvetotietoihin tulevat mukaan kaikkien omistajaryhmien metsät toisin kuin ilmoitettujen hirvivahinkoilmoitusten perusteella yksityismetsistä ilmoitetuissa ja siten arvioiduissa vahingoissa.
