Käyttäjän mehänpoika kirjoittamat vastaukset
-
Sitten asiaan, eli hirvikannan kasvatuksen ennalta ehkäisyyn!
Gunnar II:
””Tämä nyt voimennä vähän hukkaan, kun kohteena on henkilö joka väittää Suomen talousongelmien syyksi hirvipolitiikan. Mutta yritetään kuitenkin.””– Jos kuka ei usko, esittäkää väitteeni kumoamiseksi puolueeton tutkimus! Tietämäni mukaan sellaisia ei ole, joten pidän väitettäni edelleen totena.
Hirvien haitoista on puolueellista tilastotietoa kuten hirvivahinkojen korvaamisesta yksityisille metsänomistajille. Sitävastoin hirvien näennäisistä hyödyistä on runsaammin tutkimustietoa, jotka esim. Metlan tekeminä ovat kaikki puolueellisia. Onhan tutkimusten rahoittajana ollut sama ministeriö, jossa pitää päämajaansa metsästyksen ylin johto, MMM, eli olettamani hirvimafian pesäpaikka. Hyvänä esimerkkinä Metlan MMM:n ohjauksessa tekemä ”Hirvet ja yhteiskunta-tutkimushanke”.
Hirvien haitoista on eri vastauksissa monenlaista tietoa, joita metsästäjät ovat parhaansa mukaan yrittäneet torbetoida ilman puolueetonta tutkimustietoa. On syntynyt asetelma: – haittoja on ja paljon, hyötyjä ei nähdä, – haittoja ei enemmälti, hyötyjä on runsaasti!
Tällaisen tilanteen johdosta joutuu ihmettelemään: miksi ei ole tehty puolueetonta tutkimusta nykyisen hirvipolitiikan vallitessa hirvistä koituvista hyödyistä ja haitoista? Tällainen tutkimushan olisi tarvittu jo kohta vuoden 1968 jälkeen, kun hirvi rauhoitettiin ja aloitettiin hirvikannan määrätietoinen lisääminen.
Onko tällaisiin hirvikannan suunnitelmallisiin lisäämisiin ilman hyötyjen ja haittojen selvittämistä ja vertailua kenelläkään edes oikeutta? Olisihan kysymyksessä ihmisten henki ja turvvallisuus, koska maantieliikenteen hirvikolarit kasvaisivat samassa suhteessa.
Suorittava porras:
””Päätösmahdollisuus hirvien määrästä ja metsästyksen voimakkuudesta on jo nyt lähes täysin paikallisella tasolla .””Tarinasi ei pidä paikkaansa tässä asiassa kuten ei monessa muussakaan!
Hirvikannan koon ja vuosittain metsästettävien hirvien määrän säätelevät käytännössä hallinnollisilla päätöksillä nykyisin Suomen Riistakeskus, ennen sitä MMM:n kala- ja riistaosasto.Viimeksimainittu sai pestyä kätensä vastuusta hirvikannan epäonnistuneesta säätelystä lisäämällä byrokratiaa riistapiirin ja MMM:n välille. Paikallinen taso jakelee ja sumplii lupia valmiiksi ylhäältä käsin päätetystä paketista.
Metsuri motokuski:
””Hirvillä on tyypillistä laumaantua joihinkin alueille ja siten kanta ei koskaan jakaudu tasaisesti joka paikkaan. Aivan kuten suurpedoillakin on tapana.””Ko. nimimerkki tunnustaa hirvien epätasaisen jakautumisen olemassaolon. Tuosta tunnustuksesta johtuen voisi tiedustella: miten tällaisen eläimen kanssa voi tuloksellisesti harjoittaa vuotuisilla pyyntiluvilla rajoitettua hirvenmetsästystä ilman, että siitä ei tulisi pahaa ristiriitaa naapuriseurueiden ja puuntuottajien kanssa? Onhan hirvestäjille hirvisaalis tärkeää, samoinkuin puuntuottajille hirvieläinten lihaksi hyvin usein jalostuvat puun taimet.
Hyvin vähän näyttää Metsuri motokuski tuntevan ”suurriistan” elintavoista, kun väittää suurpetoja laumaeläimiksi. Mielestäni Suomessa vain susi kuuluu laumaeläimiin. Niitäkin meillä siedetään niin vähän, että vain haukkuvat ajokoirat voivat jäädä niiden saaliiksi.
A. Jalkanen:
””Kaikki metsänomistajatkaan eivät kannata pyyntiluvista luopumista.Syyt on juuri lueteltu tuossa toisessa hirviaiheisessa ketjussa.””Jalkanen on aivan oikeassa. Kaikki metsänomistajat eivät todella kannata esitystäni. Toisin sanoin he eivät ymmärrä metsätaloutensa ja yleensä kansantalouden etua.
Tietysti parempi olisi pyyntiluvallinen metsästys, jos se saisi hirvikannan alle yhteen tuhannella hehtaarilla ja kaikkialla. Myös hirvistä tyhjät alueet olisi silloin kaikkien hyväksyttävä. Se olisi myös toivottavaa liikenneturvallisuuden ja metsien uudistamisen kannalta.
Pyyntiluvallinen hirvieläinten metsästys on jo vuosikymmeniä sitten nähty, ja huomattu mihin se johtaa. Kun millään järkisyyllä ei nykyistä hirvikannan säätelyä puolustella, on otettu avuksi ihmeelliset laskelmat hirvien hyödyistä sekä mafiamainen sanelupolitiikka metsästyksen ylimmältä johdolta. Kerrotaan vain ylhäältäpäin milloin pyyntilupia tullaan leikkaamaan tai muuten hirvikantaa kasvattamaan. Metsänomistajilta ei paremmin kysellä.
Toisessa hirviaiheisessa luetellut syyt pyyntilupien säilyttämiseksi perustuivat metsästyksen turvallisena pitämiseen ja muistaakseni eläinsuojelullisiin tarpeisiin. Samalla tavoin pyyntiluvista luopuminen parantaisi metsästyksen vähentyessä metsästysturvallisuutta ja haavikkoja tulisi vähemmän.
Pyyntiluvista vapaa hirvieläinten metsästys parantaisi myös kaikkien maanteillä liikkujien turvallisuutta ympäri vuoden yöllä ja päivällä.
Timppa:
””Jos luvista luovuttaisiin, niin esim:
1. Kyllä tuolla luonnossa liikkuminen vaarantuisi melkoisesti
2. Tietysti sitten eläinsuojelulliset tavoitteet.””Voisi olla, että ensimmäisenä jahtisyksynä, kun hirvieläimiä on hyvin runsaasti, olisi metsästysaikaan vähän enemmän vilskettä kuin nykyisin. Kun hirvikannat toimenpiteen tuloksena lähtisivät jyrkkään laskuun, vähentyisi nykyisinkin hyvin vaarallinen hirvenmetsästys. Hirvenmetsästyksen vapauttaminen pyyntiluvista tähtää nimenomaan turvallisuuden lisäämiseen. Nykyinen tilannehan vaarantaa liikenteessä kaikkien kansalaisten turvallisuutta ja ympäri vuoden ja ympäri vuorokausien. Tätä taustaa vasten ajateltuna kysymys 1. on merkityksetön yleisen turvallisuuden kannalta.
Tämä vastaus joutaa poistaa!Timppa:
””Jos luvista luovuttaisiin, niin esim:
1. Kyllä tuolla luonnossa liikkuminen vaarantuisi melkoisesti
2. Tietysti sitten eläinsuojelulliset tavoitteet.””Voisi olla, että ensimmäisenä jahtisyksynä, kun hirvieläimiä on hyvin runsaasti, olisi metsästysaikaan vähän enemmän vilskettä kuin nykyisin. Kun hirvikannat toimenpiteen tuloksena lähtisivät jyrkkään laskuun, vähentyisi nykyisinkin hyvin vaarallinen hirvenmetsästys. Hirvenmetsästyksen vapauttaminen pyyntiluvista tähtää nimenomaan turvallisuuden lisäämiseen.
Nykyinen tilannehan vaarantaa liikenteessä kaikkien kansalaisten turvallisuutta ja ympäri vuoden ja ympäri vuorokausien. Tätä taustaa vasten ajateltuna kysymys 1. on merkityksetön yleisen turvallisuuden kannalta.
(Vastaus karkasi…, joten jatkan) Eläinsuojelulliset tavoitteet paranisivat huikeasti hirvikannan pienentymisen vuoksi. Kun olisi vähemmän hirviä, tuli niitä metsästettäessä vähemmän haavikkoja. Samoin maantieliikenteessä tulisi vähemmän hirvikolareita ja niissä vammautuneita hirviä. Ihmisten turvallisuuden paraneminen myös maanteillä pitäisi olla kaikkien metsästäjien tavoitteena.
5000 hirvieläinkolaria vuodessa on selvästi liikaa. Se ja niissä luokkaantumiset aiheuttavat paljon inhimillistä kärsimystä, jota rahalla tai hirvestyksen virkistysarvolla ei voi korvata.
Suorittava porras:
””Jos havaintoja tehdään vuosi vuodelta aina vähemmän ja aikaa metsästykseen käytetään enemmän , voi tästäkin päätellä jotain hirvikannan kehityksen suunnasta . Ääritapauksissa on havaintoja tasan yhtä monta , kuin kaatoja .””– Ilmeisesti tämä on sitä paikallista hirvipolitiikkaa, jolla ilmeisesti on metsästyksen johdon siunaus. Mitäpä sitä hirvihavainnoista ilmoittelemaan. Ilmoitetaan vain kaadot. Kun keskeytetään jahti hyvissä ajoin, jää hirville sopiva rauhoitusalue lisääntymistä varten. Saadaanpahan lupia seuraavaksi syksyksi vähän enemmän.
Tällaisista mielivaltaan perustuvista havantokorteista hirvilaskennan apuna pitäisi kaikkialla päästä eroon. Eivät kaikki kuitenkaan kiinnitä niihin mitään huomiota. Vain osa palauttaa havaintokorttinsa, joten lopputulos on epätarkka.
Pyyntiluvista vapaa hirvieläinten metsästys ei tarvitsisi edes hirvikannan laskentoja. Säästöä tulisi myös kevyemmästä organisaatiosta. Siinä Tiirolalle metsänomistajien mielipide ajettavaksi.
MOJ:
””Tuo lupa- ja pyyntiaikavapaa metsästys on täyttä utopiaa!””Hirvieläinten ja karhujen osalta pyyntiaikaohjeet voisivat olla suosituksia. Ko. eläinten metsästyksen vapauttaminen pyyntiluvista on hirvi- ja karhukantojen kohtuullistamisen kannalta kaikkein tärkentä. Pyyntiajatkin voi olla ennalta määrätyt, mutta niillä ei pidä pyrkiä rajoittamaan selvien vahinkoeläinten vähentämistä.
Utopiaa tai ei!
Toimenpiteellä ei ole muita kuin myönteisiä vaikutuksia. Ko. vaikutukset on lueteltu muissa yhteyksissä moneen kertaan. Luopumisen syyt olisivat lähinnä taloudellisia. Siksi olisi metsästäjien syytä venyttää omaa tuntoaan ja kertoa syyt, miksi pyyntiluvista ei pitäisi luopua? Taloudellisia syitä tuskin löytyy.Metsuri motokuski:
””Nyt mehänpoika liioittelee hyvinvointipalvelujen suhteen. Siinä olet oikeassa että entteriä tuli vähän tökittyä.””– Kerroin viestissäni, että hirvikolarit ovat viemässä metsävahinkojen kanssa viimeisiä hyvinvointipalvelujamme.
Hirvikolarien merkitys yhteiskuntataloudellisessa kirjanpidossa on saatu vaivoin puristettua nykyiseen noin 60 miljoonaan euroon vuotta kohti nykyisen hirvikannan vallitessa. Se on jäännös kun kokonaiskustannuksista, josta on ensin vähennetty hirvijahdeissa saadun lihan laskennallinen (kyseenalainen, koska verotettavaa ei jää) arvo (noin 55 milj. €) sekä kyseenalainen hirvestyksen antama virkistysarvo (noin 40 milj.€) metsästäjille. Ehkä suurin kustannus jakaantuu autoilijoille hirviturman vakuutusmaksujen muodossa.
Kaikki tämä kustannus vuosikymmenestä toiseen suuresti vaihdellen.
Todellisten metsävahinkojen osalta hirvien aiheuttamat taimikkovahingot metla on ilmoittanut summittaisesti olevan noin 15 milj. €/vuosi. Metsäkeskuksille yksityisille metsänomistajille korvattavaksi ilmoitetut hirvivahingot ovat olleet noin 2-5 milj. €/vuosi. Muiden omistajaryhmien metsille ei hirvivahinkokorvauksia ole mahdollista edes hakea. Yksityiset taas eivät ymmärrä tai jostain syystä halua korvauksia hakea. Ehkä korvauskynnys pelottaa ja siten rajoittaa korvausten hakua.
Viimeisen VMI:n mukaan eriasteisia hirvivahinkoja oli Suomen metsissä yli miljoona hehtaaria (ehkä syntyneet noin 5 vuoden aikana). Jos keskimäärin hirvivahinko pudottaisi taimikon arvoa noin 300 euroa. olisi vuotuinen hirvivahingon arvo 60 milj. euroa. (1 000 000:5 vuotta x 300 €=60 milj. euroa joka vuosi.).
Tällaista harrastusta ei Suomi-yhteiskunta pitkään kestä.
MOJ:
””Miksi?? Metsät kasvavat enemmän kuin koskaan ennen. Jos vuosittainen kasvu on yli 100 milj. m3 ja puuta käytetään ainoastaan 60 milj. m3. Palataan asiaan kunhan puun käyttö olisi edes lähellekään kasvua. Vain hirvituhot ajavat Suomea nälänhätään, voi zsiisus mikä ääliö!””– Metsämme kasvaisivat paljonkin nykyistä enemmän ja paljon laadukkaampaa puuta, jos kaltaisesi omaan napaansa tuijottajat olisi jo aikoja sitten tuomittu tuottamuksellisesta metsien hävityksestä. Näin olisi kuulunut menetellä, jos olisi ajateltu ylisukupolvisesti ja yhteiskunnan etua ajatellen.
Nykyisin puuntuotannon kannattavuus olisi parempi, kun turhat taimikoiden hoitotyöt ja hirvien vuoksi epäonnistumiset uudistamisessa olisivat jääneet vähäisemmiksi. Kannattavampi puuraaka-aineen tuotanto lisäisi kilpailukykyä ja poikisi melko nopeasti lisää uusia jalostuslaitoksia ja työpaikkoja.
Et ole varsinaisesti puhunut mitään hirvien terveydestä kuten kumppanisi Metsuri Motokuski, mutta tunnut hyväksyvän hänen ajatuksensa hirvien terveyden ja geeniperimän parantamiseksi. Tässä asiassa olen samaa mieltä Metsuri Motokuskin kanssa. Toimenpiteet asiantilan korjaamiseksi vaan ovat toisenlaiset. Pyyntiluvista luopuminen ajaa saman asian, mutta siitä hyötyy myös kansantalous ja koko talouselämä työttömiä kansalaisia myöten.
