Käyttäjän mehtäukko kirjoittamat vastaukset
-
Jotkin yksilölliset energialaitokset käyttävä puuta ja ainakin siirtymä-ajan johonkin muutokseen. Kuitenkin energiapuumäärä on jo puolittunut.
”..Kannattaako niitä kuitupuu/risuharvennuksia sitten tehdä? Harvassa kasvattaen saa siirtää kaiken hakatun puun hyvälle päätehakkuuhinnalle ja tukkia tulee suhteessa enemmän mitä harvennellen…”
Luotan tutkittuun tietoon koekentillä. Risuharvennukset tehdään aina raivaussahalla (tai vesurilla!) Kuten prof. M Kärkkäinen vakuuttaa, kun ei ole mitään vakuutta saada niitä loppukasvatuksen laatupuita, ne on harvennuksin jalostettava riittävästä määrästä kasvupaikalle oikeista puulajeista.
Tarkemmin ajatellen yläharvennus ei yksin tee peitteisyyttä eikä jk:sta.
Puustonhan olisi kehityttävä luonnostaan niin runsaana ja laadukkaana, että vasta siitä jalostamalla muodostuu erijakoinen metsä. Tämän luomuksen olisi rullattava vuosikymmenestä toiseen ja tuottavasti….
EDIT Videolla ukkeli yläharventaa jaksollisesti tuotettua puustoista länttiä. Kiinnon puita ja muuta potaskaa jk:n ansiosta!
Taimikon laatu ja kasvupaikka määräävät, mitä kannattaa kasvattaa. Siinä ei teoriat auta.
Jaksottainen sopii kaikkiin metsälöihin, on selkeä menettely ja antaa yli 20% paremman tuloksen jk- haavekuviin. EDIT
Kuten on monessa vaiheessa palstan kahden realistin toimesta terotettu, metsänomistajan ei kannata tuudittautua minkään villityksen varalle, josta puuston kehitys tai korjuu jää pelinappulaksi. Jos energia on soveltuva, riskitön ja kannattava laji, mikäpä siinä.
Reijo Rautioko kertoi Lapissa männyn saavuttavan yhden tukin mitan 35 vuotiaana? Tottakai kylvö valiosiemenellä kannattaa.
”..on silloin kaksikymppisenä tehtävä, vaihteluväli +-3 vuotta.”. Koivulle 10v oli yksi onnenkantamoinen…
Kärkkäisen tehokas metsätalous-opus
sivu 41 ” Männyllä varhaista perkausta ei vaadi niinkään pituuskasvun heikkeneminen, vaan päärangan hentoutuminen. Lumituhot yleistyvät, ja myös hirville maistuvat lehtipuuston varjostukseen jääneet mänty-yksilöt vapautettuina kasvatettuja paremmin..”
Suosittelen opusta kaikille.
Mutta. On myös tilitoimisto-yrittäjiä olemassa, jotka itse osallistuvat toimintaansa. Näiltä saa suoraa tietoa asioista. Tuet ovat verollisia, eli jos ne vaan tärväytyy, eikä itse toiminta kannatakaan, rahat loppuvat heti. Kunnissa on usein yrityspalvelukeskus, josta saa ilmaista puolueetonta tietoa.