Käyttäjän mehtäukko kirjoittamat vastaukset
-
Edellinen ”vihjaus” on itsestään selvää pointti päätökselle, millaista leimikkoa ylipäätään tarjoaa kaupan. Ja tästähän jo mainitsin, kuinka jk:ssa tämä menee päin prinkkalaa…
”…motolistan tutkimus tällä tavalla, kun ero kuusen ja männyn välillä noin iso, herätti kysymyksen…” ei kyllä todistakaan mitään. Kysehän on eri puulajeista.
Pölkyt on turkittava kentällä, jos siltä tuntuu. Pinoissa se on yhtä tyhjän kanssa.
On hyvin vaikea näkemättä ottaa lopullista kantaa PasiLiskon esittämään jakauman todellisuuteen. Sinun olisi ”todennäköiset” pölkyt laitettava maastossa todellisen tarkasti peräkkäin, ja siinä verrattava kauppakirjan sopimusmittoja. Jos esim. virheettömän tyven jatko on virheetöntä mutkat ja lenkous huomioiden selkeästi tukkimitalle, kysyisit kuskilta tai korjuupomolta apteerauksen syytä…Yksittäinen runko ei todista vielä tarpeeksi.
Olikin odotettavissa tuo n-koukun ärtymys! ”..Nykyinen laki sallii” tehdä tervehdyttäviä toimia yrityksen toiminnassa, entinen ei. Ja jos meinasikaan, niin lakot ja myötatuntolakot kahvipannun muotoseikan takia ! Sellunkeittokin ajettiin niin huonoihin kantimiin maailmanmarkkinoiden silmissä kun jo sovitut kaupat pysäytettiin viimeistään satamiin, että olihan jo aikakin rettelehtijöille roti saatava.
He ehtivät kuitenkin sahata niin omansa kuin toisten oksan tahallaan poikki.
Hyvä kun metsankiri edes vähän valottaa puunjuuritasolle, kuinka tuohi irtoaa, -tai on irronnut porttien sisäpuolella.
”…Hoitokunta pyrkii pimittämään osuuden arvoa osakkailta….” tai
kaupunki on asiassa sillä kannalla, että on päättänyt…jne
On kummallista kuurupiiloa, että kierosti käyttäytyvät henkilöt piiloutuvat jonkin instanssin taakse, ja kuin se turvanaan tekevät kolttosiaan. Nimet heti julki.
”…Harsimalla pois 100 m3/ kerta…” = yläharvennukset ei ole kuitenkaan parinkaan kerran osalta jk:lle oikeutettu tulon muodostus…
”…omaan tuottoon teollisuuden raaka-ainehuollon sijaan…”
Siinäpä lukijoille paljastui yksi motiivi. Pahkakuppi-talous se pönkittääkin koko kansantaloutta, ja siihen riittää jk-hatelikoista ne vähät motit.
Panu esitti 5.3.23 aiheesta pari kysymystä:
1. Oletko ajatellut ensiharvennusta siltä kannalta, että aikaisessa ensiharvennuksessa tehdään tappiota jokaisella poistettavalla puulla? Eli ei saada poistettavien puiden uudistus- ja hoitokustannuksia takaisin.
2. Oletko laskenut kustannuksia uudistukselle ajouraojilla, kahden henkilön tekemälle huolelliselle istutukselle, oksasaksilla (!) perkaamiselle ja kantokäsittelylle. Kantokäsittelystä on kyllä varmasti paljon hyötyä.
Esitettyjen korkokeskustelujen tiimoilta noille toimille täytyisi tietysti olla hinta. Kun kierto-aika jää ainakin teoriassa olemattomaksi, kuinka paljon siihen voi tehdä ”ylimääräisiä liikkeitä”?
Jos saattaakin hiljetä, mutta kun uutta vaan suunnitellaan Kemijärvelle.
Rahamiehet laittakoot taalansa kasaan, mutta millähän argumentilla?