Käyttäjän mehtäukko kirjoittamat vastaukset
-
”…Käytännössä tämä kai tarkoittaisi tiukempaa velvoittamista uudistamiseen ja taimikoiden hoitoon..” Ihan oikein.
Koska jaksollisessa on metsälain määrä-aika saattaa hyväksyttävä taimi-aines täystiheästi vallitsevaksi, samaa on vaadittava jk:eenkin.
Heittomotti kuivaa sekolapia ja konetaksat…
Perunakuopasta murahautaan pelastaunut kansankynttilä on kyllä realistinen!
Onko tietämys oikeasta istutuskohdasta ollut käytössä? Moreenimaat joita kynnättivät, pysyvät ojamerenä, on kokemusta. Moton teräketjukulut älyttömät.
Se oli kiistämättä hyvä. Nykyinen säätö-auraus ei jurskauta niin syvältä.
Luehan aloitus ajatuksen kanssa jos ymmärrät.
”..Oma analyysini on joka tapauksessa, että vallitsevan metsänhoidon suosituksen mukaisesti tehtävät hakkuut (kaksi kertaa alaharvennus) antaa omissa laskelmissani huonoimmat tulokset metsänomistajalle…”
No mikäpä olisi vaihto-ehto vai onko sitä?
Kun ollaan ihmisen kierto-ajassa, höpinät 150-250 ikäisistä tuottopuista ovat haavetta monessa polvessa. Hyvän metsänhoidon ohjeilla paikallisesti hienosäätäen jos puuntuotanto ei onnistu, parasta on on myydä läntit osaavimmille. Taimikon perustamisesta sen vakiintumiseen on pakko panostaa aina eh:n asti.
Niin, kyllähän ”asiakseen” ja ”palatessaan” ovat vähän eri käsitteitä kustannustekijöinä…
Leku hyvin pitkälti oikeassa. Jos olisi kunnon talvia, routa muokkaisi jonkin verran. Liika vesi kyllä tukehduttaa.
Joo, kateellisen panettelua. Suukotteliko uhrinsa jo ravolle?
Osaa.
Kaukokuljetukset sinun on kyseltävä paikalliselta puu-autoyrittäjältä. Varmistu, pääseekö kuljettamaan rekalla vai vain nupilla. Korjuukustannukset kertoo paikallinen tai kauempana oleva yrittäjä, jolloin koneiden siirto maksaa enempi. Taksa perustuu siihen, onko avoa vai harvennusta,kantokäsittelyä, hakattavan puuston järeyteen ja metsäkuljetusmatkaan.
Jos leimikko on 500 mottia ja yli, hinta pyöristyy yleensä alaspäin…
Tuo myhistyksen hintatieto vaikuttaa olleen aurausviittojen kokoisille rasseille kilometrin ajomatkalta.