Käyttäjän mehtäukko kirjoittamat vastaukset
-
…”Puunkorjuun tehokkuutta mitataan työtunnin kuutiometreillä kuutiometrin kustannusten sijasta…”
Ei voi olla tarttumatta näihin svääreihin (Eikös se loppujen lopuksi ole tarkoituskin-,keskustella..?!)
Vaaran vaihto-ehto-kuutiometrin kustannusten sijaan-, sotii esittämäänsä teoriaa vastaa.Tottahan tehokkaat toimintavarmat koneet jotka tuovat leimikon puut varmasti paikasta kuin paikasta,saavatkin olla laskennallisesti tuntia kohden ylläpitokustannuksiltaan kalliimpia,mutta kun se TUNTITUOTOS /pv/vvk jne. ovat eri planeetalta.Varmuuden arvottamista vaillekin tuotos on moninkertainen.
Ja mitä vaikeammat korjuu-olosuhteet,ero on yhä jyrkempi.Olkoon rattorin/kärryvärkin poistot ja kulut vaikka kuinka pienet,mutta puiden jäädessä lumien alle tai ajamattomina metsään,hintalappua löytyy.
Tällä en tarkoita yksittäistä hankintahakkaajaa,vaan doctor Vaaran suuria visioita.
En todellakaan usko doctor Vaaran lähtökohtaisiin teorioihin alkuunkaan:
-vain puun talvikorjuu ja kesä-aikaiseen puunkäyttöön lumivarastointi.
-maatalousrattorit metsätraktoreiden tilalle ja työllistyvyys sen mukaisesti ”vähätöisille”viljelijöille…
..”Maa-ja metsätalouden yhteiskäyttö olisi taannut metsänomistajille kaluston käytön..” Jovain on Mahdoton yhtälö.
Toimintavarmuus,laatu,määrä,ammattimaisuus…Kun aikoinaan hankintamiehet pilaamalla pilasivat sen toimintakulttuurin,siihen ei nyky logistiikkaan sovelletuna ole isosti sijaa.Valitettavasti.
Vaaran aatoksiin..: ”Maaseudun vireä elinkeinotoiminta 1960-luvulle saakka perustui maa- ja metsätalouden elinkeinojen liittymiseen toisiinsa maatiloilla…Pellon ja metsän elinkeinojen yhteys on luonnonlaki…”
Väitteet ovat just tuota jumittunutta 60-lukua.Oli luonnonlaki,että monen pikkumökin lehmät saivat olla navetoissaan niin kauan kuin perämetsissä riitti hakattavaa.Tähän nähden on älytöntä väittää,että maaseudun autioitumisen syynä oli metsänhoitajien liiketaloudellisen osaamisen puute!Heillä ei ollut siihen osaa eikä arpaa.
Kehitys lankapuhelimista tämän päivän digitalisaatioon on kuin harppaus tukkijätkä/hevosromantiikasta moton aptiin.
Olisihan se elämän ihanuutta,kun kiireettömät päkätit pörisisivät joka notkossa ja saarelmassa.Nimittäin niitä pitäisi olla tuhottomasti,kun puun korjuu toteutettaisiin vain talvikorjuuna! Motoja-, vai milläpä hakkuu suoritettaisiinkaan-, pitäisi olla moninkertainen määrä muutamaan talvikuukauteen.
Entäs kaikkien luppo-aika ja kustannukset? Ei riitä alkuunkaan 7€…!
Aikoinaan eräs Puutyöväeliiton ukko syytti metsänomistajia,kun nämä hankintahakkuillaan veivät metsurin leivän!! Tosi-asiassa se oli moto ja kehityskulku jota olemme metsissä nähneet.
Tämä Vaaran filosofia on yhdenlaista menneisyyteen takertumista,johon vain on mahdotonta palata.
Edellisessä gla:n hyvät perustelut joita myös sovellan. Jos/kun nuo jutut,- siis tarkoituksenmukaiset asiat-, ovat selviönä päässä,niiden
toteuttaminen käytännössä menee kuin itsestään.
Nämä 0,1 ha ym. monet kaavoihin kangistuneet kukkaset olivat kehityksen jarruina liiankin pitkään.Toisaalta taas ylilyöntiin menevä esim. täysin kehityskelpoinen, juuri tukiksi lihovan männikön niittaus kesken arvokasvun osoittavat aika hourailevaa hallinnointia…!…”Nyt näyttää kasvu pysähtyneen.latvakasvu on lyhyttä,ja jokunen mänty on kuivanut latvasta.Mistä luulette johtuvan?…”kyseli urokki.
Jos saisi luulotella niin voisiko kaliumin puutos tehdä tuon? Eikai joku tauti tai ötökkä?