Käyttäjän metsä-masa kirjoittamat vastaukset
-
Väli-Suomessa on ollut erikoisen hyvä talvi puunkorjuuseen talviteillä ja turvemailta. Pakkaset ei estäneet paljonkaan työskentelyä, lunta tietysti oli pienille metsäkoneille oli liikaa.
Tällä hetkellä on vuoden parhaat korjuuolosuhteet, pitkä valon aika ja havuja uralle puiden syntyy yöpakkasten jälkeen pitkäksi aika kantavia keruu-uria, ainut miinus kuljettajalle voi olla liika auringon säteily, jos joutuu hakkaamaan vasten aurinkoa.
Metsäpäässä korjuukelit jatkuu arviolta reilun viikon vapun jälkeen. Autokuljetus vaikeutuu jo aikaisemmin, ainakin päivävuoron kuormat voi jäädä ajamatta.
Vanhat hakkuu rästin on tullut korjattua ja paikoin on korjattu ostosta uusia talvileimikoita.
Asiallista hirvikannan ongelmaa kannattaa kyllä pitää esillä ja viedä siitä tietoa ministeri ryhmään.
Jari Leppä on ottanutkin kantaa ja kuunnellut aiheesta hätähuutoja, ( hirvikatto, oikeusturva, oikeutta ja turvallisuutta ja elinkeinorauha). Asia on suuri kokonaisuus ja koskettaa isoa osaa suomalaisia.
Kuusenjuurikäävän levinneisyys alueen yläpäässä käsittelyn aikarajat on äitienpäivästä isäinpäivään, mutta kuitenkin niin, että keskilämpötilan ollessa yli +5 astetta ja jatkuu syksyn yöpakkasiin asti.
Omatoiminen hakkaajan kannattaa hoitaa kantokäsittely täsmällisemmin, 2-4 litran säiliö pumppukahvalla on aivan kätevä päivittäiseen käsittelyyn.
Kuusenjuurikäävän tuhoalue on kammottavaa katseltavaa. Paikallisissa pienialaisissa pesäkkeissä lahoa voi olla jopa kymmeneen metriin saakka. Osa tuhopesäkkeissä olevista rungoista on jo kaatunut pitkälleen, lahon juuriston vuoksi, mutta silti niillä voi olla vielä vihreä latvus.
Metsuri motokuskin kommenteista huokuu vahva ammattitaito. Koneen- ja kouran huolenpidosta kertoo paljon esim, pituuskatkonta tarkkuus 98 ? sen huippu tarkka, siihen ei pääse jos seuranta puuttuu. Raakki prosentti 1,5 on oikein hyvin hallinnassa kaikkia osapuolia kohtaan.
Kokenut motokuljettaja tietääkin leimikkoa hakatessaan missä lukemissa raakit milloinkin on. Erittäin hyvää leimikkoa hakatessaan kuljettaja voi jopa tekemällä tehdä jonkun raakin mukaan, ainakin jos isäntä sattuu olemaan paikalla….
Tukkitaulukko on hyvä apuväline, mutta sen tulkintaan pitää hieman paneutua ja olla kokonaisvaltainen näkemys myös hakattuun metsään.
Jos vielä palataan vähän lähemmäksi alkuperäistä aihetta. Katkonta ja mitat on ostajan ja myyjän välistä yhteensovittamista. Tukkitaulukot taitaa olla vieläkin osalla ostajista niitä katkontaan liittyviä tietoja joita ei välttämättä aina toimiteta pyynnöstäkään myyjälle.
Avoimuus leimikon katkonta tuloksista olisi hyvää mainontaa ja vähentäisi epäluuloja, hyvin monesti myyjälle näistä puutteista jää jonkinlainen salatieteen tunne ja purnaamisen aihe.
Westas Group ( Kopran sahat ) on tässä asiassa hyvällä tiellä, koska kertoo videolla koko organisaation voimin moton työskentelystä leimikolla.
Lisääntyvä puunhankinta painottuu lähivuosina voimakkaasti kuitupuuhun, tasapainoinen puunkäyttö vaatisi sahauskapasiteetin nostoa tai jopa uusia sahalaitoksia, jos tukin kysyntä ei kasva vaikutukset näkyy tukin kantohintojen heikkona kehityksenä.
Nyt jo ostetut ja korjuuta odottavaille tukkileimikoille suosittelisin myyjän käymään työmaalla hakkuun aikaan, se avartaa myös myyjän käsitystä tukkikertymästä. Oma näkemykseni on, ettei pääsääntöisesti moto- kuljettaja tahallaan ja mielivaltaisesti siirrä tukkiainesta kuitupinoon.
Hyvä mittavalikoima antaa hyvän lähtökohdan onnistua tavaralajikaupassa. Tällä palstalla on jo aiemmin todettu, että 15-20 % häviää helposti tukkiosuutta heikoilla mittavalikoimalla.
Pääsiäinen on vietetty taas erittäin hienossa ja vaihtelevassa säässä !
Alkuperäinen aihe keskustelulle oli Metsälehden 29.3 etusivun aiheesta ” Oikein katkottu ”. Kannattaa kaivaa lehti ja tutustua siihen….
Sen aiheen ajankohtaisuus on juuri nyt, siinä meidän metsäpomot tuo kiperänkin näkökohtia pohdittavaksi puukauppaa suunnitteleville, metsän myyjälle siinä on myös selvä vinkki kuinka saada lisä arvoa leimikolle.
