Käyttäjän metsä-masa kirjoittamat vastaukset
-
Täälläpäin mainitsemani parrun ja pikkutukin käyttäjät on kaikki itse jatkojalostavia laitoksia ja raaka-aineen tarkkaan ottavia, siis omaan käyttöön, joten niistä syntyy mukavasti kilpailuakin. Tämä on todettu täällä maakunnan onneksi
Väli-Suomessa on neljä parrua ja pikkutukkia ostavaa ja käyttävää laitosta ja viides sahakuidun nimellä samaa kokoluokkaa käyttävä laitos.
Parrulisä parantaa leimikon kuidun hintaa 5 € ja pikkutukin 10 €, isoissa leimikoissa pikkutukki on n. puolet tukin hinnasta.
Sahakuidun hinnoittelu perustuu sahakuidun pituuteen latvaläpimittaan, yleinen huomio tässä on, että minimi pituus ja paksuus ei tuo olennaista lisäarvoa tavaralajille, mutta pitkä ja paksu korjaa jo sahakuidun hintaa, leimikkotekijät vaikutta myyjälle tulevaan lisäarvoon.
Parru ja pikkutukki lisälajina on parhaimmillaan harventamattomissa avohakkuissa ja myöhemmissä harvennuksissa, joissa rungot on vielä riittämättömiä varsinaisiin tukinmittoihin.
Kyllä edellä on jo kerrottu oikeat toimenpiteet ja menetelmät 150 vuotiaalle kuusikolle. Euroilla mitattuna tuoreet ja terveet rungot mahdollisimman nopeasti tilille.
Metso-ohjelma on vaihtoehto jos ei tunnesyistä avohakkuuta ja uudistusta haluta tehdä, jos saa määräaikaisen sopimuksen syntymään ?
Poiminta hakkuu yläharvennuksena on 150 vuotiaalle kuusikolle heikoin vaihtoehto, lopullinen kuva epäonnistumisesta paljastuu vasta muutaman vuoden jälkeen, jatkuvina tuulenkaatoina ja tuhoutuneina väli- ja alispuina.
Maisemallisesti kuvio muuttuu epämiellyttävän näköiseksi, huono kulkuisiksi ja tuottamattomaksi jätemetsäksi.
Mukava yllätys puunostajalta kun ajoi meidän mökkitietä n. 500 m matkan naapurin leimikon puut. Tien käytöstä sovittiin korvaukseksi nuppikuorma mursketta tielle, tie ei painunut kuivan aikaan juuri ollenkaan.
Taitava automies oli laittanut n. 1 metrin pölkyn perälautaa vasten keskelle lavaa ja säädellyt maton paksuutta hydraulisella perälaudalla joka riitti koko tien matkalle, siis vain raiteiden kohtaan, minusta siinä oli ammattimiehen suoritus.
Jukka Malisen tutkimus: Tutkimus tuloksen perusteena voi ymmärtää paremmin katkontaohjeiden vaikutusta leimikon tukkisaantoon.
Tuloksissa ei huomioitu hakkuukoneen kuljettajan vaikutusta apteerauksen onnistumiseen, mutta rungoista kerätyt vikatiedot oli huomioitu apteerauksessa.
Muisteluksi meni minullakin, en löytänyt enää varsinaista kirjallista koostetta tutkimuksesta, vain osia siitä, ” olisiko jäänyt työpaikan mappiin ” . Tutkimus sisälsi erikseen minimipituuden ja minimipaksuuden vaikutukset tukkisantoon.
Pituudet alkoi 31 dm:tä 34, 37 …. ja paksuuden vaikutus 10 cm 11, 12 …. ja pylvään vaikutustakin voi seurata rungon apteerauksessa, tutkimukseen sisältyi myös helppokäyttöinen laskuri !
Metlan tutkimus minimipituuksien- ja minimipaksuuksien vaikutusta tukkisaantoon on Malisen johtama mittaryhmä tutkinut jo 2000 vuoden alusta-alkaen leimikkokohtaisilla mittauksilla.
Vuoden 2006 julkaistun tulokset on helppolukuista ja ymmärrettävää luettavaa. Julkaisuun on mitattu 124 tukkivaltaista leimikkoa aineistoksi. Tutkimus todista selkeästi 15- 25 % hyödyn lyhvien mittojen hyväksi.
Hyvistä kauppasuhteista kannattaa pitää kiinni, jopa useammalle puunostajalle, silloin luottamus syntyy molemmin puolin, ja kaupan saa pienille tuulenkaato ym. hankalasti korjattaville erillekin.
Täällä Väli-Suomessa meitä onnisti kun Vapon sahojen ostajaksi valikoitui vahva ja vanha perheyritys Binderholz Itävallasta. Nyt jo reilun kahden vuoden jälkeen on käynyt toteen kauppaneuvottelun aikaiset lupaukset sahan kehittämisestä ja henkilökunnan kouluttamisesta.
Binderholz tunnetaan mm. puukerrostalojen materiaalin toimittajana. Tuotanto on sahatavarasta, monikerroksisista massiivipuista puulevyihin. Puunhankinnassa tämä näkyy tukkien lyhvien pituuksien painotuksena, jolla saa raaka-aineen tarkasti talteen.
Maatalouden tukeminen, ” kyllä ”. Tämä on meidän kaikkien suomalaisten etuoikeus sekä maalaisten, että kaupunkilaisten.
Suomessa tuotetaan maailman puhtainta ruokaa. Tämän on tehneet mahdolliseksi mm. puhdas vesi ja maaperä, hyvänlaatuiset rehut ja terveet eläimet samoin kuin viljelijöiden ammattitaito ja huolellisuus.
