Käyttäjän metsä-masa kirjoittamat vastaukset
-
Tiukanpaikan tullen taitaa paremmin pärjätä ilman eväitäkin, mutta jos juoma puuttuu siihen taitaa hyytyä kohta mieskin !
Olin noin reilut 35 vuotta sitten Rovaniemen metsäopistolla viikon kurssilla, pitkien iltojen iloksi talonmies esitti vanhoja elokuvia, joita oli Metsähallituksen filmiryhmä kuvannut 50-60 luvun savottalaisista.
Niistä miehitä ei ylipaino näkynyt päällepäin, posket oli kovasti lommolla, vyö oli villapaidan päällä ja se todisti sen ettei ylimääräisiä kiloja ollut. Emäntien ruuan valmistuksestakin oli pätkä joka todisti, että raskas työ vaatii vahvat ateriat.
Kevättöistä oli myös pätkä jokitörmällä pöllien kuorinta työmaasta, jossa metsurit kuumensi nuotiolla lihapurkkia ja keittivät kahvia. Kun lihat oli syöty loppu rasva menikin sitten juomalla alas. jälkiruuaksi olikin kahvit, jossa oli kourallinen sokeria.
Silmiin pistävää ja yhteinen piirre näillä miehillä oli, kaikki oli tupakkamiehiä !
Varsinainen urheilujuoma on ollut kesäjuomana erinomaista, silloin kun tekeminen sattuu helleaikaan. Vahvemman ruuan tarve metsässä on silloin vähäistä pieni leipä, suolaisia salmimakkara ja suolakurkku paloja.
Nykyisin raskaammat metsätyöt olen järjestellyt kevääseen ja loppusyksyyn, silloin mukaan saa helpommin mukaan nuoremman kaverinkin, siinä tauon aikaan on sitten hyvä tilaisuus kertoilla metsään liittyvistä ym. asioista.
Aiemmin kun oli vielä kyläkauppoja niistä oli mukava tehdä hetken mieliteko heräteostoksia, kuten keltaista jaffaa ja kotleria sentin paloina, nekin maistui hyvin työpäivän aikana !
Ihmeteltävän samankaltainen on minunkin ruokailutottumus kuin mitä edellä on kerrottu. Jos tehollista työitä, ” raivurihommia ” tulee päivässä 5-6 h niin tankkauksen välillä viileän sään aikaan lämmintä juomaa ja pieni välipala tukevamman aamupalan jälkeen riittää.
Kun isomman työmaan kanssa-aherretaan useamman sahan kanssa, silloin on työpäivään kuulunut n. tunnin ruoka-ja suunnittelutauko makkaran ja kahvin valmistuksineen, siinä palautuu jo maallikkokin mukavasti, nämä päivät venyykin sitten yleensä pitemmiksi.
Ruokahalu tuntuu olevan suurempi niinä päivinä kun työt on jotain muuta kun sahahommia.
Metsurin ruokavaliosta ja energian tarpeesta on kirjoitettu kirjojakin, mutta meillä ne on toimineet hyvinä vinkkinä silloin kun on ollut nuorempaa polvea mukana metsässä!
Ei 0,70-1,0 € / m3 ole kokonaispaketista, kilpailutuksesta – hakkuun valvontaan ole paha hinta, jos sen tekee työnsä osaava hakkuun valvoja.
Takavuosina täällä Itä- Suomessa Mhy .n valvonnassa oli vähän toivomisen varaa, mutta uuden toiminnanjohtajan tultua ja oman puukaupan lisäännyttyä valtakirja palautti luottamuksen.
Maastokäynnistä tulee valtakirjan antajalle kirjallinen hakkuunvalvonnan raportti.
Arvoitukselliset matriisit: Kiitos, tuli erittäin hyödyllisiä asioita esille kommenteista, ja mikä parasta vähän eri näkökulmasta nähtynä.
Lähtökohta vertailuun on aina se ko. puukauppasopimus ja laatuliite lisä kirjauksineen. Hetken päästä lisääntyvä puunkäyttö tuo jopa kiireen metsiin niin silloin kannattaa hakkuuasioita käydä ihastelemassa omin silmin, yleensä siellä tapaa reippaita ammattilaisia työssään.
Oikein käytettynä erinomainen laskija !
Päivänselvää on, että oikein käytettynä hakkuukoneen tietokone on erehtymätön ja väsymätön parhaan katkontavaihtoehdon laskija sekä metsänomistajan, että puunkäyttäjän kannalta.
Uskallampa melkein vahvistaa sen, ettei moton kuljettajat enää luopuisi automaattiohjauksesta, niin paljon se lisää jaksamista !
Metsuri motokuski toikin esille niitä syitä jotka siirtää järeää tyviosuutta lahokuusi kasaan, lisäksi pinosta erottui kaatovaiheen repeämiä ja niitä tyveltään ylisuuria sahan raamiin, kumminkin pölkkyjen pituus oli aina 30- 33 dm.
Mitään tahallisuuteen viittaavaa en huomannut kuljettajan toiminnassa, päin vastoin kuljettaja korjasi mäntykuidun katkonnan kauppakirjalla sovittuihin arvoihin, moto isäntäkin kyseli vielä perään, että oliko työmaalla asiat kunnossa, ” se olikin asiallinen huomio ” !
Aptin teko vaatii tekijältään ammattitaitoa ja ymmärrystä, sekä seurantaa käytännössä motokuljettajan kanssa, silloin karkeimmat virheet eliminoituu pois.
Itä-Suomessa oli vuoteen 2011 asti ylipaksun ja lahokuusen hinta sama kuin ko. leimikon mäntykuidun hinta, näiltäkin osin tulevaan hinnan nousuun lähdetään hieman takamatkalta.
Ostaja valvottavalle leimikolla oli yksi kolmesta suuresta sellinkeittäjästä. Mä -sellun katkontamahdollisuus oli kauppakirjalla 2,7 – 5,5 m, jossa oli puute ettei koneen automatiikkaa oltu painotettu minimi läpimittaa hakemaan.
Lahokuusi ilmoitettu katkaistavaksi n. 3 metriin ja kiintohinnaksi merkattu 8 € / m3. Pikaisella laskutoimituksella summa on = lähes viljelykustannukset avohakkuualalle.
Sahurien hakkuunjälkiä, jota paremmin tunnen on edelleen 20 dm :n kuidun välivähennys tukkikokoluokassa käytössä.
