Käyttäjän Metsäkupsa kirjoittamat vastaukset
-
Itse 60-luvulla syntyneenä en tiedä vanhan ajan savotoista mitään.Mutta tuttuni,joka yli kahdeksankymppsenä on täysissä voimissaan on kertonut oman työhistorian.Aloitti metsätöillä,mutta ensimmäiseen talveen lopetti.Leimikko oli Kymiyhtiön mailla ja harvan puoleinen,luntakin metri.Ilmoitti siirtyvänsä toisiin hommiin,kun kovin huonoja leimikot olivat,ahkerankin tienesti tiukassa.Työnjohtaja olisi mielellään pitänyt,lohdutteli jatkossa parempia työmaita olevan tulossa.Useita ammatteja eläessään tehneenä,auto asentajana,työnjohtajana ym. ja lopuksi Veisto sahalaitteistoja valmistamassa,että huonoin työmaa oli se justeerille lumenlapiointi,puutkin huutohollin päässä toisistaan.Samoin puolipuhdasta petkeleellä kuorinta,kovalla pakkasella senkun kipunoi,no ei ollut työttömyyttä kylläkään.
Kauanko Timpan suvun yhteismetsä on toiminut.Ilmeisesti olet yhteismetsän ”patriarkka” ,metsään paneutunut henkilö,elämän kokemusta keskimääräistä enemmän kertynyt jo iänkin puolesta.Yhteismetsä (suvun) sopii ilmeisesti yhteistyökyisille perheenjäsenille,joilla saman kaltainen ajatusmaailma.Keskustelua seuraanneena ,jos aikanaan yhteismetsää suunittelen,niin kyllä siinä sitolkaa lainatakseni,vain yksi isäntä talossa voi olla.
Rehellisyys maan perii,on vanha kulunut sanonta.On hyvä ,että hiukan kriitistä keskustelua metsärahastoista käydään.Kyllä he itse osaavat hyvät puolet kertoa ja hyväuskoisia sijoittajia näyttää piisaavan.Mitä tulee puun hintaan ja tarjontaan, aika näyttää.Isoimmat metsäomistusmuutokset olleet ,Upm pääasiassa kainuusta myynyt ja rahastot ostaneet.Todennäköisesti rahastot myyvät puuta reippaaminen,niin kauan kuin piisaa,sitten taitaa loppujen lopuksi sama puumäärä pitkässä juoksussa markkinoille tulla,kun Umpin omistuksessakin aikaisemmin.Sama on puilla osoittekin,koska rahasto on usein tehnyt yhteistyösopimuksen näissä kaupoissa myyjäyhtiön puuhuollon kanssa.
Äänileikkuri ei taida kahden tasaosuuden yhteismetsässä paljoa auttaa,jos 50% leikataan 30%,niin arvallako äänestystulos silloin ratkaistaan?. Yhteismetsän hallintokulut taitaa vieraalla teetettynä maksaa tuhansia euroja vuodessa .Onhan sekin mahdollisuus,että enemmistöhaaran asiainhoitajalle määrätään ylisuuri palkkio,jolla voi myös kupata yhteismetsän tulosta.Yhteisomistukset ovat yleensäkin sellaisia,että jos kenkä jostain muusta puristaa,silloin pystyy ”kostamaan” pistämällä hanttiin ja riitauttamaan hommaa.
Oma kokemukseni ja jopa ajallinen näköhavainto kymmenen vuoden takaa,lumipeitteen alapuolella tihulaiset syövät pienet taimet silpuksi.Isommista taasen kuorivat rungon ja lumen sisässä olevat oksatkin.Pellossa kun oli palteeseen istutettu,niin järestään etenivät,väliin sitten oli jäänyt esim. jäätyneempi pätkä syömättä.
Jos molemmat ovat kiinostuneet metsästä ja mahdollisesti jopa lisämetsän ostoa harkitsevia,silloin yhteimetsä sopiva.Kolmesataa hehtaaria hämeessä kyllä jo alkaa yhteismetsäksikin pinta-alaltaan piisata.Mutta jos vain toinen on kiinnostunut,silloin mielestäni metsät yhdelle omistajalle ja voihan eläessäänkin kaupat tehdä,jos toiselle käypä rahallinen vastine osuudestaan.
Olen itsekkin tulevaisuutta vuntsinut ja yhteimetsä yksi vaihtoehto,silloin kiinteistökokonaisuus pysyisi todennäköisesti kasassa.Ainoa varma asia on,ettei täältä mitään mukaansa saa.Tilayhtymää ei ainakaan pidä tehdä,vaikka tällä hetkellä niitä paljon muodostavat.Pelaa hyvin aina niin kauan,kun vanhemmat luovuttajat ovat viellä hengissä,mutta sen jälkeen vuosikymmien saatossa usein alkaa eripuraisuutta eripuolilla asuvien osakkaiden kanssa ilmetä.
Kauppasumma näkyy kyllä miltei heti,maanmittauslaitokselta voi ostaa tiedon ja minkä kunnan alueella tila sijaitsee,niin kunnan/kaupungin talolla on julkisesti nähtäväksi saatavissa luovutettuiden kiinteistöjen hinnat.Itse käyn kotipaikkani kauppahintatiedot vuosittain katsomassa.
Hopon edellä lainaama UB- metsän salkunhoitajan haastattelu on mielestäni sarjassa,kenen leipää syöt,sen lauluja laulat.Metsäkiinteistöjen hinnat tuplaantuneet tällä vuosituhannella,puun hinta ei ole kuluvaa vuotta lukuunottamatta nousut.Metsärahasto tarvitsee lisää maksajasijoittajia,joten on kerrottava hyvistä tuotoista,jotka tulevat taitavien salkunhoitajien hyvistä kaupoista.Upm ei ole nykyisin halvan metsänmyyjä,joten ei pidä ihmetellä sitä päivää,kun metsärahaston tuotot hupenevat lähes tyystin salkunhoitajien/rahaston palkkioihin.
On Metsäkupsa kaivinkoneenkin omistaja ollut,Lännen kymppi traktorikaivuri.Metsämaan muokkauksilla,ojitusmätästyksillä ja ojituksilla on mielestäni ehdottomasti oltava pyörivä telakone.Mutta jos haluaa tussata ja uppotella ,traktorikaivuri sopiva.Muutenkin metsämaalla kivikossa taasen telat ja kauhat kuluu.Lähin kaivurien omistajakaan ei nykyisin mielellään metsään mene,kuin tientekoon ja kunnostuksiin.Tietyöt,rakennusten pohjat,pihat ovat koneen kulumisen kannalta paljon säästäviä.Myös maamuokkaus on taitolaji,itsellä käy naapuripitäjästä eläkeikäinen yrittäjä vuosittain,ja keskimääräistä isompana kaivattaja olen tilauksissa etusijalla.Kuluvan vuoden kaivatukset ja murskeet alvineen kyllä euroissa samat,kuin taimien lukumäärä.
Pikkuisen on kokemusta,ensin isän kanssa kerran kasvatimme ja toisen kerran siskon lapsille ostin kuusen jalostettuja siemeniä ja he yhden satsin kasvattivat.On suuri töistä,kun rikkaruohoa tuppaa jo sirkkatainten joukoonkin.Sopii jos tarvitsee isompia täydennystaimia,muutoin ei kyllä liiketaloudellisesti leiville lyö,jos muutakin tekemätöntä työtä odottamassa on.
Sama koskee kaivinkonetta,jos urakoit muillekkin ja on tarvittavat kääntömätäskauhat niin mikäs siinä.Itsellä vain kuokka ja istutusputki ,taimet ja maanmuokkaus ostopalveluna,vuosittainen istutusmäärä ollut n.20 000 tainta.Istus tehty omin voimin.Metsätalouden kalustoni muodotuu,mootorisahoista,raivaussahoista ,tielanoista ja kahdesta viimevuosituhannelta olevasta traktorista.Niitäkään en ole muutamaan vuoteen talvella käyttänyt,hankintapuiden ajo ja teiden aurauskin ostettu vieraalta.Uskon ja laskin sen todistaa,että konseptini on kustannustehokas,kun on tyhjästä joutunut aloittamaan viidenkympin polkupyörästä mummonmarkka-aikaan.
