Käyttäjän Metsäkupsa kirjoittamat vastaukset
-
Kiira kiersi Etelä-Savon,joten pystyssä metsät kasvavat.Kasvuisa kesä,vettä piisannut,on taimet ,että heinät mallikkaasti kasvaneet pituutta.
Kokemusta ei ainakaan itseltä tämän heinäys asian tiimoilta puutu.Monella konstilla on tehty,mutta kyllä raivausveitsi on yliveto ainakin meikäläisen heinävalikoiman kanssa toimiessa.Eihän sitä kyseillä välineellä jaksa montaa tuntia kerralla tehdä,mutta usempia löysi tuo työtulosta ajan myötä. Samalla voi veitsellä poistaa liikalatvat ja haarat,joskus tukikepinkin tehdä.Myös vesakon perkaus taimen ympäriltä onnistuu.
Taimi vaatii,etenkin koivu riittävän ison alan heinayksen,jotta siitä on apua.Pellon metsitykset ovat näitä heinäystalkkoomaita,muutoin olen suhteellisen pienialaisella heinäyksellä metsämailla selvinnyt.Metsissäni vadelma ja sananjalka ovat sellaisia ,jotka vievät taimilta kasvupuhdin.Jos taimi 5-10 cm vuodessa pituutta kasvaa heinänsisässä,niin kymmenen vuotta kuusentaimetkin silloin ovat heinänvangeja.Nopea uudistaminen hakkuun jälkeen paras lääke,ei ns, polttopuun kasausvälivuotta pidä pitää rehevillä mailla.
Taimen ympäriltä on syytä pitkäheinä riittävän kaukaa poistaa,jolloin lopputulema paras.
Ei ole,eikä näilä näkyminen metsävakuutusta ota.Tuhansia euroja vuodessa maksaisi ja kerran kymmenessä vuodessa isompaa tuhoja tullut .Myrskytkin ovat tähän asti kuusetkin pääsääntöisesti juurineen pylläyttänyt,jolloin runkovauriot jäänee vähäisiksi.
On ihmisiä jotka vakuuttavat kaiken,itse en kuulu tähän joukkoon.Meilläpäin ennen erään isännän talon ukkonen sytytti tulee,koulutyttö huomasi savun linja-autoa odotellessaan,joten palokunta kerkesi hätiin.Ei ollut vakuutusta,niinpä palovakuutusyhdistyksen edustaja kiirehti vakuutustusta kauppaamaan.Arveli vakuutuksen saavansa,mutta toisin kävi.Isäntä totesi,että jos olisi palanut olisi tehnyt uuden,kun nykyisenkin oli rakentanut.Oman pussin vakuutus .
Naapuritilasta en puukaupallisesti suurta merkitystä suuremman puukaupan näkökulmasta näe,enkä siksi osta sen takia.Tieasiat ,sijainti lähellä asuintilaa ym. tälläiset asiat ovat asioita,jolloin olen maksanut”ylihintaa”.Itsellä pienin tilakokonaisuus 1 ha ja isoin n,100 ha,isommalla tilakokonaisuudella ei naapurin raja ole vastassa yhtä lähellä,kuin pienessä.Valtion tiehen olisi tilan hyvä yltää,asfalttisen mieluiten ,jolloin voi rakentaa aivan oman tieverkon jos tiluksella on kokoa. Täytyy myös muistaa,että todennäköisesti naapuritila tulee myyntiin kerran isännyysaikana korkeintaa(n. 30v kierto).Itse olen etukäteen päättänyt ne rajanaapuritilat,jotka pyrin ostamaa,jos joskus myyntiin tulee.Oma maa naapuritilasta takaa oman kokemuksen perusteella hyvän naapurin.
Tilakaupan rahoituskuvioita kun laskeskelet,niin 60 euroa havutukki uudistushakkuu ja harvennuksesta 50.Nämä hinnat normaalirealiteettia,eurot mitä kiinolle saat yli,on sitten ,kauppamäärän.sijainin, markkinatilanteen ym kaupan kilpailuttamisen tuomaa lisää.
Mitä tulee 80 e kuutiohintaan,voihan sen jostain erikoispuuerästä saada,mutta sillä ei ole kokonaisuuden kannalta merkitystä,koska yleensä rekkakuormakin nyssäkää ei tuppaa tulemaan.Kyllä minullekin ennen isännät kehuivat kovia hintoja saaneensa,mutta totuus oli toinen,eräskin oli myynyt valtavat siemenpuut ,joilla hinta oli kova,mutta kovilla oli saada tästä suuresta kaupasta yhtä rekkalastia täyteen. Eipä ole nykyään kehuskeleet,kun meikäläinen köyhänä miehenä joutuu tuhansia motteja vuosittain myymään ja edellä mainitsemani 50/ 60 € on kauppakirja hintoina yleensä olleet.No onhan jotain muutakin lisuketta tullut,mutta ei ne montaa euroa kokonaishintaa lisää.
Jaksota myynnit 5-10 vuodelle,jolloin tulot jakaantuisivat tasaisemin,myös aukot/hoitotoimenpiteet.Ota lainaa tilakaupan rahoittamiseksi,korko edullinen,niin tekevät yleensä muutkin ja lyhentääkseen sitten myyvät puuta.Näin olen itsekkin toiminut,koska ei sitä valmistarahaa tuppaa isomman tilakaupan vertaa olemaan.
On teriin hakelkeamia tullut,osassa tullut kai haritusta liikaa laitettua.Taanoin ohveen terään ilmestyi hiushalkeamia,vaikka en ollut vielä jakoa lisännyt,eikä ollut terää vänkäykseen saattanut.Harvoin sektorisuojan ja terän väliin mitään jää,kun täysillä kieroksilla sahailee.Itsellä huoltopussissa uikevamalliset pihdit,joilla ollen joskus joutunut risutapin poistamaa.
Olen peltoja metsittänyt yli 20 ha.Ensimmäisen v.1989,josta ainoastaan olen saanut harvennustuloa.Muista alueista ei hakkuu tuloa vielä tullut.Lähes kaikkiin olen valtion kustantamat taimet saanut,itse istuksen suorittanut.En ole kuluja kirjannut,joten en voi Esalle tietoja toimittaa.10 ha on kahteen kertaan istutettu,kun myyrät v.2008 söivät 80-90% taimista,valtiolta tuli taimet,itse istutin ja viisi vuotta heinäsin.
Kokemuksesta voin sanoa,pelto metsitettävä heti viljelyn loputtua,muutoin on kaikin puolin erittäin työläitä,etenkin jos suopalstoja on.
