Käyttäjän Metsäkupsa kirjoittamat vastaukset
-
Ei ole neuvoja ja niksejä annettavana meikäläisellä.Rehellinen vastaus hirvijen karkoitukseen kohtalaiseilta tiluksiltani,suuremmassa mitassa käytännössä melko mahdotonta.Joten itse olen alistunut asian tilaan ja olen metsänhoidollisin ratkaisuin pystynyt minimoimaan hirvituhot.
Hoidetut ,peratut taimikot,koivua ainoastaan asutuksen lähelle ja kuusi puuta on ollut istutettava enemmän,mitä ilman hirvieläimiä olisi ollut aikomus.Lopuksi vanha totuus,metsästäjä liipasin herkässä maastoon ja lupia runsaasti niin kyllä asiat alkavat hoitua,ettei susia tarvitsi hirvikannan harventamiseksi seutukunnalle odotella.
Kyllä maanmittauslaitos homman hinnoittelee melkohintavaksi,tonni kyllä helposti menee .Paljon riippuu naapurimaanomistajasta miten homma hoituu.Jos myötämielinen ,auttaa hommaa kummasti.Maapohjakorvaus olematon,odostusarvokorvaus kasvavasta taimikosta ja nuoresta metsästä tekee huomattavasti enemmän.
Kyllä tierasitusoikeuden olisi oltava 10m,eikä esim. 6 metriä,jotta maanleikkaukset ym täytöt pystyisi tekemään ja tukkilaanille omalle maalle tukkiauto pääsisi.
Metsänomistajat ovat 25 vuotta sitten saavuttaneet nykyiset tukinhinnat,joten on oltu tukkipuun osalta keskimäärin nollalinjalla neljännesvuosisata jo.Kuitupuussa reaalihinta taitaa olla keskimäärin puolittunut samassa ajassa,mutta palkat eivät.
Kysymykseen paljonko puunhintaa alennetaan,on vastaus: Olemme jo osamme alentamistalkoista tehneet etuajassa,nyt on muiden vuoro.Maanviljelijät ja taitetun indeksin eläkeläiset ovat myös jo osallistuneet näihin kansallistalkoisiin,joten muiden osallistumista tässä odotellaan.
Taitaisi Pohjois-Suomessa luontainen uudistaminen olla kannattavampaa,kun istuttaminen maksaa saman mitä Etelä-Suomessa,mutta puu kasvaa vain kolmasosan.
Taimia on sisaren perheen kanssa tänä keväänä jo yli 25 000 istutettu ja vielä 6000 istutetaan.Näillä leveysasteilla istuttaminen on kokemuksen perusteella ainakin tähän asti ollut kannattavaa.Sadassa vuodessa tulee puolitoista puutiliä tuleville omistajille,joka nykyrahassa taitaa olla viisinkertainen pohjoisen 6000€ oletukseen verraten, joka aloittajalla on.
Hintaan tietysti vaikuttaa mitä hoitamaton taimikko sisältää,saako siitä raivaamalla kehityskelpoisen,vain onko tarpeet vitelikössä jäljellä vain pajun ym. energiapuupuuhapalstan tykötarpeet.Kirjoituksestasi voi päätellä,että alun perin viljelytyö tehty,kuusi ainakin yleensä välttävästi sinnittelee tureikonkin alla,jolloin metsän ainekset ovat olemassa.
Savossa taitaisi 1500 €/ ha olla hinta,joka sille markkinoilla muodostuu.Ylihintaa raivauksen verran,eli kolmannes,mutta maapohja ,taimet ja 15 vuoden kasvu aukkoon nähden eivät tonnilla rintamailta irtoa hehtaari.
Yhdistysten pitää olla hyvin hienovarainen näissä jäsenmaksukehoituksissa.Ensiksi pitäisi olla maininta vapaehtoisesta maksusta,koska moni ikäihminen helposti mieltää Mhy:n maksun edesmenneeksi metsänhoitomaksuksi,joka oli ulosottokelpoinen.
Vuosi kohta puolivälissä ja kolmannes jättänyt maksamatta,mutta julkisuudessa kerrotaan vain kirjallisesti eronneiden määrä,joka keskimäärin alle 10%.
Yleensä yhdistyksissä on jäsenmaksu,esim kyläyhdistyksemme maksu on 10€ vuodessa.Metsänhoitoyhdistykselle sopiva jäsenmaksu mielestäni 50€,jolla kyllä edunvalvonta ja hallinto kustannetaan.Toimitilat on jo maksettu metsänomistajien metsänhoitomaksuilla vuosien saatossa.
Tänään oli lehdessä kirjoitus,jonka mukaan Mhy Etelä-Savosta eronnut tämän vuoden aikana 4% prosenttia jäsenistä eli 500 kpl.Mutta tämän lisäksi viime vuoden lopussa erosi jo toinen mokoma.Tämän lisäksi maksunsa on jättänyt maksamatta noin 30%,jotka paperilla yhä jäseniä.Saa nähdä moniko heistä pian postissa tulevan maksumuistutuksen tuloskena maksaa.
Minun laskujeni mukaan 4% on lisättävä nolla,jolloin ollaan lähellä tämän hetkistä tilannetta,eli 40% on ilmeissesti Eteläisessä Savossa jättämässä yhdityksen jäsenyyden,valtaosa siis hiljaisella erolla.
Meikäläinen puhuu omalla suullaan,sidokset sitä luokkaa.Mhy:n hallinnossa olen ,mutta kuten olette huomanneet omaa linjaa edustan.Metsäliiton jäsenyys on,mutta puut myyty lähes aina omasta metsästä muille.”Työväenpuolueen” jäsenyys ollut vuosikymmeniä,mutta äänestetty väliin toista.Yleensä vanha sanonta,kenen leipää syö,sen lauluja laulat pitää paikkansa.
