Käyttäjän Metsäkupsa kirjoittamat vastaukset
-
Tukkimetsän realisointi on ollut kohdallani ainakin tähän asti kannattavaa. Verotuskin on ollut siedettävää metsävähennyksen ansiosta. Köyhän on ollut myytävä puuta,eikä sitä ole vara pystyyn lahottaa,kun yhtiöt kurssaavat hinnasta jopa 80%. Verottaja sentään tyytyy vähempään.
Aikanaan myös uusimetsä kasvaa tilalle,jonka tuotto toista kuin satavuotiaan. Veromuutoksilla ei pidä sotkea uudestaan puumarkkinoita,vakaus valttia.
Todellakin monella metsänomistajalla peiliin katsomisen paikka,missä kunnossa tiet ovat. Lanaukset laiminlyöty,reunapalteet pilaavat tien muodon ja rungon. Maakivet odottavat kaivuria ja maasturien tarve lisääntyy.
Myös monet tiekuntien teistä kärsivät samoista ongelmista,etenkin jos osakkaat passiivisia ja panostus esim. rahalliseen panostukseen yksikkömaksujen muodossa alhainen. Moni vapaa-ajan asukas omistaa kalliin auton,mutta rahat ei jouda tien ylläpitoon, murskeetkin kinuavat esim. metsäfirmoilta , kun näkevät puupinot mökin läheisyydessä.
Valtion hoitamien sorateiden alasajo jatkunut liki parivuosikymmentä.Kun entisen TVH:n alasajo kalustoineen,henkilöstöineen ja soravaroineen tuli suoritetuksi,niin kuopat haja-asutus alueiden teillä tutuksi ovat tulleet.
Olisko polttoaineverotus tuotottojen osoitetta syytä muuttaa,ettemme tietössä saavuta emämaan tasoa.
Ainakin koivua vaihteeksi ken uskaltaa istuttaa,niin hatunnoston arvoinen teko. Taimikoissa olen pannut merkille,että ainakin rehevillä mailla esim. koivuntaimet edesauttavat luonnontaimien syntyä hakkuun jälkeiseen aukkoon.
Männyn toivotonta selvitä täystiheän koivikon alla,joten ennuste toivoton jos koivikko säilyy normaalisti.Oliko koivuntaimien istutus turhaa ,mahdollisesti.
Hiukan on kokemusta.Yllätävän terveitä puita kasvoi,kun sähkölinja oli 40-vuotta sitten siiretty ja nyt hakkuutin poikkisahatuista puista varttuneen metsän motolla. Tyvessä mustaa,tai vähän lahoa poikkisahauksen alapuolella,olivat aikanaan vesoneet puolenmetrin kantoon,josta kuuset haaroittuneita sitten kasvuaan jatkoivat.
Viikolla raivasin vuosi sitten siiretyn sähkölinjan pohjaa,yllättävän terveita oli kaadettavatkin häkkyrät.Uskon tässäkin tapauksessa tyydyttävän metsän syntyyn.Kaadan lehtipuut käytännössä kaikki,vesovat sitten ,jolloin kuusien kanssa saan tasaisemman taimikon.
En osaa sanoa tyhmintä tekoa metsäasioissa,joskin virheitäkin matkan varrella tullut tehtyä. Eniten harmittaa pari sivuitse mennyttä maakauppaa .Myös liian rehevälle maalle metsäammattilaisen suosituksesta toteutettu luontainen uudistaminen.
Jos jotain toisin tekisin,niin aikanaan olisi pitänyt olla rohkeampi velan ottaja,olisi kannattanut metsään sijoittaa. Silloin samalla rahalla olisi saanut tosiaankin metsää,nyt maapohja taimikkoineen ilman tukkimetsää saman hintaista.
Hirvet ,rehevät maapohjat,tukkisaanto ja kuusitukin hinta ,plus yllättävän nopea kasvu tehneet kuusiuskovaksi.Lehtomaisella kankaalla 40-v paksuimmat yli 30 cm rinnankorkeudelta ilman apulantaakin.
Parasta olisi olla kaikkia markkinapuulajeja ja vieläpä sekametsänä jos vain mahdollista. Tikkuhaavoista kokemusta menneiltä ajoilta,olivat koivutukin hinnoissa, muutoin itsellä haapatietous olematonta. Jesse ainakin hybridiuskossaan tällä palstalla käännytys/lähetystyössään tarmokas.
Otsikko kyllä semmoinen,että ainakin Savossa oltava varovainen ja ujosteltava, ettei mahdollista kateutta joutuisi kokemaan. Itse olen tyytyväinen metsänomistaja,joka itse hankkinut tiluksensa.
Kohdalle aikojen saatossa jokunen hyvä metsätilakauppakin sattunut,joihin erittäin tyytyväinen olen.Omassa metsässä näkee kättensä jäljet ja työn palkitsevaisuuden.Onnistuneet puukaupat ja uudistamiset ,elinvoimaiset taimikot ym. antaneet uskoa ja iloa metsänomistamiseen.
Onhan väliin takaiskujakin tullut, mutta vähäistähän se kokonaisuuteen nähden . Päivääkään en ole katunut metsätilallisena oloani. Puuntakuisen lukijoiden kuvissa nähtävissä,kuinka työ palkitaan,ei valittamalla ,vaan tekemällä tulosta ja silmänkin iloa syntyy.
