Käyttäjän Metsäkupsa kirjoittamat vastaukset
-
Hiilihössötys taitaa olla suomalainen kotoperäinen huuhaa. Reaalimaailman kanssa taitaa loppujen lopuksi olla aika vähän merkitystä. Kait jotkin varmistavat itselleen selustaa, ettei tarvitse maantapaa, eli pahoittajien edessä anteeksipyydellä.
En ole , enkä tule tukkimaan aikoinaan kaivettuja ojia. Kun ole rantoja kävellyt, luonto on sammalista ym. rakentanut vuosikymmenien saatossa pienemän virtauksen ojiin loistavat suodatinkentät. Taas isompien virtauksien ojansuut ovat aikojen saatossa täyttyneet irtoaineksesta, vesi useimmiten laskee pitkin rantametsää. En usko ojien suuntukkimisella kiintoaineiden valumaan olevan käytännön merkitystä enää. Täällä ojat kaivettu 1970-80 luvuilla, joten kiintoaineet ovat aikoja sitten alajuoksulle päätyneet. Nyt kun vaan kuokalla tukoksia aukoo, eikä kaivurilla perkaile suuremmin, niin hyvä tulee.
Se on kuten Apli edellä kommentoi, edellyttäen nykyisen kaltaista verotusta ym. Jos esimerkiksi metsämaa joutuisi kiinteistöverotuksen piiriin taikka muita rasitteita luotaisiin, niin sillä olisi vaikutusta halukkuuteen omistaa metsämaata. Myöskin jos metsän puiden käyttöä rajoitetaan, teollisuus ajetaan maasta, niin en usko korvaavia tulonlähteitä vastaavasti ilmenevän.
Mitä tilatarjontaan vielä tulee, niin kun perillisiä on vähemmän, tila useimmiten välttyy pirstomiselta ja osien myynniltä. Aika usein myytävät tilat ovat usean omistajan perikuntia, taikka rahattomalle perijälle lohkottuja osituksessa.
Kyllähän niitä peltiheittoja pajukoineen piisaa, olenkin ihmetellyt miksei niiden metsittämistä pidetä esillä enempää. Oma kokemus on niistä, että työläitä ovat metsittää. Niissä tosiaan joutuu tamppaustakin tekemään, jotta taimet selviävät. Seuraavaan valtionbudjettiin tukirahaa, joka voidaan ottaa suojeluun varatuista varoista,. Näin valtion menot eivät lisäänny, mutta hiilinielut kyllä ennen pitkään, 20 miljoonaa esitykseni on arvoisa hallitus.
Aikoinaan SE;n TerveMetsä lehdessä oli haastatteluni, jossa visioin tulevaisuudessa isojen metsätilojen muodostumista. 1 000 ha katsoin sopivaksi kooksi, eli sama kehitys kuin maatalouspuolella vuokramaineen on tapahtunut. Meillä sisaren perheen kanssa lähestytään tätä lukua, siihen jo monta tilaa ostettu. Maamme metsätilojen keskikoko on n. 30 ha, joten kyllähän lukumääräisesti tiloja tulee jatkossa lisää myyntiin tulee väistämättä.
Metsätilat.fi sivustolla taitaa tilavahdissa olla 20 000 ostaja kandidaattia, eli kyllä etelän metsille ostajia on jonoksi asti. Pohjoissuomi lapista puhumattakaan on toista maata, kun puunostajat hiljalleen vetävät ostorajojaan erinäisistä syistä etelämmäksi, niin ei tiloillekaan ole vastaavaa kysyntää. Ei puolukka ja hiihtoretkeilymaista paljoa kannata maksaa, puupääoma yleensä n.90% tilanarvosta ainakin etelässä muodostaa.
Ei ole ihme, jos satuja sepittelee. Oman hatelikon saa tosiaan kannattamaan jaksolliseen kasvatukseen nähden, kun uskoteleen itselle että jaksollisen kasvattajan aukosta tulee 50 vuoden rahaton reikä. Juuri tänään kävelin itse istuttamaani kuusikkoa, v.1980 istutettu nyt uudistamismitat täyttää. Kahdesti on harvennettukin, eikä ole tampattukaan. Oli sitä ennen lepikkoa, vanhaa hevosajan kaskipeltoa.
Eipä siinä paljoa ikäluokkien pieneneminen vaikuta, kovin harva on kykenevä maakaupoille. Toiset harvalukuiset taasen ostavat ahkerasti, minunkin yritystuttu on ostellut lähes 3000 ha. Kova ostointo jatkuu, kun yritys tuottaa. Toinen kirittäjä on kilpaileva yritys, niillä serkuksilla ostettuna yli kasinkertaisesti metsiä. Sitten Tornator hoitaa monen vanhuksen metsät itselleen, kunhan tulevat myyntiin.
Näkemykseni sama kuin Visalla edellä. Kuuba ei ole ollut näin heikossa asemassa sitten vallankumouksen, kansa suorastaan konkurssikurjuudessa elää. Castron kaltaista kansan isääkään ei ole enää, joka puhujanlahjoilla ja karismalla sai kansan uskomaan parempaan tulevaisuuteen. Trump on toiminnan mies, jonka kanssa ei kannata pelleillä.
