Nyt epälevimpienkin tuomasten tulee nähtyä, ettei tuota haavankasvatusta turhaan ole Jees kehunut. Ottaisi minullakin eteen, jos olisi ottaakseen. Kaunista!

Metsäkouluaikona kierrettiin maita ja mantuja. Minusta hyvin hoidettu koivikko jossa muutama edukseen oleva terhakka alikasvoskuusi, oli kauneinta metsää. Siihen pojat, että joo, lähtee ainakin niin ja niin monta mottia ja on korjuumiehen unelma.

Voi sillä *kauneudella* tarkoittaa montaa asiaa. On tuo haavikkokin nättiä ja talodellekin varmasti sievoinen summa tulossa.

Kerran metsätöissä astuin harhaan kuopaan venäyttäen olkapään pahasti. Koska se vaivasi seuraavat pari vuotta, lekuri alkoi katsomaan ryhtiä paremmin. Polvien yliojennus oli 15% ja lannerangan yliojetuvuutta ym. Pääsin tuleskuntoutukseen ja opin uuden ryhdin. Sitemmin on ollut joitain kremppoja töissä loppukaudesta mutta olen siihen tottunut ja pärjännyt.
Fysioterapeutti on painottanut syviin vatsalihaksiin kohdentuvia liikkeitä. Lomautusajan olen käynyt uimassa, kuntosalilla ja sauvakävelyllä.
Marraskuussa alaselkä sitten *meni* pienessä sivullepäin ojentavassa liikkeessä. Jotain *jysähti*, jalat meinasi mennä alta, samoin taju siitä kivusta. Mihinkään päin taivutus ei onnannut, eikä oikein kävely.
Olin 3 vk sairaslomalla, sain fysioterapiaa ym. Töitä vielä muutama viikko kipulääkkeiden voimin ja lomautus.
Selkä ei parantunut; paheni kaikesta liikkumisesta, samoin se säteili jalkaan ja kankkuun. Pääsin tutkimuksiin, joissa magneettikuvissa havaittiin alimman nikamavälin luhistuna ja välilevyn pullistuma. Ei leikkaustarvetta mutta liikuntaa voinnin mukaan ja särkylääkettä. Minulla on maailman paras fysioterapeutti, jonka avulla olen saanut selän ja jalan käyttäytymään siedettäväksi. Ortopedin mukaan akuutti vaihe kestää 1-2 vuotta, eli kivut. Sitten sen pitäisi olla luutunut ja jäykistynyt loppuun.
Olen tehnyt raivaussahatyötä kevennetysti tämän kesän, hiukan lyhyempää viikkoa. Buranaa on kulunut, samoin tuskaisia päiviä. Joinain aamuina en meinaa sängystä alas tai ylös päästä. Mutta kun nousee ja alkaa liikkumaan, helpottaa se päivän mittaan.
Teen fyssarin määräämiä liikkeitä.
Joinain päivinä jalka ei meinaa toimia, joinain päivinä en edes huomaa kipua tai jäykkyyttä. Välillä vaan makaan lattialla selälläni.
Ortopedin ja fyssarin mielestä minun kohdallani fyysinen työ ennen ja jälkeen tapaturman on parasta lääkettä toipumiseen. Pysyy kroppa ja pää kunnossa.

Niinpä, ei punkit pitkälle pötki mutta varisee varusteista lattialle odottamaan ohikulkijaa, mihin takertua (kissaa). Kissat myös tykkää loikoa reppuni päällä, jos se sattuu kellahtamaan, ja jos ei kellahda, kissa kyllä kellauttaa sen =D. Työhousut laitan eteiseen vain työvaatteille varattuun hyllyyn mutta sielläkin- kuten kaikilla muilla tasoilla ja hyllyillä, kissat viettää nokosia.

Uhohdin mainita, että tuon useasti viikossa kateille ruohoa, heinää, vesiheinää, horsmaa ym rehuja kimpullisen. Ne kun tykkäävät syödä tuoretta. Niistähän tulee jo suora kosketus punkki-kissa. Maalla/mökillä ne alkavat ensimmäiseksi laiduntamaan tuoretta ruohoa. Talvella kasvatan vehnää, ohraa ja rairuohoa suoliston karvaongelman vältämiseksi.

Myrkkyjä en ole tohtinut alkaa kissoihin laittamaan, ne kun makaavat myös päälläni, enkä välitä itse saada mömmöjä. En pelkää punkkeja tai niiden levittämiä tauteja (puutiaisaivokuumerokotukset on), Ampiaisia pelkään enemmän, koska olen niin allerginen.

Enemmän pelkään, jos ihan pelkäämään ruvetaan, rattijuoppoja liikenteessä. Yhden lapsistani päälle on myös kaupunkialueella 40 km rajoituslueella auto törmännyt kahdesti; suojatiellä sekä ajotien reinalla töytäisty. Luojan kiitos, pojan lievin vammoin ja pyörän ruttaantumisella selvitty.

Sen 10% EI tarvitse koivua olla! FSC.n mukaan varsinaisessa havupuutaimikon hoidossa lehtipuustoa jätetään vähintään 10% mutta ei saa haitata havupuun kasvua. EI tarvitse olla koivua, ei vallitsevaa jaksoa, ei tasaisesti jakautuneena. Eli kaikki mahdollinen lehtipuska- pihlaja, paju, tuomi, jne… on sitä lehtipuuta, vaikka pikkuvitsaa ja- tai säästöpuuryhmässä jo valmiiksi. Jos soistuma, niin jättää siihen yleensä niissä olevan pajuryteikön, jo siinä aika monta *runkoa* on.

Metsänhoito ei ole puistonhoitoa, että kaikki täsmällisin etäisyyksin ja muu sileäksi. Pitää riistatiheikkökin muistaa. Joskus saa kaikki yhteen kohtaan, lehtipuusekoituksen ja riistatiheikön ja tulevan säästöpuuryhmän, jos sitä ei vielä ole kuviolla. Sellaisiakin hakkuuaukkoja vielä löytyy, mihin ei ole jätetty tikkua ristiin!

Aikaisemmin meillä oli taimikonhoitoohje, että saa jättää max 5% lehtipuusekoitus. Nyt FSC.n aikana ohje on, että pitää jättää väh, 10% mutta se voi tosiaan olla mitä lehtipuuta vain, turha sitä koivua vaan tuijottaa.

Antaakohan mökkiläiset toisilleen Juhannusrauhan =D =D Hope so.
Oma palstani on rajalla, joten tuskin haittaa ketään tällä kertaa.

On sitä eräänkin kerran Hesalainen mökille tullut mies alkanut valittamaan, kun joka aamu alkaa raivari soimaan. Selitin, että työt on tehtävä aikasesta aamusta, ettei helle kiusaa liikaa. Kyllä se lauhtui varsinkin, kun näki että nainen. Ja minusta se ei ollut edes kovin aikaisin, juuri 6 pintaan silloin aloitin aamut, kun olin vasta lossin ekavuorolla saareen mennyt xD