Käyttäjän Panu kirjoittamat vastaukset
-
Puuki puhuu metsätilasta tuotantolaitoksena. Termi ”kannattavuus” taitaa tosiaan sopia tuotantolaitokseen paremmin kuin metsään. Jokaisella on tietysti omat tavoitteet ja minulle metsä on 100% sijoitus. Sijoituksen onnistumista mitataan sijoitetun pääoman tuotolla.
Mikä on Puukin tavoite metsänsä kanssa?
Anneli tarkoittaa siis paljonko metsässä on puuta? Siitä löytyy näkemys metsaan.fi:stä, tosin voi olla väärin. Siitä ei kuitenkaan vielä saa tilan arvoa mutta Hannun tilastot auttavat siinä.
Metsä-alalla kannattavuuden laskennasta yritetään tehdä rakettitiedettä vaikka muissa sijoituskohteissa se tuntuu olevan helppoa: sijoitetun pääoman tuotto.
Ymmärtääkseni EU:n käsitys metsäkadosta on paljon laajempi kuin esim. rakentamisen aiheuttama. EU:n mukaan metsäkatoa on kaikenlainen metsän tilan heikentäminen johon se pyrkii keksimään mahdollisimman tiukat kriteerit. Eräs Kokoomuksen MEP ja useampi muu Suomen MEP äänestää aina KYLLÄ tällaisille tiukennuksille.
Ymmärtääkseni vain hyvin pieni osa Suomen metsistä täyttää Metso-ohjelman pysyvän suojelun kriteerit. Esim. kun FSC:n HCV:n varjolla on hakkuut estetty niin kaikissa tapauksissa, joista olen lukenut metsä ei ole kelvannut suojeluun Metson kautta. Eli talousmetsä on yhtäkkiä muuttunut lähes arvottomaksi.
Toki mikä tahansa metsä muuttuu pikkuhiljaa luonnontilaiseksi ja mahdollisesti Metso-suojeluun kelpaavaksi, odottavan aika voi kuitenkin olla pitkä.
Eli mikä on lähde 33%:lle?
Pystykarsittu metsä on kivan näköinen. Karsinta on kuitenkin työlästä ja olisi kiinnostavaa nähdä laskelmia pystykarsinnan ja tietysti koko metsätalouden taloudellisesta kannattavuudesta Sahalassa.
Meidän (lähes) kaikkien tavoitteena on maksimoida metsätalouden kannattavuus. Kaikilla on vähän omat reseptit ja lisäksi tutkimustietoa löytyy vaikka kuinka paljon. Yleensä kannattaa uskoa vain tutkimuksia mutta metsäpuolella niihinkin liittyy usein kaikenlaista epämääräisyyttä kuten simulointeja ja korkokantojen arpomista.
Tutkija Hynynen lyttää Sahalan koivunkasvatuksen Metsälehdessä harvuuden takia ja unohtaa alikasvoksen kokonaan. Nähdäkseni harvassa asennossa kasvattamisen kannattavuuden edellytys on kaksijaksoisuus joka Sahalassa on käytössä.
Ajatukset ovat hyviä ja olen näistä aiemminkin Sahalan sivuilta lukenut. Kysymyksiä on herännyt paljon ja ensimmäiseksi kysyisin mitä tarkkaanottaen tarkoitat taloustuloksella eli miten se lasketaan?
Miten kansanedustaja korjaa puunhinnan? Hakkuurajoituksilla? Ne tosiaan voivat nostaa puun hintaa, toisaalta myytävää on meillä jokaisella sitten vähemmän ja metsäteollisuuskin alkaa entistä enemmän tähyämään maihin, joissa metsätaloutta saa vielä harjoittaa.
Mulla on niitä useampia myytynä viime kevään ja syksyn välillä. Korjuuseen ei ollut kiirettä ainakaan viime vuonna, mielenkiintoista nähdä mitä tapahtuu tänä vuonna. Nämä kaupat tehty sellufirmojen kanssa.
Tukin kysyntää voinee päätellä tästä uutisesta:
Keitele Group lomauttaa henkilöstöään, ”tilauskertymät riittämättömiä”
Ajourille kai pitää yrittää kaataa, ei ole helppoa ja voi vaikuttaa päätehakkuusta saatavaan hintaan.